Ei onnistuisi Suomessa!

Maanantai 15.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että jatkan tänään kertomustani, kun Italian matkallamme tutustuimme San Zeno di Montagnassa…

 

 

 

 

…Salumeria Lenottin herkkukauppaan ja sen tuotantotiloihin – yrityksen markkinointinimi on Salumi del Monte Baldo.

 

 

 

 

 

Saavuimme vuoristokylään ja heti ensimmäisenä iltana meille oli varattuna herkkukaupassa maittavat maistiaiset paikallisen viinin kera.

 

 

Luin yrityksen verkkosivuilta, että kuvassa näkyvä maistiaistarjoilu maksaa 7,70 euroa per annos – on selvää, että Albatrostravel oli sisällyttänyt tuon hinnan matkamme hintaan eli itse maksamiamme herkkuja nautimme.

 

 

 

 

 

Yrityksen omistaja oli iloinen velikulta ja mainio kauppamies.  Hyvällä englanninkielellä hän esitteli myynnissä olevia tuotteita.

 

 

******************

 

 

 

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksena olleena minulle oli yllätys, että niine kamppeinemme siirryimme yli kolmenkymmenen hengen voimin yrityksen tuotantotiloihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yrityksen omistaja esitteli tuotantotiloissa koneita, joilla salamimakkara valmistetaan – matkanjohtajamme ja tulkkimme Heidi suomensi.

 

 

Onneksi tuotantotoimintaa ei sentään ollut käynnissä!

 

 

*****

 

 

 

 

 

 

 

Kypsytysosastolla – jossa saimme vapaasti kuljeskella – salamit kypsyvät useita kuukausia.

 

 

****

 

 

 

 

Kypsyessään salamimakkara kutistuu ja alussa tiukalla olleet narupunokset höllenevät.

 

 ****

 Salamimakkaroiden kanssa samassa tilassa oli kypsymässä juustoja.

 

 

 

 

 

 

 

Juustojen pinnalle syntyy kypsymisprosessin edetessä hallitusti hometta, jota isäntämme harjasi juustotahkon pinnalta pois.

 

 

***************

 

 

Juttuni otsikkona on ”Ei onnistuisi Suomessa” ja nyt kerron siitä:

 

 

Me kolmekymmentäkolme matkalaista olimme liha- ja juustotuotteiden tuotantotiloissa täsmälleen niissä varusteissa, joissa osa oli tullut Suomesta saakka ja toki osa oli ehtinyt käymään hotellissamme suihkussa ja vaihtanut vaatteita.

 

 

Minkäänlaisia suojavarusteita meille ei jaettu; ei hiussuojuksia, ei jalkinesuojuksia, ei minkäänlaista suojatakkia tai edes esiliinaa.

 

 

****

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotantotilojen lattia koostui irrallaan olevista reikätiilistä eli kaikki se töhkä, joka meidänkin jalkineissamme siirtyi tuotantotiloihin, se pääsi ”varastoitumaan” reikätiilten reikiin odottamaan sitä hetkeä, jolloin reikiin kertynyt lika pääsisi pursuamaan yli!

Kerrassaan käsittämätön elintarviketilan lattiaratkaisu!

 

 

*****************

Olen melkoisen varma, että Suomessa Elintarvikkeiden turvallisuusvirasto Evira puuttuisi vierasryhmien vierailuihin kovalla kädellä ja vaatisi tuotantotilojen lattiamateriaalin sellaiseksi, että lattialle ei pääsisi varastoitumaan kaikki ne epäpuhtaudet, jotka vieraiden jalkineissa sinne kulkeutuvat.

 

 

No, tuotantotilojen ”auditoinnin” jälkeen nousimme takaisin myymälään, teimme ostoksia ja näimme, että seuraavalle vierasryhmälle tarjottavat olivat jo valmiina!

 

 

****************

 

 

Niin se tuli vielä mieleen, että kuinkahan se Euroopan Unionin Elintarviketurvallisuusvirasto siellä Italian Parmassa toimii. Silvio Berlusconihan sen muka lupasi vuonna 2003 silloiselle pääministeri Paavo Lipposelle.

 

Lupaaminen tapahtui Lipposen mukaan 14.3.2003 eli kaksi päivää ennen eduskuntavaaleja, jotka järjestettiin 16.3.2003. Lipponen käytti härskisti asiaa vaaliveturinaan, mutta ei auttanut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Italian pääministeri Silvio Berlusconi vei Paavo Lipposta "kuin litran mittaa"!

Perjantai 12.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomi on elintarviketurvallisuudessa Euroopan alueen ehdoton ykkösmaa ja olisimme sen vuoksi ansainneet Euroopan Unionin elintarvikeviraston (EFSA) sijoittamisen Suomeen.

 

Näin meille uskoteltiinkin, kun Italian silloinen pääministeri Silvio Berlusconi muka lupasi 14.3.2003 Suomen silloiselle pääministeri Paavo Lipposelle, että EU:n elintarvikevirasto sijoitetaan Suomeen.

 

 

Lipponen teki asiasta Suomessa suuren numeron ja vaalikiimassaan – eduskuntavaalit kun järjestettiin 16.3.2003 – kertoi, että Suomi saa EU:n elintarvikeviraston.

 

 

Lipponen puhui paskaa, sillä mitään pitävää sopimusta ei ollut ja EU:n elintarvikevirasto perustettiinkin sitten aikanaan Italian Parmaan.

 

 

Onneksi Lipposen kaksi vaalikautta kestänyt kuningastie kuitenkin päättyi 16.3.2003 järjestettyihin eduskuntavaaleihin ja valtaan nousi Anneli Jäätteenmäen johtama Keskusta-vetoinen hallitus.

 

Tämän jutun otsikkoa voisi jatkaa vaikkapa näin:

…ja Paavo Lipponen sumutti Suomen kansaa!

 

****************

 

Valheella on lyhyet jäljet – jopa politiikassa ja sen sai vuonna 2003 karvaasti kokea Paavo Lipponen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toscanalaista pecorino-lampaanmaitojuustoa ja caprino-vuohenmaitojuustoa saa Pienzasta!

Sunnuntai 5.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen suuri juuston ystävä ja sen vuoksi olinkin tarkkaavainen, kun Toscanan matkallamme ehdimme Pienzan kaupunkiin ja siellä tutustumaan aitoon vuohenmaidosta valmistettuun caprino-juustoon sekä lampaanmaidosta valmistettuun juustoon – pecorinoon.

 

 

 

 

 

 

Molempia juustolaatuja oli myynnissä kaikissa kadunvarren myyntikojuissa…

 

 

 

 

 

 

…ja tarjonta oli tosiaan monipuolinen.

 

 

Hinnat esitetään Italiassa usein ”€/ l´etto ja se merkitsee hintaa euroissa sataa grammaa kohti!

 

On siis muistettava, että ”pecorino-juustot” ovat valmistettu lampaanmaidosta ja yleensä hieman hintavammat ”caprino-juustot” puolestaan vuohenmaidosta.

 

 

 

 

 

 

Liikkeissä juustoja myydään myös ”juustokaupalla” ja kilohinnalla – on luonnollista, että kilohinta on silloin edullisempi kuin sadan gramman erissä!

 

 

 

 

 

 

Opas oli järjestänyt meille pecorino-maistiaiset ”Marusco & Maria” –liikkeeseen pääkadun varrella…

 

 

 

 

 

 

 

…ja siellä juustotarjonta oli runsas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja hän oli varannut tiskille kolme erilaista pecorino-juustoa:

 

 

 

 

 

 

Tämä juusto oli esittelyjuustoista hinnaltaan edullisin, sillä se maksoi ainoastaan 13,50 €/kilo.

 

Tämän juuston valmistamisesta oli kulunut 40 – 45 vuorokautta.

 

 

 

 

 

 

Tämän pecorino-juuston ikä oli 4 kuukautta ja se oli kypsytetty tuhkassa – hintaa tällä juustolla oli 15,90 €/kilo.

 

 

 

 

 

 

Kallein esittelyssä ollut pecorino-juusto oli hinnaltaan 17,90 €/kilo ja sen valmistamisesta oli kulunut 10 kuukautta. Tämä juusto oli saanut kypsyä pähkinäpuun lehtien joukossa.

 

 

 

Ostin muutaman sadan gramman palan kalleinta juustoa ja voin sanoa, että en pettynyt.

 

 

*********

 

Italian kolminkertainen pääministeri Silvio Berlusconi teki paljon hallaa italialaisille elintarvikkeille Suomessa, kun mähläsi asian tiimoilta oikein perusteellisesti.

 

Samoin Italialla ja elintarviketurvallisuusasioilla mähläsi perusteellisesti myös taannoinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen, kun totuutta karttaen kertoi maaliskuussa 2003, että hän ja Berlusconi ovat sopineet EU:n Elintarvikeviraston sijoittamisesta Suomeen.

 

Suomen ulkomaankauppaministeri Jari Vilen kertoi Ulkoministeriön tiedotteessa 14.3.2003 asiasta näin:

 

”Pääministeri Paavo Lipponen ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi pääsivät eilen yhteisymmärrykseen elintarviketurvallisuusviraston sijoittamisesta Suomeen. Italian Parma tulisi saamaan oman, täysin erillisen viraston, joka keskittyisi EU:n maataloustuotteiden nimisuojaan ja alkuperätodistuksiin sekä eurooppalaisen elintarvikekulttuurin edistämiseen. Italia toivoo, että asia voitaisiin päättää jo Kreikan EU-puheenjohtajuuskaudella, ja Vilén pitää tätä hyvänä tavoitteena.”

 

 

Valhetta joka sana!

 

 

**************

 

Kokoomuksen Jari Vilén´n ja SDP:n Paavo Lipposen totuutta karttaneet tiedottamiset vuonna 2003 eivät kuitenkaan muuksi muuta sitä, että italialainen pecorino-juusto on erinomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-