Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas jäi luovutetulle alueelle!

Perjantai 1.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun 28. päivänä olleen Kalevala-päivän kunniaksi voidaan todeta, että luovutetun Karjalan alueelle jäi useita merkittäviä suomalaisia kulttuuriaarteita ja eräs niistä on Sortavalassa sijaitseva…

 

 

shemeikkasortavalassa.JPG

 

….Runonlaulaja-patsas.

 

 

Patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon tekemä ja se paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 29.6.1935.

 

 

Teos esittää karjalaista runonlausujaa Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka kuvanveistäjä Sailo sai aikoinaan tavata.

 

Runonlaulaja sijaitsee Hotelli Seurahuoneen ja Suomen Pankin Sortavalan konttorin rajaamalla puistoalueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisenpuistoksi.

 

Olen monesti poikennut Runonlausuja-patsaalla, mutta tulevista käynneistä ei ole mitään tietoa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas jäi luovutetulle alueelle!, Runonlaulaja-patsas, Väinämöisenpuisto; Väinämöisenpuisto Sortavalassa, Suomen Pankin talo Sortavalassa, Seurahuone Sortavalassa, Alpo Seilo, Petri Shemeikka.

Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista

Maanantai 14.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Luovutetun Karjalan alueelle jäi useita merkittäviä suomalaisia kulttuuriaarteita ja eräs niistä on Sortavalassa sijaitseva…

 

 

IMG_0746.JPG

 

…Runonlaulaja-patsas.

 

 

Patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon tekemä ja se paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 29.6.1935.

 

 

 IMG_0745.JPG

 

Teos esittää karjalaista runonlausujaa Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka kuvanveistäjä Sailo sai aikoinaan tavata.

 

Runonlaulaja sijaitsee Hotelli Seurahuoneen ja Suomen Pankin Sortavalan konttorin rajaamalla puistoalueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisenpuistoksi.

 

 

Sortavala on useinkin ”läpikulkupaikka”, kun kuljetaan syvemmälle Venäjälle tai tullaan sieltä pois.  Pyrin kuitenkin aina Sortavalassa poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla ja nyt toivon, että rajat taas avautuisivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista, Sortavala, Alpo Seilo, Runonlaulaja-patsas, Petri Shemeikka,

Nyt vauhtia, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas

Tiistai 19.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä talousarviokokouksessaan Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Ilkka Sasin tekemän ponsiehdotuksen, että Tampereelle pitää saada Lotta Svärd-patsas.

 

Kannatan lämpimästi Ilkka Sasin ehdotusta!

 

 

Lappeenrannassa on Nina Sailon tekemä Lotta Svärd-patsas, mutta Tampereelle tarvitaan sama-aiheinen taideteos kunnioittamaan lottien tekemää työtä.

 

 

Nina Sailo o.s. Stünkel (1906 – 1998) oli kuvanveistäjä itsekin ja kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877 – 1955) oppilas ja puoliso.

 

 

 

alposailovainamoinen.JPG

 

 

Itse arvostan Alpo Sailon veistoksista eniten Sortavalassa sijaitsevaa ”Runonlaulaja” –patsasta, joka paljastettiin Sortavalassa Suomen Kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935.

 

Patsaan mallina on ollut karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka – minulla ei koskaan ole Sorvalassa niin kiire, ettenkö ehtisi poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla.

 

 

Nyt vaan töpinäx, jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt vauhtia jotta Tampereelle saadaan Lotta Svärd-patsas, Lotta Svärd, Lotta Svärd-patsashanke Tampereelle, Nina Sailo, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Petri Shemeikka, Nina Sailo o.s. Stünkel,

Sortavalassa pitää aina olla aikaa, jotta ehtii poiketa "Runonlaulaja" -patsaalla!

Keskiviikko 7.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme kahdestikin Sortavalassa - mennessämme kohti Petroskoita ja palatessamme Aunuksesta kohti Käkisalmea.

 

 

Menomatkalla olimme liikkeellä kovin myöhäistunteina ja kun yövyimme Piipun Pihassa, en lähtenyt illalla enää Sortavalan keskustaan.

 

 

Paluumatkalla oli olevinaan myös kiire ja pysäköimme bussimme Sortavalan torin äärelle, josta on muutama sata metriä Sortavalan keskustaan.

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Sortavalan ykköskohde on mielestäni ”Runonlaulaja” –patsas ja sen luokse kiirehdin myös nyt.

 

 

 

IMG_3066.JPG

 

 

Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1935. Patsaan mallina Sailo käytti karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka Sailo oli tavannut aikaisemmin henkilökohtaisesti.

 

 

Veistoksen tekemisessä Sailoa auttoi hänen oppilaansa Nina Stynkel, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli Sailon puoliso.

 

 

IMG_3067.JPG

 

 

Kannustan, että Sortavalassa käydessänne poikkeatte Alpo Seilon veistämän ”Runonlaulaja” – patsaan äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Sortavala, Piipun Piha, Alpo Sailo, Nina Stynkel, Petri Shemeikka, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas,

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

sailo1.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

sailo2.jpg

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

sailo3.jpg

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alpo Sailo, Nina Sailo, Nina Stünkel, Runonlaulaja, Runonlaulaja-patsas, Runonlaulaja-patsas Sortavalassa, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, Valamon luostari, Heinäveden Valamo, Larin Paraske-patsas Helsingissä, Larin Paraske-patsas,

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

viii1

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

viii2

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

viii3

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

viii4

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-patsas, Yrjö Liipola, Metsänpoika, Viipuri, Torkkelinpuisto, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas, Suomen Vapaudenpatsas, Vapaussota, C. G. E. Mannerheim,