Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen ei tunne Alkiotaan!

Sunnuntai 4.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Kristillisdemokraattien listoilta valittu Helsingin kaupunginvaltuutettu, Kansalaispuolueen perustaja ja sen jäsen sekä Suomen Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sekoilee nyt täysin ja sekoittaa pakkaa ”alkiolaisuudellaan”!

 

 

Väyrynen vastustaa julkisissa puheissaan Euroopan Unionia ja yhteisvaluutta euroa, mutta oletan, että ei hän sentään niin tyhmä ole, että vastustaisi niitä sisimmässään.

 

 

 

Väyrynen ei tunne Santeri Alkon mielipiteitä tai uskoo kansaa niin tyhmäksi, että kansa ei tuntisi Santeri Alkion mielipiteitä kansojen yhteenliittymisestä ja yhteisestä rahasta.

 

 ******************

 

 

Santeri Alkio oli viisas mies ja hän näki kauas.

 

 

Hän kirjoitti Euroopan yhdentymisestä ja yhteisestä rahasta jo 15.1.1920 ”Maan ääni”- lehdessä kun hän totesi näin:

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Lauantai 6.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevissa presidentinvaaleissa eräs jakolinja ehdokkaiden kesken on heidän suhtautumisessaan Euroopan Unioniin ja yhteisvaluutta euroon.

 

 

Ehdokkaista kaksi eli Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen markkinoivat itseään EU- ja eurovastaisuudellaan.  Valitettavasti heidän huutonsa saa jonkinlaista vastakaikua äänestäjissä.

 

 

Tunnen ”Alkioni” heikosti, mutta erään keskeisen Santeri Alkion linjauksen tunnen ja se on hänen jo lähes sata vuotta sitten lausumansa Euroopan Unionista ja yhteisvaluutta eurosta!

 

 

Santeri Alkio totesi 15.1.1920 "Maan ääni" lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan näin:

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Paavo paikoillaan on!

Perjantai 30.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa oli taannoin, että Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen muotokuva on Keskustan puoluetoimistolla siirretty aulatilasta kellariin.

 

Googlaten löytyy 24.2.2016 tietoa, että Väyrysen muotokuva olisi silloisen puoluesihteeri Timo Laanisen työhuoneen seinällä – Yle oli tuolloin käynyt tarkistamassa tilanteen.

 

Minulla on uunituoretta tietoa Väyrysen muotokuvan sijainnista, sillä käydessäni eräässä seminaarissa Keskustan puoluetoimistolla17.9.2016, oli Väyrysen muotokuva palautettu aulatilan seinälle!

 

 

 

 

 

Paavo paikallaan!

 

 

 

Muut puheenjohtajat puoluetoimiston aulaseinällä:

 

 

 

 

 

Johannes Virolainen

 

 

 

 

 

Esko Aho

 

 

 

 

 

V. J. Sukselainen

 

 

 

Seinältä puuttuvat aktiivisessa politiikassa olevat

 

 

• Anneli Jäätteenmäki

• Matti Vanhanen

• Mari Kiviniemi

 

sekä tietysti Juha Sipilä!

 

 

 

Puoluetoimiston aulan seinälle ovat saaneet muotokuvansa myös

 

 

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 

ja

 

 

 

 

 

Arvo Korsimo

 

 

Santeri Alkio katselee maailman menoa hyllykön päältä.

 

 

 

Kokonaan toinen asia on se, että ansaitseeko Paavo Väyrysen muotokuva paikkaa Keskustan puoluetoimiston parhaalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo Santeri Alkio näki EU-jäsenyyden ja euron tarpeellisuuden!

Torstai 31.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Äänestyspäätökseeni vaikutti oman hyvinvointini takaaminen sekä se, että halusin perhekuntamme nuorten saavan kasvaa eurooppalaisiksi Suomessa.

 

 

En ole päivääkään katunut äänestyspäätöstäni.

 

 

Suomessa käydään eriskummallista keskustelua Euroopan Uniosta eroamisen puolesta ja samat tahot intoilevat myös eroamisesta eurosta.

 

 

Haihattelua, vastuutonta ja oman populistisen henkilökuvan kiillottamista!

 

 

Erityisen vastenmielistä tämä vastuuttomuus on niiden henkilöiden – tai henkilön - osalta, joiden hyväksi minäkin olen tehnyt ruohonjuuritasolla poliittista työtä.

 

 ****************

 

Suomessa on paljon asioita, joihin pitäisi saada muutos, mutta muutoksentarpeen kärjessä eivät ole ero Euroopan Unionista tai eurosta.

 

 

Tunnen Maalaisliiton perustajan Santeri Alkion linjaukset huonosti, mutta pari asiaa häneltä tunnen ja hän on ne julkituonut 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni” –lehdessä, jossa hän totesi näin:

 

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

Ilmiselvästi Santeri Alkio osasi jo tuolloin nähdä Euroopan Unionin ja euron tarpeellisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla oli historian havinaa sunnuntaina 26.10.2014

Tiistai 28.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on meille viljakkalalaisille tärkeä paikka, sillä sieltä ovat viljakkalalaiset lähteneet puolustamaan Isänmaataan ja siellä on toiminut mm. Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto ja Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Lukuisat tiukat ja leppoisatkin kokoukset on pidetty siellä.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon entinen nimi on Viljakkalan Maamiesseurantalo ja siellä on pidetty kaksikin Maalaisliitto/Keskustapuolueen/Keskustan merkittävää tilaisuutta.

 

Puolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen vieraili Viljakkalassa presidentinvaalikampanjansa aikana, mutta tärkein poliittinen tilaisuus Viljakkalan Maamiesseurantalolla oli, kun Urho Kekkonen vieraili siellä presidentinvaalikampanjansa aikana 1956.

 

Varmistin asian viime sunnuntaina herastuomari Matti Kivimäeltä, joka kertoi sanoneensa päätössanat Kekkosen vaalitilaisuuden jälkeen vuonna 1956.

 

Kivimäki kertoi, että vaalitilaisuuden avasi myöhemmin Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana toiminut agrologi Antti Hietaniemi - myös Hietaniemi on Kivimäen tapaan edelleen hyvissä voimissa.

 

 

Kerron, että miksi Viljakkalan Seurojentalolla oli viime sunnuntaina historian havinaa?

 

 

Historian havinaa oli sen vuoksi, että Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö järjesti Seurojentalolla Keskustan kirkkopyhän Jumalanpalveluksen jälkeen Keskusta-lounaan ja tilaisuuden juhlapuhujana oli Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula.

Saimme siis taas kerran Viljakkalaan Keskustan keskeisellä paikalla vaikuttavan henkilön!

 

Olin paikalla, kun puolueemme varapuheenjohtaja esiintyi tilaisuuden juhlapuhujana.

 

 

 

 

 

 

 

Keskusta-lounas aloitettiin pitopöydän antimilla.

 

Viljakkalalaisen pitopöydän olivat kattaneet (oikealta) Pirkko Vuolle, Elina Sieppi ja Mari Kaipio.

 

 

 

 

 

Ruokailu kesti lähes tunnin ja sen jälkeen Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyden yleisön tervetulleeksi ja avasi tilaisuuden.

 

Koskinen esitteli paikallaolleet keskustalaiset seurakuntavaaliehdokkaat.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustajaehdokas Minna Sarvijärvi esitteli näkemyksiään paremman Suomen rakentamisessa.

 

Biotalouteen panostaminen, huoltovarmuudesta huolehtinen sekä omavaraisuuden lisääminen olivat Minnan listan kärkikohteita.

 

”Jokainen kauppareissu on äärimmäisen tärkeä kotimaisen ruuan sekä työllisyyden hoidon kannalta” oli Minna Sarvijärven kannatettava linjaus.

 

 

 

 

 

 

Myös tiestön kunto sekä vuokrapeltojen tukioikeuslysymykset askarruttivat Hakasta.

 

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi juhlapuheessaan johtajuusvajeen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

Rehula palautti juhlayleisön mieleen sen juurevan suomalaisuuden, vastuunkannon, yrittäjyyteen kannustamisen sekä huolenpidon, joita jo Santeri Alkio aikoinaan painotti.

 

”Keskusta on sovittelija, yhteistyön rakentaja ja ääripäiden tasoittaja” mainitsi varapuheenjohtaja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Keskusta kannattaa paikallisuutta, on heikomman puolella, haluaa uudistaa ja halu vastuunkantoon ovat niitä elementtejä, joille Keskusta nojaa tulevaisuudessakin, vakuutti Juha Rehula.

 

Sopi hyvin juhlapäivän teemaan, kun Juha Rehula vakuutti, että Keskusta toimii kristillisten arvojen merkeissä.

 

Tasa-arvo, sen kaikissa muodoissaan, on Keskustan tärkeä ohjenuora; alueellinen tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ylisukupolvinen tasa-arvoa saivat Rehulan esityksessä erityismaininnan.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilän kehittelemä ”kakkara” oli tärkeässä roolissa Rehulan esityksessä.

 

Istuin lähes vastapäätä Rehulaa ja sain hänen esityksensä jälkeen ottaa lähikuvan kakkarasta.

 

Kakkarassa julkinen talous, huolenpito, talouskasvu sekä vastuunotto ovat sidoksissa toisiinsa. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että julkisen talouden kasvattaminen pienentää muiden osa-alueiden osuutta.

 

 

 

 

 

 

Oli mukava seurata, kun Juha Rehula antoi pikaoppitunnin Minnan Sarvijärvelle kakkaran käyttämisestä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen kiitti varapuheenjohtaja Juha Rehulaa mielenkiintoisesta juhlapuheesta ja luovutti hänelle pöytäliinan muistolahjaksi.

 

 

 

 

 

 

Havaitsin, että kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisella ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienarilla on keskenään hyvät välit – niin on myös meillä Tampereella!

 

 

Kiitokset järjestäjille hienosta sunnuntaitapahtumasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 

Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Jos Espanjassa olisi verotusaste sama kuin Suomessa, maa pystyisi maksamaan nyt heillä ajankohtaisen talouskriisin joka vuosi!

Maanantai 30.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää on mielenkiintoista kuunnella, sillä hänellä on taito konkretisoida esittämänsä asiat.

 

Tämän jutun otsikko on eräs, jolla Juha Sipilä osasi kertoa Espanjan ”ongelmat” havainnollisesti kuulijoilleen Hämeenkyrön Rientolassa Keskustan Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa perjantaina 20.7.2012.

 

Laitoin edellisessä kappaleessa sanan ”ongelmat” lainausmerkkeihin, sillä suomalaisittain ajatellen Espanjan valittelemat ongelmat eivät ole todellisia, vaan ne perustuvat espanjalaisten vastuuttomuuteen.

 

 

 

Minna-Maaria Sipilä, Juha Sipilä ja Kaipion paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Hollo Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa.

 

 

 

 

Juha Sipilän johtolankana on pysynyt samat asiat, joita hän painotti Keskustan puheenjohtajaksi pyrkiessään.

 

Nuo asiat ovat;

ihmisyys

kestävä talous

ja

realistinen luontosuhde

 

Juha Sipilä käsitteli jokaista asiakokonaisuutta erikseen ja niiden taustalla on hänen mukaansa mm. nämä näkökohdat:

 

Ihmisyys merkitsee vastuuta itsestä ja lähiyhteisöstä. Se merkitsee köyhän asiasta huolehtimisesta ja sivistyksen sekä koulutuksen huomioimista.

 

Kestävä talous on pitkäjänteistä työtä tulevaisuuden edellytysten turvaamiseksi.

 

Sipilän mukaan ”tila pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse on saanut”.

 

Kestävään talouteen kuuluu Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan se, että ahneuden oravanpyörästä on irtauduttava ja juuri tämä seikka on näinä holtittomien riskinottojen myötä talouskriisien aikana muistettava.

 

Realistinen luontosuhde hyödyntää luonnon vuosikasvun.

 

Realistisessa luontosuhteessa on muistettava, että Suomi tarvitsee uutta työtä, oli Keskustan puheenjohtajan keskeinen vaatimus nykymenolle.

 

Sipilä ei hyväksy, että Suomessa ajetaan maataloutta alas vaikka ruuasta on pula. Juha Sipilän mielestä maatalouteen pitäisi päinvastoin panostaa.

 

Puunkäytön tehostaminen on Sipilän mukaan eräs lohko, johon olisi panostettava.

 

Tässä tuli taas esille Sipilän taito kertoa asiat havainnollisesti, kun hän totesi, että Suomen metsien vuotuinen kasvu merkitsee metrin korkeana pinona kolmen metrin pituisia pöllejä maapallon ympäri!

 

Sipilä ajaa vapaa-aikoinaan ja taannoisella vaalikiertueellaan puukaasuautolla ja omakohtaiseen kokemukseensa perustuen hän totesi, että kaksi kiloa puuta merkitsee yhtä litraa bensiiniä!

 

 

 

 

Sipilä kysyi, että mihin Keskustaa tarvitaan?

 

Hänen mielestä Suomen Keskustalla on paikka syvää integraatiota sekä liittovaltiota ajavien kokoomuslaisten ja ”töpselit irti” –politiikalla elämöivien perussuomalaisten välissä. Keskustan vastuulliselle kriittiselle näkemykselle on suuri tarve, oli Juha Sipilän mielipide.

 

Sipilä ei Kaipiossa tyytynyt vain kritisoimaan nykymenoa, vaan hän esitti myös ratkaisuja sekä vaihtoehtoja.

 

Juha Sipilä muistutti, että hajautettu malli pystyy pitämään koko Suomen elinvoimaisena. Kuntien elinvoimatekijöihin pitää tukeutua!

 

Sipilä mainitsi hajautetun mallin esimerkkinä, että helsinkiläisten veroilmoitukset voitaisiin vallan hyvin käsitellä vaikkapa Hämeenkyrössä.

 

Malliesimerkki hajautuksesta on hajautettu energiatuotanto. Siinä edellinen hallitus pääsi hyvään alkuun, mutta mykyhallitus on tuhoamassa hyvät päätökset.

 

 

 

Kuntien itsenäisyydestä pitäisi Sipilän mukaan järjestää kuntalaisille kansanäänestys.

 

 

 

 

Juha Sipilä matkasi Hämeenkyröön suoraan Helsingistä, jossa hän oli ollut aamupäivällä mukana eduskunnan äänestäessä Espanjan pankkien tukemisesta.

 

Sipilä kertasi, että Keskusta ei voi hyväksyä espanjalaisten pankkien tukemista. Kun Eduskunta kuitenkin hallituspuolueiden äänillä päätti toisin, on asiassa nyt käännetty ”uusi lehti”.

 

Uusi lehti merkitsee askelta kohti liittovaltiota ja Euroopan liittovaltio taas merkitsee ainakin kolmea yhteistä asiaa koko Euroopalle:

 

• yhteinen verotus
• yhteinen velka
• yhteinen puolustus

 

Suomessa on korkea verotusaste ja suomalaisilla on korkea veronmaksumoraali, mutta kuinka on niissä maissa, jotka nyt ovat tukea vaatimassa?

 

 

Sipilän esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa hän pyysi hämeenkyröläisiä ja kaipiolaisia miettimään, että miten alueen elinvoimatekijöitä pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään.

****

 

 

 

Kaipion paikallisyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa esiintyjien takana pöydällä oli tämä kaunis kukka-asetelma ja en voi olla liittämättä tätä kuvaa tähän juttuun!

****

Juha Sipilä kannusti keskustalaisia järjestämään keskustelu- ja teematilaisuuksia.

 

Mieleeni tuli tässä vaiheessa Santeri Alkion viisaus:

”Järjestäkää tupailtoja, niissä järki alkaa juoksemaan!”

 

Sipilä mainitsi nykypäivän tekniikan mahdollistamat virtuaalitupaillat ja kertoi, että kuinka hän osallistui Helsingistä Keski-Suomessa järjestettyyn tupailtaan. Sipilä oli kameran kuvattavana ja kuuli kuulokkeista kaiken Keski-Suomessa puhutun sekä pystyi mikrofonin välityksellä osallistumaan tupaillan keskusteluun.

 

Kiitän Juha ja Minna-Maaria Sipilää Pirkanmaalle suuntautuneen kolmen päivän tilaisuuskierroksesta. On hienoa nähdä puolueen puheenjohtaja jalkautuneena kentälle.

 

Valittelen, että pääsin kesäkiireideni vuoksi osallistumaan vain yhteen tilaisuuteen, vaikka niitä olisi ollut maakunnassamme tarjolla peräti viisi!

 

Toivottelin Juha Sipilän tervetulleeksi Tampereelle syksyn aikana ja oli mukava kuulla Sipilältä myönteinen vastaus tervetulotoiveeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä: "Vastaukseni on luja kyllä!"

Keskiviikko 13.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Rovaniemen puoluekokouksen pääjuhlan odotetuin vaihe oli puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhe.

 

Olin pääjuhlassa paikalla ja voin vakuuttaa, että meillä keskustalaisilla on nyt tulevaisuuteen uskova ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen.

 

Otsikossa oleva Juha Sipilän linjapuheeseensa sisällyttämä lause oli ja on vastaus hänen itsensä esittämään kysymykseen, että tarvitaanko meitä.

 

Kerron pienen kuvakavalkadin välityksellä Lappi Areenan tunnelmista Keskustan puoluekokouksen pääjuhlassa:

 

 

Rovaniemen halki edenneen lippumarssin tavoin Juha Rehula toi siniristilipun pääjuhlaan.

 

 

 

Pertti Hakanen toi Lappi Areenalle Keskustan Pirkanmaan piirin järjestölipun. Pirkanmaan lippuairueina olivat Ritva Männistö (vasemmalla) ja Päivi Koppanen.

 

 

Puhujakorokkeella Juha Rehulan kannatteleman Suomen lipun vierelle sijoittautuivat puheenjohtaja Juha Sipilän kantamana Keskustan lippu ja Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Janne Seurujärven kannattelema Lapin piirin järjestölippu.

 

 

Lapin Sotilassoittokunnan alkumusiikin jälkeen Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen lausui tervetulosanat.

Pääjuhlan teemana oli Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi ja sen vuoksi Kurvinen siteerasikin joitain Alkion lausumia totuuksia.

Olen saanut olla pitämässä lukemattomia tupailtoja ja sen vuoksi pidin Kurvisen mainitsemasta Alkio-lausumasta, joka kuului näin:

 

Tupailloissa ihmisellä järki lähtee liikkeelle!

Alkion lausumaa totuutta voidaan soveltaa nykyajan poliittisiin tupailtoihin eli toritapahtumiin. Ainakin me Tampereen keskustalaiset pyrimme toimimaan siten, että toritapahtumissa järki lähtee liikkeelle!

 

 

 

Media on puoluekokouksen jälkeen repostellut, että räppäri Ironfacen esiintyminen ei muka olisi sopinut Keskustan juhlaan.

Minä ja lukemattomat muut juhlayleisön joukossa nauttivat Ironfacen kahdesta esityksestä, jotka olivat nimeltään: ”Pyöritä maailmaa” ja ”Te tuutte alas”.

Ironface itsekin toki totesi, että hänellä on nyt meneillään eräs erikoislaatuisemmista keikoistaan!

 

 

Taiteilija Esko Lehtimäki esitti Santeri Alkiota monologissa, joka kuvasi lähelle iltaan ehtinyttä Alkiota.

Monologi oli sijoitettu vuoteen 1929 ja kun Alkio kuoli 1930, niin ilta oli tuolloin jo lähellä Santeri Alkiota.

Monologissa Alkio tarkasteli ja analysoi mm. Vapaussotaan liittyneitä kuvioita; sen syitä ja myös sodan jälkeistä porvarillisen ylimystön toimintaa.

Monologin tuottamisen kantavana voimana oli ollut filosofian tohtori ja professori Kari Hokkanen – Hokkanen on aikoinaan toiminut Alkio-opiston rehtorina, joten hän varmasti osaa tulkita Alkion tekstejä.

Olin sijoittunut juhlasalissa siten, että jouduin kuvaamaan "Alkion" videotaululta ja sen vuoksi kuva on epätarkka.

 

 

Jalustalla seisoneet liputkin odottivat jännityksellä puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta.

 

 

 

Puheenjohtaja Sipilän linjapuhe on julkaistu Keskustan nettisivuilla.

Tekee kuitenkin vääryyttä itselleen, jos tukeutuu pelkästään netissä julkaistuun Sipilän puhetekstiin – kyllä puhe piti itse kuunnella paikan päällä!

Tukeudun omaan muistiini ja muistiinpanoihini, kun referoin puheenjohtaja Juha Sipilän linjapuhetta muutamilla ranskalaisilla viivoilla:

 

• kuljemme yhdessä tämän porukan kanssa kohti voitollisia kunnallisvaaleja
• Keskusta on kautta aikain rakentanut sovintoa ja siltoja eri kansanosien välille; kansaneläke, lapsilisät, peruskoulu, ammatti- ja korkeakouluverkko, opintotuki, minimipalkka, veteraaniasia, kodinhoitotuki sekä rautaruukit ja outokummut ovat olleet keinoja tässä työssä, jota Keskusta on edesauttanut ja linjannut
• nyt on satsattava suomalaiseen ruokaan ja on rohkaistava nuoria ottamaan tila vastaan vanhemmalta sukupolvelta
• biotalouden avulla pystymme luomaan 200.000 uutta työpaikkaa
• työtä tekemällä ja toisista välittämällä!
• välittämistä ei voi ulkoistaa!

 

 

 

Sipilä linjasi näin:

Keskittäminen ei ole suomalaisten haave.

Keskittäminen tuhoaa luontoa.

Hajauttaminen suojelee luontoa!

Kunta on ihmisten lähiyhteisö ja kansanvallan kulmakivi.

Sanelua ja pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy!

Näiden lauseiden jälkeen kolmituhantinen pääjuhlayleisö puhkesi jälleen kerran suosionosoituksiin.

Nykyhallitusta Sipilä luonnehti näköalattomaksi ja totesi sen valinneen linjakseen hitaan taantumisen linjan – hallitus ajaa vimmalla alas suomalaista yhteiskuntaa.

Sain jo paluumatkalla viestejä, että olen seurannut Sipilän puhetta tarkkaavaisena, sillä naamaani on kuulemma näytetty ruudun täydeltä Ylen iltauutisissa.

Varmistin asian kotiin päästyäni Yle-Areenasta ja näinhän tässä on näköjään käynyt!

En omaa pienintäkään tietoa, että mistä ja kuinka minua on kuvattu television iltauutisiin.

 

 

Puheenjohtajan linjapuheen jälkeen juontaja Julius Oförsagd pyysi edellispäivänä valitun puoluejohdon kokonaisuudessaan Sipilän seuraksi lavalle.

On selvää, että Sipilän linjapuhe ja uuden johtoviisikon esiintyminen saivat yleisöltä pitkään jatkuneet suosionosoitukset!

 

 

Pääjuhlan viimeisen puheenvuoron sai käyttää Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen.

Koulukuntasiskoni Elsi-agrologi toivotteli herttaiseen tyyliinsä puolueväen turvalliselle kotimatkalle.

 

Lopuksi puoluekokousväki lauloi sydämensä kyllyydestä ”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa…” ja kansallislaulumme kaikuikin väkevästi Lappi Areenalla!

 

 

 

”Yhdessä” –teeman ympärille rakentunut Suomen Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous oli päättynyt!

 

 

-Esko Erkkilä-