Biojakeita raaka-aineenaan käyttävät ja jopa niitä tuottavat yritykset kutsuvat biojakeita jätteiksi!Tiistai 21.6.2011 - -Esko Erkkilä- Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden ja maatalouden parissa yli 40 vuotta.
Kummastelen, mutta toisaalta ymmärrän eräiden tahojen innon kutsua elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantoprosesseissa syntyviä biojakeita jätteiksi.
Muistan takavuosilta, kun MTK:n ylimpään luottamushenkilöjohtoon kuulunut henkilö kutsui kotieläintalouden arvokasta rehuraaka-ainetta vehnälesettä jätteeksi! Maatalouden kokonaisnäkemys puuttui siis täysin!
Eniten ihmettelen myllyteollisuuden palkollisten keskuudessa vielä nytkin ilmenevää halua kutsua vaikkapa kaurankuorijauhoa sekä muita sivutuotteita jätteeksi. Käsittämätöntä oman työnsä aliarvioimista!
Teurastamoteollisuudessa syntyy arvokasta teurasjaetta, joka on turkistaloudessa tärkeä raaka-aine ”häkkivalmiin” rehun valmistamisessa. Ymmärrän turkistalouden halun kutsua sitä teurasjätteeksi, sillä voidaanhan terminologialla ohjata tuotteen hintakuvaa halvempaan suuntaan. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi teurastamoteollisuus suostuu kutsumaan teurasjaettaan jätteeksi!
Viimeksi törmäsin ongelmaan, kun Gasum Oy:n aamupäiväseminaarissa 31.5.2011 Tampereen Vapriikissa Gasum ´n teknologiapäällikkö Sari Siitonen kutsui elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojakeita jätteeksi.
Olen tyytyväinen, sillä käyttämäni puheenvuoron jälkeen Siitonen lupasi välittömästi tarkistaa dia-aineistonsa.
Ymmärrän biojakeita hyödyntävien yritysten halun käyttää arvokkaista raaka-aineistaan ”jäte” –termiä. Ne haluavat terminologiallakin painaa biojakeista maksamansa hinnan alas.
On paljon yrityksiä, jotka vaativat biojakeita toimittavan yrityksen maksamaan siitä, että niitä hyödyntävät yritykset suostuvat vastaanottamaan biojakeita!
Toki on muistettava, että hulluhan ei ole se, joka vaatii kelvollisesta raaka-aineesta maksua kyytipojaksi - hullu on se, joka suostuu maksamaan!
Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on!
Mainitsin em. tilaisuudessa käyttämässäni puheenvuorossa hyvänä esimerkkinä Tampereelle suunnitellun Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen. Jäte-käsitteellä melskaavat voisivat käyttää hankkeesta ”jätteenpolttolaitos” –termiä, sillä sitähän se teknisesti on.
Kiitokset Sari Siitoselle, jos tarkistat dia-esityksesi sanamuotoja!
Erityiskiitokset Tammervoiman omistajille oikean ja bisnestänne edistävän termin käyttämisestä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biojakeet, jätteet, jäte, Gasum Oy, Sari Siitonen, Tammervoima, elintarviketeollisuus, myllyteollisuus, teurastamoteollisuus, |
Maakaasulla on monia hyviä puolia, mutta huoltovarmuusnäkökohdat rajaavat sen osuuden nykytasolleMaanantai 13.6.2011 - -Esko Erkkilä- Gasum Oy järjesti 31.5.2011 Tampereella Vapriikissa päättäjille suunnatun aamupäiväseminaarin.
Olin mukana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.
Esitykset olivat mielenkiintoisia ja ne sekä osanottajien puheenvuorot ja kysymykset valottivat monia asioita.
Gasum Oy markkinoi itseään kotimaisena yrityksenä ja niin yrityksen omistuspohjaa tarkasti tutkien asia onkin.
Yrityksen omistajat ja niiden osuudet ovat seuraavat:
Saasteettomuus ja logistiikka ovat maakaasun kiistattomat edut.
Maakaasuputken rakentamisen jälkeen rekka-, rautatie- tai merikuljetuksia ei tarvita, sillä kaasu kulkee Siperian kaasukentiltä käyttöpaikalle lähes ilmaiseksi.
Kannan huolta maamme huoltovarmuudesta, jos venäläinen maakaasu saa liian suuren osuuden Suomen energialähteenä.
Venäläinen kulttuuri ja toimenpiteet luotettavana tavarantoimittajana sekä myös asiakkaana ovat länsimaisesti ajatellen edelleen arvaamattomia. Tämä on muistettava myös silloin, kun tarkastellaan heidän kykyään ja haluaan luotettavana maakaasuntoimittajana.
Inkoosta Tallinnaan suunniteltu maakaasuputki tulisi kytkemään Suomen maakaasuverkoston yhteen Baltian kaasuverkon kanssa. Suunnitelma on kannatettava, sillä se saattaisi parantaa maakaasun toimitusvarmuutta Suomeen.
Suunniteltu yhteys risteäisi Venäjältä Saksaan kulkevan ”Nord Stream” –kaasuputken kanssa, mutta keskinäistä yhteyttä niillä ei olisi.
Maakaasun verotuspolitiikka on poliittisten päättäjien näpeissä. Niin pitää ollakin, jotta eri energiamuotojen kokonaisjärkevyyttä voidaan puntaroida. Aamupäiväseminaarin aikana varmistui, että Gasum Oy:n toimiva johto on realistinen, sillä yrityksen tavoite on säilyttää Suomessa maakaasulla lähivuosina nykytaso.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maakaasu, Gasum Oy, Huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, Suomen valtio omistajana, Gazprom, E.ON, |
Pirkanmaan kuntapäättäjät eivät kiinnostuneet Gasum Oy:n tutkimuksestaPerjantai 29.10.2010 - -Esko Erkkilä- Gasum Oy toteutti syyskuussa Pirkanmaan kuntapäättäjien keskuudessa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kohderyhmän suhtautuminen eri energialähteisiin. Kyselyyn vastasi ainoastaan 164 pirkanmaalaista kuntapäättäjää eli 24 % kyselyn saaneista. Olin yksi kyselyyn vastanneista. Käsittelin Gasum Oy:n kuntapäättäjille osoittamaa "tutkimusta" syyskuussa näillä sivuilla ja totesin silloin mm. näin: "Pirkanmaan päättäjille suunnatulla kyselyllä on lähinnä viihdearvo, joten sen tuloksille ei voi antaa suurta painoarvoa." Kiinnitin blogikirjoituksessani huomiota Suomen huoltovarmuuteen ja muistutin, että Gasum Oy:n omistuksesta 45 % on Venäjällä ja Saksassa. Kaikki maakaasu on tuontitavaraa ja sen alkuperämaa on Venäjä. On luonnollista, että Gasum Oy näkee tutkimukselleen suuremman arvon kuin viihdearvon. Tästä osoituksena yrityksen 28.10.2010 ko. tutkimuksesta julkisuuteen toimittama tiedote: ------------------------- Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.10.2010 Gasum selvitti Pirkanmaalla:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gasum Oy, Gasum Oy:n omistus, maakaasu, maakaasu Pirkanmaalla, |