Pitkän askeleen edellä presidentti Vladimir Putinia ja Moskovan patriarkka Kirill´ä!

Maanantai 18.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Pääsin käymään Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja päivä oli siinä mielessä merkityksellinen, sillä samana päivänä Valamossa vierailivat myös Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Moskovan patriarkka Kirill.

 

Putin ja Kirill eivät silloin vielä olleet koko muun maailman halveksimia hylkiöitä vaan heillä oli tiettyä arvovaltaa.

 

Olin mukana kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtaman Kyröläismatkan jäsenenä ja lähdimme aamuvarhain matkalle Sortavalasta, jonne myös illalla palasimme.

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat, sillä Putin seurueineen oli meidän jälkeemme tulossa samoihin paikkoihin; jouduin mm. laukaisemaan kamerani turvamiesten nähden, jotta he saivat varmuuden, että kamerassani ei ollut aseita!

 

***

 

Putin oli ollut poissa julkisuudesta useita päiviä, joten hänen vierailunsa Valamossa herätti laajaa huomiota.

 

 

Putinin vierailu Valamossa noteerattiin myös seuraavana päivänä eli 12.7.2016 MTV:ssä, jossa klo 08.43 näytettiin hänen sekä patriarkka Kirillin vierailleen Valamossa edellispäivänä.

 

Näin lähellä olen tuota hirviöhallitsijaa joskus ollut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamo Heinävedellä oli eräs Kyröläismatkamme kohde.

Maanantai 9.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs käyntikohde oli tutustuminen Valamon luostariin Heinävedellä.

 

 

 

Olen joskus aikaisemminkin tutustunut tuohon Herran huoneeseen ja aina sen näkeminen puhuttelee.

 

 

 

Valitettavasti meillä oli nyt kiire ja tutustuminen jäi pintapuoliseksi.

 

 

Luostarin pihassa oli kaunis ja mittava kukka-asetelma, jossa hallitsevana oli Karjalan neitoja.

-Esko Erkkilä-

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reportterina

Keskiviikko 16.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin jäsenet tekivät pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26. – 27.4.2016.

 

 

Olin mukana mielenkiintoisella matkalla.

 

 

Olen kirjoittanut matkastamme muutaman jutun näillekin sivuille ja ne löytyvät, jos googlaa ”Esko Erkkilä Heinäveden Valamo”.

 

 

Sain piirimme toiminnanjohtajalta toivomuksen, jotta kirjoittaisin pyhiinvaellusmatkastamme jutun myös järjestömme joululehteen.

 

 

Tein työtä käskettyä ja nyt, kun joululehtemme on ilmestynyt, on juttuni julkaistu.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehden nimi tänä vuonna on

 

 

Joulunaikaan 2016

 

 

 

 

 

Juttuni on lehden alussa sivuilla 6 ja 7 – mukana on muutama kuva, jotka otin matkamme aikana.

 

 

 

Liitän juttuni tähän siinä muodossa kuin se on julkaistu joululehdessämme:

 

 

 

**********************

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin pyhiinvaellusmatka Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016

 

Pyhiinvaellusmatkat ovat kaiketi aina pitkiä ja hankaliakin, mutta niiden anti matkalaisille korvaa matkan pituuden.

 

Näin kävi myös meille Pirkanmaan eläkeliittolaisille, jotka huhtikuun lopulla osallistuimme Pirkanmaan Eläkeliiton järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamoon.

 

Matka oli kiinnostava, sillä bussilastillinen matkansa varanneita täyttyi nopeasti!

 

Heinäveden Valamossa tulkitaan, että Laatokalla 1300-luvulla perustettu luostari toimii nyt Heinävedellä ja Laatokalle jäi ainoastaan luostarin seinät, joskin myös siellä on sittemmin virinnyt luostarin hengellinen toiminta.

 

Verraton opas ja mainio seuramies opasmunkki Simeon johdatteli vierasryhmäämme paneutumaan ortodoksisuuteen ja Valamon sekä myös Suomen historiaan – kiitokset Simeonille!

 

Laatokan Valamon arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Laatokan jäätietä pitkin Lahdenpohjaan 41 rautatievaunulastillista. Arvoesineistö on nyt pääosin Heinävedellä ja se antaakin Heinäveden Valamolle todellisen luostarin puitteet.

 

Matkalaiset saattoivat osallistua jo saapumispäivän ehtoopalvelukseen ja seuraavana aamuna aamupalvelukseen luostarin Talvikirkossa.

 

Vajaan kilometrin etäisyydellä luostarista sijaitseva hautausmaa oli monen matkalaisen tutustumiskohde.  Hautausmaalla on Valamon asukkaiden hautojen lisäksi läheisen Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautoja.

 

Valamon hautausmaalla on useiden hautojen päällä grobnitsoja eli puusta valmistettuja pientä majaa muistuttavia hirsi- tai lautarakenteisia hautamuistomerkkejä.

 

 

Grobnitsat eli grobut olivat jatkosodan aikana Vienan Karjalassa Uhtuan suunnalla puna-armeijan vihaamia, sillä neuvostosotilaat luulivat suomalaisten piileskelevän grobnitsojen alla ja tulittavan sieltä vastustajiaan.

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna myös kulttuuripersoonia, mm. runoilija Pentti Saarikosken viimeinen leposija on siellä.

 

 

Saarikoski vietti Heinäveden Valamossa useita jaksoja ja vaikka hän ei kääntynytkään ortodoksiksi, on hän saanut viimeisen leposijansa samalla hautausmaalla Valamon veljien kanssa.

 

 

Saarikosken hauta on suosittu käyntikohde ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta suuren valikoiman kyniä!

 

Luostarin kahvila-ravintola Trapesan kotiruokatyyppiset ruokatarjoilut olivat maittavia ja majoitushuoneiden rauha ilman televisiota tai radiota loivat rauhaisat puitteet luostarivierailulle.

 

 

Samovaari kuuluu oleellisena osana ortodoksialueen esineisiin ja niitä on Trapesa-ruokasalissa ja viereisissä Keisarin kabinetissa sekä Punaisessa salissa esillä lähes kolmekymmentä erilaista – kaikki peräisin Laatokan Valamosta!

 

 

Matkalaiset kiittävät matkan järjestäjiä ja Valamon luostaria mielenkiintoisesta matkasta – saimme kokea ortodoksisuuden muotorikkauden ja sen rauhan, joka luostarissa vallitsee.

 

 

******************

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehti sisältää tänä vuonna 122 sivua, se maksaa 8,00 € ja sitä on saatavilla mm. minulta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälle

Maanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.

 

 

Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.

 

 

On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.

 

 

 

 

 

Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:

 

 

 

 

 

Tuohikontteja, puuleilejä.

 

 

 

 

 

Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.

 

 

 

 

 

 

Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.

 

 

 

 

 

Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.

 

 

 

 

 

Komeat kiesit!

 

 

 

 

 

Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.

 

 

 

 

 

Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.

 

 

Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?

Sunnuntai 24.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämän kirjoitukseni taustatiedot perustuvat omaan kokemukseeni Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Matti Pulkkisen lehdessään 20.7.2016 julkaisemaan juttuun.

 

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Laatokan Valamossa samana päivänä kuin minä eli 11.7.2016. 

 

 

Emme toki nähneet Putinia, mutta hän vierailunsa kohta meidän jälkeemme näkyi mm. niissä turvatoimissa, joiden kohteeksi myös me jouduimme.

 

 

Presidentti Putinin isäntänä Valamossa toimi Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill.

 

 

 

 

 

 

Julkaisen tässä uudestaan Valamossa otetun kuvan patriarkka Kirill´stä ja presidentti Putinista, jonka julkaisin näillä sivuillani jo 22.7.2016.

 

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill osallistuivat Valamossa luostarin perustajien pyhittäjien Sergein ja Hermannin muistojuhlaan.

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.

 

 

Valamon kohoaminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi merkitsee, että Troitse-Sergijevin luostari, Troitse-Sergijevin lavra eli Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra Sergijev Posadissa 70 kilometriä Moskovasta koilliseen menettää johtavan asemansa.

 

 

Julkisuudessa olleet tiedot ovat epävirallisia ja nyt odotamme, että patriarkka Kirill vahvistaa asian.

 

 

Laatokan Valamon aseman vahvistuminen Venäjän ortodoksikirkossa on mielestäni nähtävä ensisijaisesti Venäjän ortodoksikirkon sisäisenä asiana, mutta on selvää, että presidentti Putin on vahvasti vaikuttamassa asiaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarilla ja Heinäveden Valamon luostarille on hyvät sekä veljelliset suhteet.

 

 

Toivon, että Laatokan Valamon todennäköinen siirtyminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi edesauttaa myös Heinäveden Valamon kehittymistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?

Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.

 

 

Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.

 

 

Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.

 

 

*****************

 

 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

 

 

Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.

 

 

Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.

 

 

***************

 

 

Mitäkö pohdin?

 

 

Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.

 

 

Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.

 

 

Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.

 

 

Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.

 

 

Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia!  Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.

 

 

Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa.  Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä. 

 

 

Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?

 

 

Pohdiskelee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Putinin kanssa samana päivänä Laatokan Valamossa

Perjantai 22.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi Suomessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vieraana 1.7.2016; presidentit tapasivat Naantalin Kultarannassa.

 

 

Kansainvälinen lehdistö alkoi jo huolestumaan, kun Putinia ei nähty julkisuudessa muutamaan päivään hänen Suomen vierailunsa jälkeen.

 

 

Presidentti Putin astui julkisuuteen 11.7.2016, kun hän vieraili Laatokan Valamossa.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtama 14. Kyröläismatka vieraili samana päivänä Valamossa. Olin mukana kenraalin johtamalla Kyröläismatkalla ja Putinin vierailu samaan kohteeseen vaikutti myös meidän matkaamme.

 

 

 

 

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat ja niin tietysti pitääkin olla, kun on kyse valtionpäämiehen vierailusta.

 

 

 

 

 

Läpäisin turvatarkastuksen, mutta turvamies vaati, että laukaisen kamerani hänen nähtensä. Näin olisi varmuus myös siitä, että kamerani ei ole turvallisuusriski – tässä kuva, jonka otin turvamiehen määräyksestä.

 

 

 

 

 

Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon oli vaikea päästä, sillä koko ajan odotettiin, että Putin saapuisi paikalle.

 

 

Oppaamme neuvottelutaidon tuloksena pääsimme viimeisenä seurueena ennen Putinia kirkkoon, mutta koko ajan turvamiehet hoputtivat meitä ripeään etenemiseen.

 

 

 

 

 

Kirkon ulkopuolella vilisi uniformupukuisia…

 

 

 

 

 

…ja siviilipukuisia turvamiehiä varmistamassa, että mitään arvaamatonta ei pääse tapahtumaan.

 

 

****************

 

 

Jouduimme poistumaan Valamosta ennen presidentti Putinin saapumista, mutta presidentin vierailu oli merkittävä tapahtuma, sillä kun katselin illalla Käkisalmessa hotellihuoneessa Venäjän televisiota, Putinin vierailu Valamossa oli eräs pääuutinen.

 

 

 

 

 

Tässä kuva Suomessa MTV:n nettisivuilta 12.7.2016 klo 08.43, jossa näytetään, kun presidentti Putin keskustelee Moskovan patriarkka Kirill´n kanssa sillä samalla paikalla, jossa me hetki ennen kuvan ottamista vierailimme.

 

 

 

Mitäkö tällä jutullani tahdon kertoa?

 

 

Tahdon muistuttaa meitä ”maailman pienenemisestä” eli jokainen meistä saattaa milloin tahansa olla läheltä seuraamassa sellaisia asioita, jotka kiinnostavat koko maailmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija Pentti Saarikoski on haudattu Heinäveden Valamoon

Lauantai 7.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Runoilija, suomentaja ja kirjailija Pentti Saarikoski eli värikkään elämän.

 

 

Saarikoski syntyi Impilahdella vuonna 1937 ja kuoli 46-vuotiaana Joensuussa.

 

 

Pentti Saarikoski oli tuottelias runoilija, proosateosten tekijä ja hänellä on lukuisia suomennoksia.

 

 

Yksityiselämässäänkin Saarikoski oli ehtiväinen, sillä hän oli virallisesti naimisissa neljästi – avioliittojen lisäksi Saarikoski oli kerran avoliitossa.

 

 

 

 

 

 

Pentti Saarikoski vietti elämänsä aikana useita jaksoja Valamon luostarissa Heinävedellä ja hän on haudattuna luostarin hautausmaalle.  Saarikoski ei koskaan liittynyt ortodoksiseen kirkkoon.

 

 

Pääsin käymään Saarikosken haudalla Valamoon suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla 27.4.2016.

 

 

Saarikosken haudalta on suora näköyhteys Valamon luostarille – luostarirakennuksia kuvassa taka-alalla.

 

 

 

 

 

 

Saarikosken haudalla on ortodoksiristiin kiinnitettynä vaatimaton levy, jossa mainitaan runoilijan nimen lisäksi hänen synnyin- ja kuolinvuotensa.

 

 

 

 

 

 

Haudalla on myös kuva Pentti Saarikoskesta.

 

 

 

 

 

 

Saarikosken hauta on monien suosima käyntikohde Heinäveden Valamossa ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta runsaasti kyniä!

 

 

 

 

 

 

Suosittelen käymään runoilija Pentti Saarikosken haudalla Heinäveden Valamossa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Heinäveden Valamoon pelastettuja samovaareja

Torstai 5.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua Heinäveden Valamossa näkemästäni ja kokemastani, kun kerron kuvakavalkaadin myötä Heinävedellä näkemistäni samovaareista, jotka mitä ilmeisemmin ovat alkuperältään Laatokan Valamosta.

 

 

Tässä kuvakerrontaa Heinäveden Valamon ruokasalin ja Keisarin kabinetin ikkunoilla sekä Punaisessa salissa esillä olleita putipuhtaaksi puleerattuja samovaareja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komea kokoelma ja on varmaa, että Heinäveden Valamon varastossa Laatokan Valamon samovaareja löytyy lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viehättävät pienoismaalaukset Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävällä

Keskiviikko 4.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen, että Laatokan Valamosta onnistuttiin evakuoimaan neljäkymmentä rautatievaunullista tavaraa, joka sitten päätyi Heinäveden Valamoon.

 

 

Heinäveden Valamon hotellirakennuksen käytävällä lähes viisitoista pienoismaalausta kuvina, joiden alkuperäiskappaleet saattavat olla alun perin Laatokan Valamosta.

 

 

Tässä pienoinen kuvakavalkaadi teoksista:

Ensiksi kuitenkin kuva hotellirakennuksesta!

 

 

 ****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti joku lukijoistani osaa kertoa näistä teoksista tarkemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljästäkymmenestäyhdestä rautatievaunulastista neljäkymmentä saapui perille

Tiistai 3.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme maaliskuun alkupäiviä vuonna 1940 ja puna-armeijan 30. päivänä marraskuuta 1939 aloittama ylivoimahyökkäys Suomea kohtaa on edennyt siihen pisteeseen, että suomalaiset ovat pakotettu evakuoimaan Laatokan saaret barbaarisen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

 

 

Urheasti vihollisen takalinjoille jäänyt Mantsinsaaren linnake ja Valamon luostarisaari joudutaan evakuoimaan Laatokan jäätä pitkin Lahdenpohjan kauppalaan ja siitä edelleen kohti sisämaa-Suomea.

 

 

Laatokan Valamon luostarista pystytään Laatokan jäätä pitkin kuorma-autoilla kuljettamaan luostarin pyhiä esineitä Lahdenpohjaan niin paljon, että niistä kertyy neljäkymmentäyksi rautatievaunulastillista.

 

 

Luostarista evakuoitujen korvaamattomien kirkollisten aarteiden tie vie kohti Kannonkoskea, jonne evakuointivaunut saapuvat kahdenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä, kun vaunut lähtivät Lahdenpohjasta.

 

 

Perille Kannonkoskelle saapuu neljäkymmentä vaunulastillista korvaamattoman arvokasta kirkollista aineistoa, mutta yksi vaunulastillinen jää ikuisiksi ajoiksi kadoksiin.

 

 

Pääesikunta ilmoittaa aikojen kuluttua, että kyseinen vaunulastillinen on tosiaan joutunut kadoksiin ja sitä ei ole löydetty.

 

 

Valamon veljeskunta on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että neljäkymmentä korvaamattoman arvokasta kirkollista aineisto sisältänyttä lastia saapui perille ja he eivät sure, vaikka yksi vaunulastillinen on joutunutkin kadoksiin.

 

Kadoksiin joutunut vaunulasti sisälsi Laatokan Valamon luostarista evakuoituja ortodoksiluostarin kirkkoviinejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahta jäi puuttumaan!

Lauantai 30.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

 

 

 

 

Eräs tutustumiskohteemme oli luostarin pysyvä historiallinen näyttely, johon suurella mielenkiinnolla perehdyin.

 

 

 

*****************

 

Vuonna 1915 syntynyt ja nyt jo edesmennyt anoppini työskenteli pikkutyttönä Laatokan Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa ja toivoin näyttelyssä näkeväni muutamia kuvia sekä luostarin keittiöltä ja myös luostarin puutarhasta.

 

 

Petyin, sillä kummastakaan kohteesta ei ollut esillä lainkaan valokuvia.

 

 

Tiedustelin asiaa näyttelyä meille esitelleeltä vapaaehtoiselta Markukselta ja hän pahoitteli asiaa.

 

 

Markus kertoi, että luostarin arkistossa on paljon valokuvia, jotka eivät ole esillä historiallisessa näyttelyssä ja hän uskoi, että siellä varmaan olisi valokuvia sekä luostarin keittiöltä kuin myös puutarhalta.

 

 

Anoppini kotisaari oli Mantsinsaari ja sieltä oli matkaa Valamoon nelisenkymmentä kilometriä – toki välimatka on edelleenkin sama!

 

 

Nykyaikana olisi ”kova juttu”, jos hieman yli kymmenvuotias tyttö kulkisi työn perässä talvella jäätä pitkin ja kesällä soutuveneellä neljäkymmentä kilometriä, mutta 1920 –luvun loppupuolelle ja 1930 –luvun alussa se oli tavallista!

Anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa!

 

 

Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä on useita valokuvia luostarin eri pajoista ja muista ”tulosyksiköistä”, mutta ei yhtään valokuvaa luostarin keittiöltä tai puutarhalta.

 

 

”Luostarin puutarha” on jo käsitteenä niin kiehtova, että siitä soisin olevan valokuvia Heinäveden Valamon pysyvässä historiallisessa näyttelyssä.

 

 

Olen saanut vierailla Venäjällä Tverin luostarissa ja sen puutarhassa sekä myös Virossa Kuremäen luostarin puutarhassa ja oletan, että Laatokan Valamon puutarhassa on ollut yhtä hienoa kuin näissä molemmissa.

 

 

Toissa vuonna sain vierailla Laatokalla Konevitsan luostarissa ja sen puutarhassa – siellä luostarin puutarhan komeus saa vielä odottaa!

 

 

Olen saanut vierailla myös Petserin luostarissa Venäjällä ja nyt en muista, että millainen puutarha siellä oli. Eniten pinnalla Petserin luostarivierailusta on se, kun seurueemme naiset joutuivat pukeutumaan portilla tarjolla olleisiin kietaisuhameisiin sekä hiukset peittäviin sifonkeihin!  Seurueemme naiset olivat tikahtua nauruun!

 

 

Kahta siis jäin kaipaamaan Heinäveden Valamon historiallisessa näyttelyssä – kuvia luostarin Laatokan aikaiselta keittiöltä ja kuvia luostarin Laatokan aikaiselta puutarhalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Grobnitsat - karjalaisortodoksista hautausmaaperinnettä

Perjantai 29.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin grobnitsaan joskus lähes parisenkymmentä vuotta sitten Vienan Karjalassa, kun tutustuimme Jyskyjärven kalmistuun.

 

 

Olin mukana, kun Eläkeliiton Pirkanmaan piiri teki pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26.-27.4.2016.

 

 

Poikkesin pariinkin kertaan Valamon luostarin hautausmaalla ja näin siellä grobnitsoja.

 

 

Oli minulle uutta, kun Valamossa niitä kutsutaan nimellä ”grobut”.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsa on puusta valmistettu hautamuistomerkki, joita ortodoksit ovat rakentaneet läheistensä haudoille.

 

 

Se on tehty joko laudoista tai hirsistä – parhaimmat grobnitsat on tehty hirsistä salvostaen.

 

 

 

 

 

 

Grobnitsalla on joskus kauan sitten ollut sellainenkin merkitys, että se on suojannut hautausmaalle tuotua vainajaa susien ja muiden petoeläinten raatelulta, kun vainaja on tuotu hautausmaalle maan vielä ollessa paksussa roudassa.

 

 

 

 

 

 

Jatkosodan aikana puna-armeijan sotilaat vihasivat nykyisen rajamme takana sijainneilla hautausmailla grobnitsoja, sillä he luulottelivat, että suomalaiset piiloutuivat grobnitsojen alle ja tulittivat sieltä neuvostoliittolaisia.

 

 

Ilmeisesti neuvostoliittolaisten puheissa oli tältä osin yhtä paljon perää, kuin heidän puheissaan, että suomalaiset muka tulittivat puna-armeijalaisia puista eli olivat ns. ”käkiä”.

 

 

 

 

 

 

On arvostettavaa, että Heinävedellä Valamon luostarin hautausmaalle on vielä viime vuosinakin rakennettu hautojen päälle grobnitsoja – se on karjalaisen ortodoksisen hautausmaaperinteen vaalimista parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-