Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kaupan keskusliikkeiden suurella mölinällä toitottavat elintarvikkeiden hinnanalennukset koskevat vain kaupan omia tuotemerkkejä!

Maanantai 4.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Vaikeuksissa olevat elintarvikeyritykset ovat langenneet valmistamaan kaupan keskusliikkeille niiden omia tuotemerkkejä eli private label-tuotteita.

 

Muistan vallan hyvin, kun K-ryhmä aloitti merkkituotteiden kopioinnin vuonna 1986 – olin erään etelä-pohjalaisen K-kaupan markkinoilla, kun kauppias saapui Seinäjoella pidetystä kokouksesta suurella tohinalla ja uhosi, että nyt Kesko tuo markkinoille jotain ennenkuulumatonta.

 

S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.

 

***************

 

Nyt kaupan keskusliikkeet toitottavat suureen ääneen, että ne ovat alentaneet myymiensä elintarvikkeiden hintoja!

 

Toitottaminen on täyttä sontaa, sillä hinnanalennukset koskevat ainoastaan kaupan omia tuotemerkkejä eli private-label-tuotteita!

 

****************

Arvostan suomalaisen elintarviketeollisuuden toimintaa, kun se ei ole nöyrtynyt kaupan keskusliikkeiden vaatimuksiin merkkituotteiden hinnanalennuksista!

 

 ********************

 

On selvää, että meidän ostoskoriimme ei eksy kaupan omia tuotemerkkejä!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kaupan keskusliikkeiden suurella mölinällä toitottavat elintarvikkeiden hinnanalennukset koskevat vain kaupan omia tuotemerkkejä!, kaupan omat tuotemerkit, Keskon Pirkka, S-ryhmän Rainbow, suomalainen elintarviketeollisuus, private label,

Eilen oli synkkä päivä pirkanmaalaiselle elintarviketeollisuudelle!

Lauantai 19.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen ja jopa koko suomalainen elintarviketeollisuus koki eilen kovia, kun Saarioinen Oy:n Sahalahdella sijaitseva ja nykyisin Atria Oyj:n omistaman siipikarjanlihanjalostustehtaan toiminta on tullut tiensä päähän.

 

Lopputulos oli ennakoitavissa, kun Atria aikoinaan osti Saarioisten broilerlihanjalostuksen, mutta aina tuollainen ratkaisu tekee kipeää.

 

Saarioinen onnistui luomaan Sahalahdelle ja erityisesti Sahalahden Pakkalankylään tiiviin broilerlihantuotantoon keskittyneen kyläyhteisön – toki broilertiloja on laajemmaltikin kuin Pakkalassa.

 

Sain aikoinaan olla vastuuhenkilönä, kun työnantajani Rehuraisio Oy toimi rehuntoimittajana Saarioinen Oy:n sopimustuottajille.

************************

 

Saarioinen Oy:llä oli tiukka ote sopimustuottajiinsa, mutta sopivasti luovimalla saimme rehuntoimittajana olla yhteydessä myös suoraan tuottajiin.

 

Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n välisen yhteistyön kruununa oli aikoinaan Jyväbroiler-tuotemerkin luominen, jossa Saarioinen tarvitsi luotettavan ja pitkämielisenkin rehutoimittajan.

 

Jyväbroiler oli ensimmäinen broilertuote, jonka ruokinnassa raaka-aineina olivat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet. Olimme siis aikaamme edellä.

 

Jyväbroilerin kehitystyössä saattui ongelmiakin, sillä jokunen broilerparttia  jouduttiin epäonnistuneen ruokinnan vuoksi toimittamaan Honkajoki Oy:lle.

 

Sinänsä arvostan Atrian toimintaa lihanjalostusyrityksenä, mutta surullinen olen Sahalahden tehdasyksikön lopettamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oli synkkä päivä pirkanmaalaiselle elintarviketeollisuudelle!, pirkanmaalainen elintarviketeollisuus, elintarviketeollisuus, Jyväbroiler, Saarioinen Oy, Atria Oyj, Sahalahden Pakkalankylä, Rehuraisio Oy, Jyväbroilerin kehittäminen,

Elintarvike-teollisuus -messut olivat alan laitetoimittajien esittelytilaisuus

Torstai 15.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Messu-ja Urheilukeskuksessa mittavaan messutapahtumaan.

 

 

IMG_6180.JPG

 

Päätarkoitukseni oli osallistua Elintarvike-teollisuus –näyttelyyn, sillä neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena elintarviketeollisuuden asiat yhä kiinnostavat.

 

Oletin, että näyttelyssä olisi ollut runsaasti alan teollisuusyrityksiä, mutta petyin, sillä näyttelyssä oli vain elintarviketeollisuuden laitetoimittajien näyttelyosastoja. Eivätpä ne minua paljoakaan kiinnostaneet!

 

****************

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen kaikki näyttelyhallit olivat täynnä, sillä Elintarvike-Teollisuus –näyttelyn lisäksi halleissa olivat EuroSafety-, Työhyvinvointi- sekä Logistiikka-messut – kaikille noihin näyttelyihin pääsi samalla pääsylipulla!

 

 

Kaikki näyttelyt ovat avoinna vielä tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elintarvike-teollisuus -messut olivat alan laitetoimittajien esittelytilaisuus, Elintarviketeollisuus, Elintarvike-teollisuus -näyttely, Työhyvinvointi-messut, Logistiikka-messut, EuroSafety-messut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

Työt eivät voi mennä lakkoon!

Tiistai 4.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on menettänyt sen merkityksen, jolla se entisaikaan pysäytteli tehtaita ja ajoi talouselämän kaaokseen.

 

Sain olla työelämässä töissä alalla, jolla oli suurena riesana lakkoherkkyys – kyseessä oli elintarviketeollisuus ja siellä häirikkönä vasemmistoliittojohtoinen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.

 

SEL on käsittääkseni sopeutunut järkevään toimintaan, sillä siellä on nähty, että mesoamisella ”porsas tekee perseelleen suurinta kiusaa”!

 

”Loimaan kassan” eli Yleinen työttömyyskassa YTK:n aseman vahvistuminen on osaltaan vaikuttanut perinteisen ammattiyhdistysliikkeen merkityksen ja voiman supistumiseen.

 

***************

 

Työmarkkinoiden erääksi johtavaksi häiriköksi on pyrkimässä Ammattiliitto Pro, mutta onneksi heikolla menestyksellä, sillä mm. UPM:n tehtaille on Pron julistaman lakon aikana saapunut töihin 2/3 toimihenkilöistä!

 

 

On jälleen paikallaan muistuttaa lakkoilun eräästä keskeisimmästä totuudesta eli siitä, että…

 

…lakon aikana työt eivät ole lakossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työt eivät voi mennä lakkoon!, ammattiyhdistysliike, ay-liike, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, elintarviketeollisuus, Yleinen työttömyyskassa YTK, Loimaan kassa, Ammattiliitto Pro, lakon aikana työt eivät ole lakossa,

Metsäteollisuus on yhä vankemmin Suomen taloudellinen selkäranka

Torstai 28.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin yritykset julkistavat kolmannen vuosikvartaalin tulostietonsa vuodelta 2021.

 

Perehdyin Q3/2021 tulostietoihin muutaman yrityksen osalta ja tässä joitain huomioita:

 

UPM

 

  • liikevaihto 2523 miljoonaa euroa (Q3/2020 vastaavasti 2028 milj. euroa)

  • operatiivinen liikevoitto 424 M€ (Q3/2020 vastaavasti 215 M€)

 

Stora Enso

 

  • liikevaihto 2577 M€ (Q3/2020 vastaavasti 2079 M€)

  • operatiivinen liikevoitto 410 M€ (Q3/2020 vastaavasti 175 M€)

 

Metsä Group

 

  • liikevaihto 1515 M€ (Q3/2020 vastaavasti 1245 M€)

  • liikevoitto 273 M€ (Q3/2020 vastaavasti 116 M€)

 

Vahvoja tuloksia ja vahvoja tulosparannuksia!

 

 

Otan vielä vertailukohdaksi elintarviketeollisuuden ”lippulaivan” eli

 

Atria

 

  • liikevaihto 388 M€

  • liikevoitto 19,7 M€

Atrian liikevaihto Q3/2021 oli siis pienempi kuin UPM:n tai Stora Enson liikevoitto!

 

Elintarvikeyrityksistä HK Scan julkistaa Q3/2021 tuloksensa vasta 4.11.2021 ja Raisio Oyj edellispäivänä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäteollisuus on yhä vankemmin Suomen taloudellinen selkäranka, UPM, Stora Enso, Metsä Group, Atria, HK Scan, Raisio Oyj, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus,

Horjuttaako korona elintarvikkeidemme huoltovarmuutta?

Tiistai 24.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-asia saa päivä päivältä yhä suurempia kierroksia ja hyvä ainakin siltä kannalta, että me kaikki tajuamme tilanteen vakavuuden.

 

Nyt koronan ensimmäisinä päivinä on julkisuudessa keskitytty erilaisten rajoitustoimien luomiseen ja niiden käsittelyyn, mutta esimerkiksi epidemian vaikutukset elintarvikkeiden huoltovarmuuteen ovat jääneet ainakin toistaiseksi käsittelemättä.

 

Maataloustuottajat, elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa rauhoittelevat, että ongelmia ei ole ja ei ole tulemassakaan. Näin varmaan myös on, mutta…

 

***********

Mutta tulee maataloustuottajien, kotieläintuottajien, elintarviketeollisuuden työntekijöiden sekä päivittäistavarakaupan henkilöstön terveenä pysymisestä!

 

Kevätkylvöjen aika alkaa kuukauden kuluttua ja on ensiarvoisen tärkeää, että silloin viljanviljelijät ovat työkuntoisia. Lannoitteet ja siemenet on tiloille hankittuina, joten niiden osalta asia on kunnossa.

 

Kotieläntuottajien osalta tilanne on sama eli terveyttä pitäisi riittää.

 

Meillä kotieläintalous perustuu valtaosiltaan perheyrittäjyyteen, jossa isäntä ja emäntä muodostavat työparin; isommissa yksiköissä apuna on kuitenkin palkkatyövoimaa ja monesti kyseessä on ulkomaalaiset ammattihenkilöt. Rajojen sulkemiset asettavat nämä ulkomaalaiset karjanhoitajat uuteen tilanteeseen eli he eivät voi viettää vapaa-aikojaan kotimaassaan ja tulla takaisin entiseen malliin.

 

Elintarviketeollisuudessa toimivien terveenä pysyminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta elintarviketehtaat pystyvät toimimaan täydellä teholla.

 

On selvää, että myös päivittäistavarakaupan piirissä toimivien myyjien, hyllyttäjien, kassahenkilöiden yms. terveystilanteen säilyttäminen hyvänä on nyt tärkeää.

 

 

Kertaan vielä:

 

Elintarvikehuoltomme keskeinen kysymys on, että maataloustuottajien, kotieläintuottajien, elintarviketeollisuuden työntekijöiden sekä päivittäistavarakaupan henkilöstö pysyisi terveenä!

Tuon edellä toteamani perusteella kannatan hallituksen määräämiä kaikkia erilaisia karanteenijärjestelmiä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, huoltovarmuus, elintarvikkeiden huoltovarmuus, ruokahuolto, maanviljelijät, kotieläintuottajat, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa,

Vain yritykset voivat viedä suomalaisia elintarvikkeita

Keskiviikko 27.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on jälleen kerran otettu voimallisesti esille suomalaisten elintarvikkeiden vientimahdollisuudet ja vienti.

 

 

Pyydän jo etukäteen anteeksi, että käsittelen suomalaisten elintarvikkeiden vientiasiaa kriittisesti, mutta mielestäni realistisesti.

 

 

Asian esille ottaminen saattaa liittyä vaalien lähestymiseen, jotta päättäjien paikoille pyrkivät saavat suomalaisten elintarvikkeiden viennistä kansaan uppoavia teemoja käsiteltäväkseen.

 

 

Viennin merkityksestä ja tarpeellisuudesta ei varmaankaan ole erimielisyyttä, mutta asiaan ovat jälleen kerran puuttuneet tahot, joilla ei todellisuudessa juurikaan ole mahdollisuuksia edistää suomalaisten elintarvikkeiden vientiä.

 

 

Sen verran vedän takaisin äskeistä, että afrikkalaisen sikaruton pitäminen Suomen ulkopuolella on viranomaisten ja sitä kautta poliittisten toimijoiden tärkeä tehtävä.

 

 

Annen suuren tunnustuksen Atrialle ja HKScan´lle, jotka ovat saaneet sianlihan vientikanavat auki jopa Kiinaan – on selvää, että sianlihan vienti Kiinaan loppuu tasan sillä hetkellä, jos Suomessa tavataan yksikin ASF eli afrikkalainen sikarutto-tapaus.

 

 

Mutta siihen elintarvikkeiden vientiin!

 

 

Vuonna 2017 elintarvikkeiden vienti oli tasoa 1,7 miljardia euroa; kunnioitettava luku sinänsä, mutta kuitenkin vain n. 1/10 elintarviketeollisuutemme tuotannon bruttoarvosta.

 

 

Peräänkuulutan etujärjestöiltä ja ennen kaikkea poliittisilta päättäjiltä sellaisia tekoja, jotka mahdollistavat yritysten panostamisen vientityöhön.

 

 

En ole yrityshistoriani aikana osallistunut vientityöhön kuin pitämällä muutaman esityksen ulkomaisille asiakkaille, mutta olen seurannut melko läheltä niiden työkavereiden toimintaa, jotka ovat tehneet vientityötä oikein käytännössä.

 

 

Nostan olematonta hattuani viennin tulosvastuullisissa tehtävissä toimiville!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elintarvikevienti, elintarviketeollisuus, viennin arvo elintarviketeollisuudessa,

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu, ruokavaltuutettu, Päivittäistavarayhdistys PTY, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, halpuuttaminen, private label,

"Ei niin isoa herraa, ettei söisi talonpojan tuottamaa ruokaa"!

Perjantai 15.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena halusin eilen poiketa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetyillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla.

 

Olen ylpeä suomalaisesta elintarviketeollisuudesta ja siitä, että sain olla sen palveluksessa neljäkymmentä vuotta!

 

 

Elintarvikkeet ovat ala, joka porskuttaa kaikissa olosuhteissa, sillä kaikkien pitää syödä.

 

 

Voimme tinkiä monista asioista, mutta ruuasta emme voi tinkiä.

 

*****************

 

Seuraavissa kuvissa muutamia slouganeita ruuasta:

 

 

 

IMG_2572.JPG

 

 

”Laatu ei ole sattumaa”

 

 

ja

 

 

”Hyvä maku on työn takana”

 

 

 

IMG_2574.JPG

 

 

”Hyvä laatu on vaikea määritellä, mutta helppo tunnistaa”

 

 

 

IMG_2559.JPG

 

 

Keskeistä suomalaisessa ruuassa on Hyvää Suomesta -joutsenlippumerkki ja toteamus:

 

 

”Ruokaa omasta maasta”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Ei niin isoa herraa, ettei söisi talonpojan tuottamaa ruokaa"!, "Laatu ei ole sattumaa", "Hyvä maku on työn takana". "Hyvä laatu on vaikea määritellä, mutta helppo tunnistaa", "Ruokaa omasta maasta"!, Joutsenlipputuote, Elintarviketeollisuus 2017.

Suomi nousuun ruoka- ja juoma-alan voimalla

Tiistai 5.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketeollisuusliitto järjesti Keskustan puoluekokouksen oheistapahtumana mielenkiintoisen otsikkoaiheisen seminaarin Seinäjoella 10.6.2016.

 

 

Päivälleen 40-vuotta elintarviketeollisuudessa töitä tehneenä osallistuin innolla seminaariin.

 

 

 

semi1.jpg

 

 

Seminaari rakentui Elintarviketeollisuusliitto ry:n…

 

 

 

semi2.jpg

 

 

…toimitusjohtaja Heikki Juutisen alustukseen ja sitä seuranneeseen paneelikeskusteluun, johon myös läsnäolijat saivat osallistua.

 

 

 

semi3.jpg

 

 

Paneelikeskustelussa todettua (henkilöt vasemmalta):

 

 

  • toimitusjohtaja Reima Luomala, Osuuskunta Maitosuomi
    • ”Suomi pitäisi saada nousuun”

  • varatoimitusjohtaja Jari Leija, Atria Suomi Oy
    • ”tuontilihaa ei kukaan myy vaikka sitä todellisuudessa tuodaankin paljon!”

  • toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry
    • ”hallitus esitti hyviä asioita, mutta ay-väki pystyi niistä puolet torppaamaan”

  • toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi, MTK-Etelä-Pohjanmaa
    • ”tuontitavaraa piilotetaan jonnekin”
    • ”sääntelyllä kyykytetään kotimaista ´varastetun tavaran´ kanssa”

  • toimitusjohtaja Pekka Tennilä, Altia Oyj
    • ”myynti mennyt alaspäin 15 vuotta”

 

 

Panelistit ihmettelivät yksimielisesti, että meillä voidaan julkisin varoin ostaa sellaisia elintarvikkeita, joita Suomessa ei saisi tuottaa!

Uskallan todeta, että työurani aikana tunsin jokseenkin kaikki suomalaisen elintarvikealan keskeiset vaikuttajat henkilökohtaisesti, mutta tämän tilaisuuden esiintyjistä olen aikoinaan tehnyt yhteistyötä ainoastaan toimitusjohtaja Heikki Juutisen kanssa!

Sitä se senioriteetti teettää!

 

 

*****************

 

 

semi4.jpg

 

 

 

ETL:n teesit yhdellä slaidilla esitettynä.

 

 

 

Ja vielä muutama totuus:

 

 

 

semi5.jpg

 

 

 

semi6.jpg

 

 

 

******************

 

 

Tämän jutun otsikoksi oli vahvasti mielessäni se toteamus, jolla toimitusjohtaja Heikki Juutinen kommentoi Venäjän asettamia elintarvikkeiden tuontirajoituksia eli

 

 

"Kiitoskirje Putinille 10 vuoden kuluttua!"

 

 

Tällä Juutinen tarkoitti, että Venäjän vientiongelmien vuoksi suomalainen elintarviketeollisuus joutuu nyt etsimään korvaavia markkinoita!

 

 

****************

 

 

 

Kiitän Elintarviketeollisuusliittoa mainion seminaarin järjestämisestä – taas kerran saan olla tyytyväinen uravalintaani, kun sain olla koko nelikymmenvuotisen työurani ajan suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa!

Suurinkin herra syö talonpojan kädestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi nousuun ruoka- ja juoma-alan voimalla, Elintarviketeollisuusliitto ry, Osuuskunta MaitoSuomi, Atria Suomi Oy, , MTK-Etelä-Pohjanmaa, Altia Oyj

Venäjä tekee sen saman kuin Neuvostoliitto aikoinaan!

Keskiviikko 30.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 5 - 6 miljardia euroa.

 

 

Sotakorvaukset piti Neuvostoliiton vaatimuksesta keskittää puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, mutta kun Englanti halusi ostaa suomalaisia puujalostustuotteita, laajennettiin sotakorvaustuotteita metalliteollisuuteen ja laivanrakennusteollisuuteen.

 

 

Kaikille on varmaan tuttu se juttu, jossa kerrotaan neuvostoliittolaisten vaatineen laivojen saunoihin kupariset lauteet!

 

 

On vankka totuus, että sotakorvaukset kehittivät suomalaisen puujalostus- ja metalliteollisuuden sekä suomalaisen laivanrakennustaidon aivan uudelle tasolle.

 

 

Suomelle määrättyjen sotakorvausten suorittaminen – vaikka kyse olikin hyökkääjälle maksetuista korvauksista – nosti Suomen ja suomalaisten arvostusta koko maailmalla.

 

 

***************

 

 

Krimin ja Ukrainan tilanteen myötä olemme eräällä tavalla samassa tilanteessa, kun Venäjä on vastapakotteillaan saanut Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Venäjän vastapakotteet ovat saaneet suomalaisen elintarviketeollisuuden hankalaan tilanteeseen, kun Venäjälle suuntautunut elintarvikevienti on käytännössä loppunut.

 

 

Suomalainen elintarviketeollisuus on ”tarttunut härkää sarvista” ja on alkanut investoimaan, jotta Venäjälle aikaisemmin suuntautunut lähes bulkkimainen vienti pystytään korvaamaan.

 

 

Hienona esimerkkinä elintarviketeollisuuden vientisuunnitelmista on Valion päätös rakentaa Riihimäelle uusi välipalatehdas.

 

 

Uuden meijerin kapasiteetti tulee olemaan n. 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun tuotteet ovat välipalatuotteita, on helppo elintarviketeollisuutta tuntevana arvioida, että kyseisten tuotteiden bruttomarginaali ja kate ovat kohdallaan.

 

 

Valio kertoo tiedotteessaan, että tehtaan uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisten välipala- ja herkuttelutuotteiden valmistamisen.

 

 

Valio kertoo, että investoinnin kustannusarvio on 170 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Neuvostoliiton aikoinaan määräämät sotakorvaukset pakottivat Suomea kehittämään puujalostus- ja metalliteollisuuttaan, on helppoa nähdä, että Venäjän asettamat vientipakotteet lyövät nyt tahtia sille kehitykselle, että Suomen elintarviketeollisuus joutuu etsimään uusia kehittyneempiä tapoja korvata ennen Venäjälle suuntautunut elintarvikkeiden bulkkituotteiden vienti!

Valion investoinnissa on mielestäni myös havaittavissa se orastava toivo, joka Juha Sipilän hallituksen otteiden mukana on nähtävissä, että Suomi nostetaan kuntoon!

 

 

 

Hyvä Valio – toivottavasti myös muut elintarvikeyritykset tekevät samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotakorvaukset Neuvostoliitolle, Venäjän asettamat elintarvikepakotteet, Valio, Valio Oy, Valion suurinvestointi Riihimäelle, suomalainen elintarviketeollisuus,

Kauppa pakottaa elintarviketeollisuuden valmistamaan omia merkkejään

Tiistai 23.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaupan omat merkit – tunnetuimpina S-ryhmän Rainbow ja K-ryhmän Pirkka, ovat suuri ongelma suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, alkutuotannolle ja lopulta myös kuluttajalle.

 

 

Maaseudun Tulevaisuus -lehdellä ei ole ilmoitustuloja päivittäistavarakaupan mainonnasta ja ehkä paljolti sen vuoksi se uskalsi ottaa esille sen kytkykaupan, jolla suomalaiset päivittäistavarakauppaketjut painostavat elintarviketeollisuutta tanssimaan kaupan määräämässä tahdissa.

 

 

 

 

mtkaupanomatmerkit

 

 

Maaseudun Tulevaisuus teki 17.6.2015 etusivun jutun aiheesta ja otsikoi sen totuudenmukaisesti

 

 

Ketjut pakottavat valmistajia kaupan omiin merkkeihin

 

 

 

 

Ilmiö on suomalaisen elintarviketeollisuuden tuttu jo vuosien ajalta, mutta vasta nyt siitä uskalletaan puhua.

 

 

Kaupan keskittyminen Suomessa on aiheuttanut monia ongelmia ja eräs kasvavista ongelmista on se, että suomalaisen elintarviketeollisuuden on yhä enenevässä määrin taivuttava kaupan omien merkkien valmistamiseen, jos aikovat säilyttää edes jonkinlaisen hyllytilan päivittäistavarakaupoissa.

 

 

Eniten kaupan omat merkit ovat vallanneet hyllytilaa niissä tuoteryhmissä, joissa jalostusaste on matalin.

 

 

En tunne yksityiskohtia, mutta on helppo kuvitella, että vaikkapa kananmunakaupassa päivittäistavaraketjujen hiillostaminen on rajua.

 

 

Peräänkuulutan kuluttajilta vastuullisuutta ja tässä asiassa se merkitsee, että emme ”pitkällä tikullakaan” koske Rainbow- tai Pirkka-tuotteisiin.

 

 

Ainakaan minun ostoskoriini kaupan omilla merkeillä ei ole mahdollisuuksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rainbow, Pirkka-tuotteet, private label, kotimainen elintarviketeollisuus,

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

possukampanja

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat, Lihateollisuusyhdistys ry, Lihakeskusliitto ry, Atria, HK, Snellman, Saarioinen, Elintarviketeollisuusliitto, kotimainen sianliha, tuontiliha, Laatuvastuu, Perustaso tuonti, Perustaso kotimainen,

Olen ylpeä!

Keskiviikko 28.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä investointitiedustelu kertoo, että elintarviketeollisuus on nyt Suomessa teollisuudenala, ”joka tuikkii valopilkkuna” teollisuuden investoinneissa.

 

Tienasin leipäni tasan neljänkymmenen vuoden ajan elintarviketeollisuuden palveluksessa ja olen ylpeä ”oman teollisuudenalani” nyt nauttimasta eteenpäin menosta.

 

Elintarviketeollisuudessa on ollut vaikeitakin aikoja, sillä sen eri toimialat ovat vuosien saatossa olleet esim. valtiovallan kaltoin kohtelun kohteina.

 

On ollut erilaisia veroja ja muita maksuja, joihin sopeutuminen on ollut työlästä.

 

Erityisen läheltä olen vuosien saatossa saanut seurata elintarviketeollisuuden erästä volyymitoimialaa eli rehuteollisuutta. Valkuaisverot, rasvaverot, maitojauheen käyttöpakot, valkuaisraaka-aineiden käyttörajoitukset ja muut valtiovallan kulloinkin keksimät rajoitukset ovat olleet suuria haasteita rehuteollisuuden vastuuhenkilöille.

 

On muistettava, että rehuteollisuus on kotimaisen elintarviketeollisuuden ja elintarvikevalmistuksen kivijalka ja siinä kivijalassa esiintyvät ongelmat heijastuvat ongelmina tavallisen suomalaisen ruokapöytään saakka.  

 

Elintarviketeollisuus oli entisaikaan hyvin herkkä erilaisille työmarkkinahäiriöille, kun poliittiset puolueet kävivät kovaa kiistaa määräysvallasta.

 

Työmarkkinaongelmat on osattu elintarviketeollisuudessa viime vuosina ratkaista, sillä eri osapuolet ovat nähneet, että tuontiruoka ja tuontielintarvikkeet ovat teollisuudenalan ja sitä kautta myös elintarviketeollisuudessa työskentelevien pahin uhka.

 

********


Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaisema investointiselvitys kertoo, että elintarviketeollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna olemaan 18 % suuremmat kuin viime vuonna. Miljoonissa euroissa investoinnit ovat 353 -> 418!

 

 

Suurien teollisuudenalojen investoinneista kemianteollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna alenemaan 27 % ja metallien jalostuksessa peräti 50 %!

 

********     

 

Suomalaisen teollisuuden vaikeudet ovat valitettava asia, mutta elintarviketeollisuuden usko omaan tulevaisuuteensa antaa toivottavasti laajempaakin luottamusta kotimaisen teollisuuden pärjäämiselle.

 

Tässä pohdiskelussa on keskeinen haaste se, että osaisimme kansakuntana arvostaa suomalaista alkutuotantoa – kasvinviljely ja kotieläintuotanto tuottavat raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle!

Se merkitsee, että alkutuotannon kannattavaisuudesta on huolehdittava – toivottavasti maan hallitus tiedostaa tämän.

 

 

Hyvä alkutuotanto ja hyvä elintarviketeollisuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elinkeinoelän keskusliitto, elintarviketeollisuus, Elintarviketeollisuusliitto, valkuaisvero, rasvavero, maitojauheen käyttöpakko, sokerivero, rouheiden tuontirajoitukset,

On täysin Hämeenlinnan kaupungin hankintaorganisaation oma moka, jos Lammilla päiväkotilapset joutuvat syömään puolalaisia kumiperunoita!

Maanantai 12.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Ehdin toimia työelämässä palkkarenkinä 40 ja ½ vuotta. Tuosta ajasta olin aluksi puoli vuotta vähittäiskaupan palveluksessa ja lopuksi tasan 40 vuotta Suomen toiseksi suurimman rehuyrityksen eri tehtävissä.

 

Vastasin vuodesta 1997 alkaen kyseisen yrityksen raaka-ainehankinnoista, joten uskon tietäväni elintarviketeollisuuden hankinnoista jotain.

 

Eurooppatiedotus järjesti viime perjantaina eli 9.11.2012 Kirjastotalo Metson Pietilä –salissa Tampereella meppikahvit, joilla Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok) alusti aiheenaan ”Julkiset hankinnat”.

 

Perjantaina olisi ollut paljon muitakin menoja, mutta järjestin siten, että pääsin osallistumaan mielenkiintoiseen tilaisuuteen.

 

 

sirpa1

 

Sirpa Pietikäinen on värikäs esiintyjä ja hänen esityksiään on kiinnostavaa kuulla. Näin totean, vaikka ”lennänkin eri poliittisessa parvessa” kuin Pietikäinen.

 

 

EU on uudistamassa hankintadirektiiviään. Komissio antoi ehdotuksensa uudeksi direktiiviksi joulukuussa 2011. Direktiivin olisi määrä valmistua lähiaikoina.

 

Uudistus merkitsee, että Suomessa hankintalaki tulee muuttumaan. Toivon, että kansanedustajat ovat hereillä, kun hankintalakia muutetaan.

 

Sirpa Pietikäinen toimii varapuheenjohtajana Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnassa, joka valmistelee parlamentin osalta tulevaa direktiiviä – Metsossa oli äänessä siis vaikutusvaltainen suomalaismeppi!

 

Uuden direktiivin perusajatus on, että julkisesti hankittavien tuotteiden sekä palvelujen pitää olla laadukkaita ja niiden hinta on oltava kohtuullinen. Hankittavien tuotteiden ja palvelujen pitää olla kokonaistaloudellisia.

 

 

sirpa2

 

 

Sirpa Pietikäinen korosti direktiivin lähtevän siitä, että hinta ei saa olla hankinnoissa ainoa tekijä ja se ei saa olla lopullisessa valinnassa myöskään määräävä tekijä.

 

Pietikäinen korosti, että…

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Epäonnistuneesta kilpailutuksesta Pietikäinen mainitsi esimerkkinä sen, kun lammilaiset julkisten ruokapalveluiden käyttäjät joutuvat tyytymään puolalaisiin kumiperunoihin, vaikka lähialueella tuotetaan runsaasti hyvälaatuista suomalaista perunaa.

 

 

Syy on taitamaton tarjouspyyntö, jossa pyydettiin tarjouksia vain x.xxx tonnista perunaa!

 

 

Pietikäinen mainitsi aivan oikein, että tarjouspyynnössä olisi aivan hyvin voitu pyytää tarjouksia sellaisesta perunasta, jonka nostosta toimitushetkeen on kulunut vain muutamia tunteja. Tuskin silloin lammilaisten päiväkotilasten ja ikäihmisten tarvitsisi syödä puolalaisia kumiperunoita!

 

 

Käytin tilaisuuden keskusteluosuudessa puheenvuoron, jossa kiittelin Sirpa Pietikäistä hänen kertomastaan Lammin perunacasesta ja totesin, että voidaanhan jo nyt esim. maitotarjouksissa pyytää tarjouksia sellaisesta maidosta, joka on lypsetty vaikkapa vain kolme päivää ennen toimituspäivää.

 

 

Kysyin ulkomailla tehdystä valmistaikinasta Suomessa paistetuista leivistä sekä niiden todellisesta valmistushetkestä.  MEP Pietikäinen totesi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tulkinta leipien valmistushetkestä on sitova ja heidän tulkintaansa on noudatettava Suomessa.

 

 

Totean, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden kouluttaminen kokonaistaloudelliseen ostamiseen olisi jo nyt ensiarvoisen tärkeää.

Aivan välttämätöntä se on sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt uuden hankintalain!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Meppikahvit, Sirpa Pietikäinen, hankintadirektiivi, hankintalaki, julkiset hankinnat, elintarviketeollisuus, elintarvikehankinnat, perunahankinnat, kumiperunat, Lammi, Hämeeninna, puolalaiset kumiperunat, lammilaiset perunat,

Lähiruoka yhdistää alkutuottajan, elintarviketeollisuuden, elintarviketeollisuuden työntekijät ja mikä tärkeintä - kuluttajan

Tiistai 25.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ja MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hanke järjestivät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella tiistaina 18.9.2012.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olin mukana suunnittelemassa ja myös toteuttamassa suosituksi osoittautunutta tilaisuutta.

 

Otimme tilaisuuden kattoteemaksi haastavasti;

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

Saimme tilaisuuteemme huippuluokan alustajat, sillä alustajina toimivat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

 

lahivisa

 

Tilaisuuden avaajana ja sen sähköistäjänä toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

Visa osasi luoda sopivasti aineksia teräväänkin keskusteluun, mutta alustajat olivat kuitenkin yksimielisiä lähiruuan tärkeydestä, joten merkittäviä vastakkainasetteluja ei syntynyt.

 

Oli vahinko, että emme huomanneet kutsua päivittäistavarakaupan edustajaa alustajaksi – silloin ehkä olisimme saaneet keskusteluun myös lähiruoka-ajattelun torppaavan tahon!

 

lahiannimari

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toi esille, että hallituksella on ihan kirjattuna illan aiheeseen liittyviä linjauksia.

Oli ehkä yllätys, että Syväniemi uskalsi sivaltaa hallitusta toimettomuudesta lähiruoka-asian eteenpäin viemisessä, kun hän totesi, että hallituksella aika alkaa kulua vähiin lähiruokaan liittyvien asioiden käytännön edistämisessä!


Ainakaan minulle hallituksen toimettomuus ei tullut yllätyksenä, sillä sain kesällä Oripäässä OKRA-näyttelyssä kuunnella maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen saamattomuutta nykyisen hallituksen maatalous- ja elintarvikelinjauksista.

 


lahimtknmaaritelma

 

Anni-Mari Syväniemi esitti MTK:n käsityksen lähiruuan määritelmästä.

 

Se kuuluu näin:

 

Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

 

Olen aina kannattanut MTK:n lähiruokamääritelmää.

 


lahijuutinen

 

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen asemoi luomun ja lähiruuan elintarvikebisneksessä.

 

Luomun osuus on 2 % ja lähiruuan vastaavasti 10 %.

 

Juutinen totesi Suomen elintarviketeollisuuden rakenteesta, että 28 yritystä vastaa maamme elintarvikevalmistuksen volyymistä 80 % ja loput 20 % tapahtuu 1.866 yrityksen toimesta.

 

Heikki Juutinen muistutti, että jos elintarviketeollisuuden raaka-aineita ei saada Suomesta, ei ole kohta myöskään suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

Suomalaisen elintarviketeollisuuden nokkamies Heikki Juutinen muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden eräät peruspilarit ovat terveyspoliittisia ja turvallisuuspoliittisia. Pidin hyvänä, että Juutinen muistutti kotimaisen elintarviketeollisuuden turvallisuuspoliittisesta aspektista!


 

lahikuntonen

 

Keskustelin ennen tilaisuuden alkamista Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ja voin todeta, että maamme elintarviketyöläisillä on todella fiksu puheenjohtaja.

Heinolassa syntynyt Kuntonen teki ennen liittopuheenjohtajaksi valintaansa melkoisen rupeaman Pirkanmaalla, kun hän toimi Saarioinen Oy:n luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä.

 

Kuntonen painotti, että toimiva suomalainen alkutuotanto on perusta sille, että Suomessa on kotimaista elintarvikejalostusta.

 

Kuntosen mukaan tuotantoeläinten kohtelusta on huolehdittava samalla tavalla kuin elintarviketeollisuuden tuotantoväen kohtelusta. Hän painotti myös kestävien tuotantotapojen välttämättömyyttä.


Hienoa puhetta elintarviketyöläisten puheenjohtajalta!

 

Kuntonen totesi, että elintarviketyöläisille samat asiat ovat tärkeitä kuin alkutuottajalle ja elintarviketeollisuudelle. Pienet painotuserot eivät saa hämärtää yhteistä näkemystä.

 

SEL:n liittopuheenjohtaja totesi selkeästi, että elintarviketyöläiset eivät tee työtään yhtä suurella ilolla, jos tietävät ruuan raaka-aineiden olevan tuontitavaraa!

 

Elintarvikkeiden kotimaiseksi pesuun Kuntosella oli jyrkkä linja. Hän totesi, että sillä liataan omaa pesää. Oli hienoa kuulla, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto suhtautuu kriittisesti elintarvikkeiden ”kotimaiseksi pesuun”.

 

Pyrin tällä palstalla myöhemmin käsittelemään yrityskohtaisesti Kuntosen paljastamia tapauksia, joissa suomalainen elintarviketeollisuus on ryssimässä yrityksen ja jopa koko elintarviketeollisuuden maineen.


Mikäli Kuntosen puheet pitävät paikkansa, ryssijänä on myös entinen työnantajani. Surkeaa!


 

lahipaneeli

 

Tilaisuutemme lopuksi oli kolme varttia kestänyt paneelikeskustelu, johon alustajien lisäksi osallistui kuluttajien edustajana tamperelainen Titta Mattila.

 

Toivottavasti kiireiden keskellä ehdin joskus palaamaan paneelikeskustelun antiin.


 

lahiesko

 

Sain lausua tilaisuuden päätössanat.

Yleisön aplodeista päätellen taisin onnistua kiteyttämään tilaisuuden annin muutamaan lauseeseen!

 

Lähiruoka rulettaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähiruoka, Lähiruoka-seminaari, MSL-Tampere, MTK-Pirkanmaa, Kasvukausi-hanke, Visa Merikoski, Anni-Mari Syväniemi, Heikki Juutinen, Veli-Matti Kuntonen, Titta Mattila, SEL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, MTK,

Koivistonkylän Prisma menetti 79,52 euron arvosta elintarvikemyyntiä!

Keskiviikko 13.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme kotiutui kuuden päivän mittaiselta lomamatkalta ja totesimme, että jääkaappimme oli tyhjä.

Vaimoni laati kauppalistan ja lähetti minut ostoksille. 

Lähikauppamme Tampereella on Koivistonkylän Prisma, mutta kun ostoslistaan sisältyi viisi ”HK balkan 300 g kevyt/viipale” –tuotetta, Prisma ei tullut ostospaikkana kyseeseen.

SOK on Rainbow-innostuksessaan karsinut HK:n valmistaman merkkituotteen valikoimistaan. Sitä ei siis löydy Prismojen kylmäaltaista.

Ihmettelen, että SOK:n sisäänostajat ovat pystyneet höynäyttämään HK:n ylimmän johdon Rainbow-tuotteen valmistajaksi myös ”kevytbalkan” -sarjassa. S-ryhmän kylmäaltaista siis löytyy Rainbow-kevytbalkan ja valmistajana on HK!

 

pict0646.jpg

 

Onneksi HK on säilyttänyt kyseisen merkkituotteen valmistusohjelmassaan ja sitä on saatavissa mm. K-Citymarketeista.

 

Lomamatkamme jälkeinen jääkaapin täyttäminen maksoi 79,52 euroa ja HK:n kevytbalkanin vuoksi koko potti meni ohi Prisman ja päätyi Pirkkalan K-Citymarketin kassalle.

Rainbow-tuotteet ovat tärkeä osa SOK:n harjoittamalla talonpojan tappolinjalla ja samalla he yrittävät lopettaa suomalaisen elintarviketeollisuuden sekä sitoa kuluttajaparan entistä tiukemmin otteeseensa.


 HK:n kevytbalkan on kehityksestä hyvä esimerkki:

 

  • aluksi on varmaan todettu, että SOK siirtyy kevytbalkaneissaan Rainbow-linjalle
  • HK on mennyt ansaan ja tehnyt edullisen tarjouksen muka vastaavan tuotteen valmistamisesta. Asiantuntijamme kertoo, että SOK:n Rainbow-kevytbalkan ei laadultaan vastaa HK:n kevytbalkania, vaikka valmistaja molemmissa tuotteissa onkin HK.
  • ei tarvitse omata kummoisiakaan ennustajanlahjoja, kun ennustaa, että lyhyen siirtymäkauden jälkeen SOK:lle Prismoihin, S-marketteihin, Alepoihin, Sale-myymälöihin sekä ABC-liikenneasemille kevytbalkanin toimittaa ulkomainen lihanjalostaja. Myös laadustaan tunnetut SOKOS-tavaratalojen elintarvikeosastot ovat ilmeisessä Rainbow-vaarassa!

 

Näin menetellen SOK on taas saanut kangettua muutaman sikatilallisen konkurssin partaalle, moni suomalainen elintarviketyöläinen on YT-neuvottelujen tuloksena paiskattu työttömyyskortistoon ja S-ryhmän kauppoihin on saatu hygienialtaan ja turvallisuudeltaan arveluttavaa ”merkitöntä” tuotetta.

Jatkamme HK:n kevytbalkan –asiakkaina ja se merkitsee, että muutaman kerran kuukaudessa suuntaamme elintarvikeostoksemme muualle kuin lähikauppaamme Koivistonkylän Prismaan.

Peräänkuulutan kuluttajilta elintarvikkeiden alkuperävalvontaa, sillä vain siten kauppaketjujen yhä lisääntyvä ulkomaisen ruuan tarjonta pystytään pitämään kohtuudessa.

On tiedostettava, että kaupan private label-tuotteet ovat pitkä askel kotimaisten elintarvikkeiden syrjimisessä – näin siitä huolimatta, että ne jollakin päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla saattavat olla kotimaisen teollisuuden valmistamia. Sen vuoksi ne eivät mielestäni täytä lähiruuan käsitettä – eivät silloinkaan, kun ne sattumalta ovat kotimaista valmistetta.

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: private label, Rainbow-tuotteet, Pirkka-tuotteet, HK-Scan, HK, HK-Ruokatalo, kotimainen elintarviketeollisuus, YT-neuvottelut, alkutuottajan ahdinko, Prisma, S-market, Inex Partners, SOK,

Biojakeita raaka-aineenaan käyttävät ja jopa niitä tuottavat yritykset kutsuvat biojakeita jätteiksi!

Tiistai 21.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden ja maatalouden parissa yli 40 vuotta.

 

Kummastelen, mutta toisaalta ymmärrän eräiden tahojen innon kutsua elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantoprosesseissa syntyviä biojakeita jätteiksi.

 

Muistan takavuosilta, kun MTK:n ylimpään luottamushenkilöjohtoon kuulunut henkilö kutsui kotieläintalouden arvokasta rehuraaka-ainetta vehnälesettä jätteeksi! Maatalouden kokonaisnäkemys puuttui siis täysin!

 

Eniten ihmettelen myllyteollisuuden palkollisten keskuudessa vielä nytkin ilmenevää halua kutsua vaikkapa kaurankuorijauhoa sekä muita sivutuotteita jätteeksi. Käsittämätöntä oman työnsä aliarvioimista!

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy arvokasta teurasjaetta, joka on turkistaloudessa tärkeä raaka-aine ”häkkivalmiin” rehun valmistamisessa. Ymmärrän turkistalouden halun kutsua sitä teurasjätteeksi, sillä voidaanhan terminologialla ohjata tuotteen hintakuvaa halvempaan suuntaan. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi teurastamoteollisuus suostuu kutsumaan teurasjaettaan jätteeksi!

 

Viimeksi törmäsin ongelmaan, kun Gasum Oy:n aamupäiväseminaarissa 31.5.2011 Tampereen Vapriikissa Gasum ´n teknologiapäällikkö Sari Siitonen kutsui elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojakeita jätteeksi.

 

Olen tyytyväinen, sillä käyttämäni puheenvuoron jälkeen Siitonen lupasi välittömästi tarkistaa dia-aineistonsa.

 

Ymmärrän biojakeita hyödyntävien yritysten halun käyttää arvokkaista raaka-aineistaan ”jäte” –termiä.  Ne haluavat terminologiallakin painaa biojakeista maksamansa hinnan alas.

 

On paljon yrityksiä, jotka vaativat biojakeita toimittavan yrityksen maksamaan siitä, että niitä hyödyntävät yritykset suostuvat vastaanottamaan biojakeita!

 

Toki on muistettava, että hulluhan ei ole se, joka vaatii kelvollisesta raaka-aineesta maksua kyytipojaksi - hullu on se, joka suostuu maksamaan!

 

Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on!

 

Mainitsin em. tilaisuudessa käyttämässäni puheenvuorossa hyvänä esimerkkinä Tampereelle suunnitellun Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen. Jäte-käsitteellä melskaavat voisivat käyttää hankkeesta ”jätteenpolttolaitos” –termiä, sillä sitähän se teknisesti on.

 

Kiitokset Sari Siitoselle, jos tarkistat dia-esityksesi sanamuotoja!

 

Erityiskiitokset Tammervoiman omistajille oikean ja bisnestänne edistävän termin käyttämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biojakeet, jätteet, jäte, Gasum Oy, Sari Siitonen, Tammervoima, elintarviketeollisuus, myllyteollisuus, teurastamoteollisuus,

Katastrofi uhkaa kotimaista sika- ja siipikarjatuotantoa

Tiistai 17.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Seuraan edelleen tiiviisti maa- ja kotieläintalouden asioita, vaikka ne eivät työn merkeissä enää kuulukaan päivittäisiin tehtäviini.

Olen erityisesti huolissani suomalaisen sika- ja siipikarjatuotannon tulevaisuudesta.

Kotieläintalouden kustannuskehitys laukkaa kaukana edessä, kun suomalaisen tuottajan saama hinta tuotteistaan rämpii suossa.

Saksalaisen dioksiiniskandaalin vaikutukset ovat vasta nyt realisoitumassa, kun skandaalin akuutissa vaiheessa pakkasvarastoihin ohjattujen saksalaisten ”dioksiinipossujen” lihat tulevat markkinoille.

On selvää, että yhtälö ”dioksiinivaarassa ollut pakastettu liha” merkitsee kaupan sisäänostajille kunnon apajaa. Kaupan sisäänostajat kun ymmärtävät ainoastaan halvan hinnan päälle ja halpaa tavaraa he nyt tulevat ulkomailta saamaan! 

Peräänkuulutan päivittäistavarakauppaa hallitsevilta S- ja K-ryhmiltä nyt ylimmän johdon linjausta, että kotimaista sianlihan- ja siipikarjatuotantoa ei ajeta alas.

Ei ole kansakunnan etu, jos joudumme jatkossa turvautumaan argentiinalaisen, brasilialaisen ja thaimaalaisen sianlihan ja broilertuotteiden varaan.

Toivon, että suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olevat henkilöt nyt yksissä tuumin liputtaisivat kotimaisen elintarviketuotannon puolesta. Luulisin sen olevan helppoa, sillä kysehän on heidän työpaikoistaan ja toimeentulostaan.

Maailmantalouden kasvu nostaa kaikkien kotieläintalouden tuotantopanosten hintoja jatkossakin. Euroopan suhdannelaitosten yhdistys AIECE ennustaa, että viljan hinnat nousevat tänä vuonna 54 %! Samainen taho ennustaa, että viljan hinta säilyy korkealla tasolla myös ensi vuonna.

Suomen rempallaan olevat hallitusneuvottelut eivät ennusta hyvää kotimaiselle ruuantuotannolle. On suuri vaara, että Sirkka-Liisa Anttilan vahvalla tietämyksellään ja merkittäviltä osiltaan myös hyvillä henkilökohtaisilla kontakteillaan hankkimat Suomi-plussat menetetään. Onko Suomella siihen varaa?

Uuden maa- ja metsätalousministerin kiireisin tehtävä on estää sika- ja siipikarjatuotannon alasajo vuosina 2012…2013.

Löytyykö ministeriksi sellaista henkilöä?

 

Kysyy

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Argentiinalainen liha, brasilialainen liha, thaimaalainen broilerliha, kotimainen elintarviketeollisuus, hallitusongelma, maa- ja metsätalousministeri, Sirkka-Liisa Anttila,

Mikä Elintarviketeollisuusliitossa mättää?

Lauantai 22.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikealan työtaistelutoimenpiteet ovat ihmetyttäneet kansalaisia koko kevään ajan. Lakot ja työsulut sekä niiden suloinen sekamelska ovat hämmentäneet kansalaisia pitkin kevättä. Markettien lähes tyhjät lihajalostehyllyt tuovat elävästi mieleen taannoisen Neuvostoliiton elintarvikekaupat.

 

Riitapuolia lukuun ottamatta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry sahaavat sitä heikkoa oksaa, jolla molemmat istuvat.

 

Molempien riitapukarien...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Ylemmeät Toimihenkilöt YTN ry

Vanhemmat kirjoitukset »