Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Raaka-ainehinnat mylly- sekä rehuteollisuudelle ovat lähes tuplaantuneet vuoden aikana

Lauantai 29.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Toimin maamme viljakauppasektorilla vastuullisissa tehtävissä Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen eli vuodesta 1995 alkaen eläkkeelle siirtymiseeni eli 31.12.2010 saakka.

 

Uskallan todeta, että olin työtehtävieni vuoksi eräs keskeinen toimija maamme viljamarkkinoilla.

 

Runsaan kymmenen vuoden jälkeenkin seuraan aktiivisesti viljamarkkinoita Suomessa, EU:ssa ja myös maailmanlaajuisesti, sillä ”eihän koira karvoistaan pääse”!

 

Suomessa viljasato on vuosittain asettunut tasolle lähemmäs 4 miljardia kiloa, mutta viime kesänä päästiin vain 2,6 miljardiin kiloon – yhtä pieni sato saatiin viimeksi vuonna 1992.

 

****

 

IMG_4860.JPG

 

 

Vilja-alan yhteistyöryhmän laatiman hintanoteeraus-yhteenvedon mukaan lähes kaikkien viljalajien hinnat ovat tuplaantuneet kuluneen vuoden aikana.

 

 

Ovathan nuo vuoden 2022 hintanoteeraukset aivan käsittämättömän korkeita!

 

 

Olematon tarjonta nostaa hintoja!

 

 *********

 

Oletan, että viljaa on varastoissa vielä jonkin verran ja kehotankin avaamaan vilja-aittojen ovet, sillä kevät koittaa ja tarjonta tulee varmaan vilkastumaan.

 

 

Merkittävät viljanjalostajat ovat myös kertoneet suunnittelevansa viljantuontia ja se jos mikä tulee laskemaan kotimaan hintanoteerauksia!

 

 

Elämme mielenkiintoisia aikoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raaka-ainehinnat mylly- sekä rehuteollisuudelle ovat lähes tuplaantuneet vuoden aikana, VYR Vilja-alan yhteistyöryhmä, Euroopan Unioniin liittyiminen, leipäviljojen hinnat, rehuviljojen hinnat, Luke:n hintaseuranta, rehuteollisuus, myllyteollisuus,

Taitamattomat ja nopeasti vaihtuvat johtajat pystyvät ajamaan menestyvänkin yrityksen katastrofiin!

Torstai 24.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suorastaan ylpeä, että sain olla päivälleen 40 –vuotta Raision Yhtymän palveluksessa.


 
 
Tuon neljänkymmenen vuoden aikana palkkanauhassani luki monia yritysnimiä, mutta kaikille niille oli yhteistä, että kyseessä oli Raisio-konserniin kuuluva yhtiö – toki sain saneerata kaksikin Yhtymään kuuluvaa yhtiötä yritysten taivaisiin, mutta silloinkin halusin, että palkkanauhassani luki jokin Raisio Yhtymän/ Raision Tehtaat konserniin kuuluvan yhtiön nimi.
 
 
Aloitin Raisiossa vuonna 1970 ja silloin palkkanauhassani luki työnantajan kohdalla Oy Vehnä Ab.
 
 
Olin nelikymmenvuotisen Raisio-työurani aikana tiiviisti agribisneksessä, joka olikin siihen aikaan Raision keskeisin tukijalka – nyt siitä on vain muistot ja jotain hyvin pientä jäljellä.
 
 

1970-luvulla Raisiolla oli 1.000 henkilöä töissä Raisiossa, 1.000 henkilöä töissä muualla Suomessa ja 1.000 henkilöä maailmalla eli yhteensä suuruusluokkaa 3.000 henkilöä.


 
 
On suorastaan suuri farssi, että Raisio-konsernin henkilöstömäärä 31.12.2018 oli 335 henkilöä eli henkilöstömäärä on entisajoista ”pystytty” ajamaan lähes kymmenesosaan yrityksen loiston ajoista!

 
 
Raisio-konsernin tase on meidän konsernissa aikaisemmin työskennelleiden ansiosta vahva, mutta nykyjohtajat eivät ole pystyneet hyödyntämään yrityksen vahvaa tasetta esim. yritysostoin – tumpeloita kun ovat!
 
 
Raision viimeisin todellinen pääjohtaja vuorineuvos Matti Salminen jää historiankirjoihin miehenä, joka oli todellinen yritysjohtaja Raision historiassa – sain toimia Matin suoranaisena alaisena aikoinaan ja se oli työelämäni parasta aikaa.
 
 

Raision historia toteennäyttää sen, että huonon johdon alaisena yritysten kruununjalokiviinkin kuuluva yritys voi vaipua yritysmaailman roskatynnyreihin…


 
 

…- näin on käynyt Raisiolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raisio, Raision Yhtymä, Raision Tehtaat Oy, Rehuraisio Oy, Melia Oy, Raision rehuteollisuus, Raisio on ajautunut yritysten roskatynnyriin, Raision Maatalousryhmä, Raiio Chemicals, Raision Myllyteollisuus, Elovena, Raision Nokian mylly, Benecol,

Tietojärjestelmien harmonisointi vaatii aikaa ja rahaa, mutta se kannattaa!

Tiistai 9.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Törmään lähes päivittäin tilanteeseen, jossa ihmiset päivittelevät ja kauhistelevat, että maakunta- ja sote-uudistuksessa tarvitaan mittavat tietojärjestelmäinvestoinnit.

 

 

Asia on totta, mutta ei siinä mitään uutta ole.

 

 

Liike-elämässä toimiessani seurasin läheltä niitä vaiheita, kun maamme viljanjalostusteollisuutta laitettiin uuteen iskuun.

 

 

Työnantajani Raisio oli ostajana, kun SOK:n Nokian myllyn tuotantolaitokset ja OTK:n Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitseva mylly yhdistettiin.

 

 

Raision ”myllymaailma” toimi järjestelyjen alkuvaiheessa kolmen erilaisen tietojärjestelmän puitteissa ja käsittääkseni eri tietojärjestelmät eivät pystyneet keskustelemaan keskenään.

 

 

Jotta asia ei olisi ollut liian yksiselitteinen, niin Hämeenlinnassa myllyn kanssa samalla tontilla toimi rehutehdas – Alfa-Rehu Oy – joka oli yrityskaupan myötä siirtynyt Lännen omistukseen ja sen myötä kyseinen rehutehdas toimi Lännen Oy:n tietojärjestelmämaailmassa.

 

 

Sain Alfa-Rehu Oy:n ”saattovaiheessa” toimia yrityksen myyntipäällikkönä, joten omaan kokemusta myös Lännen Oy:n tietojärjestelmien parissa toimimisesta.

 

 

Kun Raisio osti Alfa-Rehun enemmistön, niin Raisio-konsernin kotimaan tuotantolaitokset toimivat siis ainakin neljässä erilaisessa tietojärjestelmämaailmassa – ja mitkään näistä tietojärjestelmistä eivät pystyneet keskustelemaan keskenään!

 

*****************

 

No, aikojen edetessä eri yksiköitä lopetettiin ja eloonjääneille yksiköille saatiin vuosien kuluessa ja melkoisin kustannuksin yhtenäiset tietojärjestelmät – ei se sen kummempaa ollut!

 

 

Yhtenäiseen tietojärjestelmään pääseminen vei siis aikaa, ”tupakkia” ja rahaa, mutta yhdistymisellä saadut edut olivat niin merkittäviä, että yrityskaupat ja yritysten yhdistämiset kannattivat.

 

 

Olen vakuuttunut, että samoin tulee käymään myös niissä uudistuksissa, joita on tulossa maakunta- ja sote-uudistuksen tullessa voimaan.

 

 

Lopetetaan ruikuttaminen tietojärjestelmäuudistusten kustannuksista ja lakataan heittämästä kapuloita rattaisiin sekä tuetaan voimallisesti maakunta- ja sote-uudistusta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yritysten tietojärjestelmät, kuntien tietojärjestelmät, SOK:n mylly, OTK:n mylly, Alfa-Rehu Oy, Raision myllyteollisuus, Melia Oy, Lännen Oy,

Miksi Neuvostoliiton aikaisissa maissa myllylaitosten sisätilat ovat pölyistä putipuhtaat?

Torstai 30.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta jokseenkin kaikista Suomessa toimivista myllylaitoksista, sillä olen käynyt auditoimassa ne melkein kaikki.  Auditointikäyntien syy oli se, että ne toimittivat myllyteollisuuden rehujakeita työnantajayritykseni raaka-aineiksi.

 

 

Suomalaisten myllyjen hygieniataso on korkea – se on korkea viljanvastaanottotiloista aina jauho- sekä rehujaesiiloihin saakka.

 

 

Sain työurani aikana tutustua myllylaitoksiin myös Virossa sekä Venäjällä.

 

 

Merkillepantavaa virolaisessa myllyssä sekä Kontupohjan myllyssä Venäjällä oli se, että myllytilojen siisteys ja pölyttömyys olivat huippuluokkaa.  Samaa ei voida sanoa kyseisten myllyjen ulkotiloista, sillä varikset mellastivat molempien myllyjen kaatosuppiloiden ympärillä.

 

 

Syy entisten neuvostoliittolaismaiden myllyjen poikkeukselliseen sisätilojen puhtauteen paljastui Kontupohjan myllyllä, kun näimme kuvia pölyräjäytysten tuhoamista myllyrakennuksista.

 

 

Tiedän, että Suomessakin on ollut ainakin yksi myllyrakennusta kohdannut pölyräjähdys, mutta Kontupohjan myllyn vastaanottoaulassa näimme kuvia kymmenkunnasta myllyrakennuksesta, jotka Neuvostoliiton aikana olivat tuhoutuneet pölyräjähdyksessä.

USA:ssa pölyräjähdykset viljankäsittelylaitoksissa ovat aiheuttaneet suurta taloudellista tuhoa ja ihmishenkien menetyksiltäkään ei ole vältytty.

 

 

Myllyjen lisäksi pölyräjähdysvaara on mm. turve- ja pellettitehtailla.

Lämpövoimalat ja niiden vastaanottoaltaisiin sekä vastaanottoaltaiden lähistölle kertyvä pöly on oivallinen paikka pölyräjähdykselle. Muistan, kun kerran tarjosin kaurankuorijauhoa Tampereella lämpövoimalan polttoaineeksi, niin kaupat olisivat syntyneet, mutta lämpövoimalan käytöstä vastaava insinööri ei uskaltanut vastaanottaa kaurankuorijauhoa sen suuren pölyämisominaisuuden vuoksi.

 

Googlettamalla ”pölyräjähdys” saa esille lukemattoman määrän tapauksia, joissa pölyräjähdys on saanut pahoja aikaan.

 

 

Turvatekniikan keskus eli TUKES on vuonna 2003 julkaissut ohjeet pölyräjäytysvaaran välttämiseksi. Kyse on ATEX-lainsäädännöstä, joka tuli silloin voimaan – ATEX = atmospheres explosibles.

 

 

Jos haluaa tarkemmin tutustua pölyräjähdyksiin ja niiden estämiseen, kannattaa tutustua em. Turvatekniikan keskuksen…

 

…"ATEX räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus"…

 

…–nimiseen oppaaseen.

 

 

Tehokas tapa estää pölyräjähdys on sisätilojen ehdoton puhtaus ja tämän seikan olivat kantapään kautta oppineet jo Neuvosliiton aikana maan myllyteollisuusjohtajat!

Minä sain saman opin Kontupohjan myllyllä Äänisen rannalla vuonna 2006!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pölyräjähdys, ATEX, ATAX-lainsäädäntö, Turvatekniikan keskus, TUKES, Neuvostoliiton myllyteollisuus, Kontupohjan mylly, venäjä2015,

Biojakeita raaka-aineenaan käyttävät ja jopa niitä tuottavat yritykset kutsuvat biojakeita jätteiksi!

Tiistai 21.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen työskennellyt elintarviketeollisuuden ja maatalouden parissa yli 40 vuotta.

 

Kummastelen, mutta toisaalta ymmärrän eräiden tahojen innon kutsua elintarviketeollisuuden ja maatalouden tuotantoprosesseissa syntyviä biojakeita jätteiksi.

 

Muistan takavuosilta, kun MTK:n ylimpään luottamushenkilöjohtoon kuulunut henkilö kutsui kotieläintalouden arvokasta rehuraaka-ainetta vehnälesettä jätteeksi! Maatalouden kokonaisnäkemys puuttui siis täysin!

 

Eniten ihmettelen myllyteollisuuden palkollisten keskuudessa vielä nytkin ilmenevää halua kutsua vaikkapa kaurankuorijauhoa sekä muita sivutuotteita jätteeksi. Käsittämätöntä oman työnsä aliarvioimista!

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy arvokasta teurasjaetta, joka on turkistaloudessa tärkeä raaka-aine ”häkkivalmiin” rehun valmistamisessa. Ymmärrän turkistalouden halun kutsua sitä teurasjätteeksi, sillä voidaanhan terminologialla ohjata tuotteen hintakuvaa halvempaan suuntaan. En kuitenkaan ymmärrä, että miksi teurastamoteollisuus suostuu kutsumaan teurasjaettaan jätteeksi!

 

Viimeksi törmäsin ongelmaan, kun Gasum Oy:n aamupäiväseminaarissa 31.5.2011 Tampereen Vapriikissa Gasum ´n teknologiapäällikkö Sari Siitonen kutsui elintarviketeollisuuden ja maatalouden biojakeita jätteeksi.

 

Olen tyytyväinen, sillä käyttämäni puheenvuoron jälkeen Siitonen lupasi välittömästi tarkistaa dia-aineistonsa.

 

Ymmärrän biojakeita hyödyntävien yritysten halun käyttää arvokkaista raaka-aineistaan ”jäte” –termiä.  Ne haluavat terminologiallakin painaa biojakeista maksamansa hinnan alas.

 

On paljon yrityksiä, jotka vaativat biojakeita toimittavan yrityksen maksamaan siitä, että niitä hyödyntävät yritykset suostuvat vastaanottamaan biojakeita!

 

Toki on muistettava, että hulluhan ei ole se, joka vaatii kelvollisesta raaka-aineesta maksua kyytipojaksi - hullu on se, joka suostuu maksamaan!

 

Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin on!

 

Mainitsin em. tilaisuudessa käyttämässäni puheenvuorossa hyvänä esimerkkinä Tampereelle suunnitellun Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen. Jäte-käsitteellä melskaavat voisivat käyttää hankkeesta ”jätteenpolttolaitos” –termiä, sillä sitähän se teknisesti on.

 

Kiitokset Sari Siitoselle, jos tarkistat dia-esityksesi sanamuotoja!

 

Erityiskiitokset Tammervoiman omistajille oikean ja bisnestänne edistävän termin käyttämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: biojakeet, jätteet, jäte, Gasum Oy, Sari Siitonen, Tammervoima, elintarviketeollisuus, myllyteollisuus, teurastamoteollisuus,