Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

IMG_7312.JPG

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake,

Lenin-patsas Pitkärannasta

Maanantai 9.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Lenin-museon viehättävästä virkailijasta, joka on kotoisin Pitkärannasta.

 

 

Pitkäranta oli Impilahden kunnan vilkas asutustaajama ja nyt se lienee saanut kaupungin statuksen.

 

 

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla ja olen käynyt siellä muutaman kerran.

 

 

Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 ja ehdin ”keskipojan” kanssa käymään Pitkärannassa ennen Neuvostoliiton romahtamista. Toki olen Venäjän aikana saanut poiketa Pitkärannassa myöhemminkin.

 

 

Osallistuimme matkalle, jonka tarkoituksena oli käydä Mantsinsaarella, sillä se on anoppini ja poikiemme mummun synnyinsaari.

 

 

Kävimme anoppini kodin rauniolla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja jokin liikahti lämpimästi rinnassani, kun lähtiessämme raunioilta keskipoika jäi jälkeemme ja kuvasi Työmpäisten maisemia – tunsin, että olen siirtänyt kapulan seuraavalle sukupolvelle!

 

 

Mutta siitä Pitkärannasta!

 

 

Majoitumme matkamme aikana Pitkärannassa kerrostalossa, jota kutsuttiin hotelliksi.

 

 

”Hotellissa” oli monen huoneen yhteinen keittiö, jossa sähkölieden levyt olivat kuumennettu täysin pilalle, sillä niitä oli talvisaikaan käytetty lämmönlähteenä.

 

 

”Hotellimme” vieressä sijaitsi Pitkärannan sairaala ja sairaalan portilla oli muutama roskis. Kurkkasin yhteen roskikseen ja siellä näkyi verisiä neuloja sekä verisiä sidetarpeita - ehkä komento on nyt muuttunut.

 

 

*****************

 

 

Eräänä luppohetkenämme luoksemme tuli kaksi pojankoltiasta, jotka kaupittelivat komeaa Lenin-pystiä keskipojalle.

 

 

Kannustin keskipoikaa, että tarjoa kahtakymmentä markkaa ja niin myös tapahtui.

 

 

Koltiaiset antoivat Lenin-pystin ja saivat kaksikymmenentä markkaa; nauroivat paskasta naurua ja lähtivät juosten pois.

 

 

 

IMG_3134.JPG

 

 

Kauppa oli osaltamme rehti ja nelikymmensenttinen pronssinen Lenin seisoo nykyisin nuorimmaisemme kirjahyllyn päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitkäranta, Mantsinsaari Työmpäinen, Impilahti,

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

tr1.jpg

 

 

 

tr2.jpg

 

 

 

tr3.jpg

 

 

 

tr4.jpg

 

 

 

tr5.jpg

 

 

 

tr6.jpg

 

 

 

tr7.jpg

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, suomuta, hapan suomuta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia,

Neljästäkymmenestäyhdestä rautatievaunulastista neljäkymmentä saapui perille

Tiistai 3.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme maaliskuun alkupäiviä vuonna 1940 ja puna-armeijan 30. päivänä marraskuuta 1939 aloittama ylivoimahyökkäys Suomea kohtaa on edennyt siihen pisteeseen, että suomalaiset ovat pakotettu evakuoimaan Laatokan saaret barbaarisen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

 

 

Urheasti vihollisen takalinjoille jäänyt Mantsinsaaren linnake ja Valamon luostarisaari joudutaan evakuoimaan Laatokan jäätä pitkin Lahdenpohjan kauppalaan ja siitä edelleen kohti sisämaa-Suomea.

 

 

Laatokan Valamon luostarista pystytään Laatokan jäätä pitkin kuorma-autoilla kuljettamaan luostarin pyhiä esineitä Lahdenpohjaan niin paljon, että niistä kertyy neljäkymmentäyksi rautatievaunulastillista.

 

 

Luostarista evakuoitujen korvaamattomien kirkollisten aarteiden tie vie kohti Kannonkoskea, jonne evakuointivaunut saapuvat kahdenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä, kun vaunut lähtivät Lahdenpohjasta.

 

 

Perille Kannonkoskelle saapuu neljäkymmentä vaunulastillista korvaamattoman arvokasta kirkollista aineistoa, mutta yksi vaunulastillinen jää ikuisiksi ajoiksi kadoksiin.

 

 

Pääesikunta ilmoittaa aikojen kuluttua, että kyseinen vaunulastillinen on tosiaan joutunut kadoksiin ja sitä ei ole löydetty.

 

 

Valamon veljeskunta on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että neljäkymmentä korvaamattoman arvokasta kirkollista aineisto sisältänyttä lastia saapui perille ja he eivät sure, vaikka yksi vaunulastillinen on joutunutkin kadoksiin.

 

Kadoksiin joutunut vaunulasti sisälsi Laatokan Valamon luostarista evakuoituja ortodoksiluostarin kirkkoviinejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo, Valamon luostarin evakuointi Kannonkoskelle, Talvisota, Valamon luostari, Mantsinsaari,

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 06.50, Talvisota, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Mantsinsaari, Mantsinsaaren linnake, Lauri Immonen, Kaksi tykkiä, Lauri Immonen Kaksi tykkiä, Mantsin miehet, Mantsinsaari Talvisodassa, Salmi. Salmi Mantsinsaari

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

mantsin_puukko1

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 


mantsin_puukko2

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.


Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.


Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:


Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen. 13.3.1940, 105 kunnian päivää, Mantsinsaari, Mantsi, Kaksi tykkiä, Mantsin patteri,

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu, Summa, Taipale, Kollaa, Uhtua, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Vitele, Aunus, Syväri, Kirvesmäki, Kelja, Sammatus, Tali, Ihantala, Mantsinsaari, Salmi, Pitkäranta, Sortavala, Kivennapa,

Kuntien yhdistymisissä hävinneet kunnat ja miehitetyllä alueella sijainneet kunnat pitää muistaa

Maanantai 14.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Omien juurien tunteminen ja tunnustaminen on tärkeää meille jokaiselle.

Kuntaliitosten yhteydessä on vaara, että todellinen koti- ja syntymäkunta sulautuu uuden suurkunnan syövereihin. Näin ei saa tapahtua, vaan me olemme ikuisesti kotoisin siitä kunnasta, jonne aikanaan synnyimme.

Neuvostoliiton ja nyt Venäjän miehittämällä alueella syntyneiden suomalaisten lukumäärä vähenee vauhdilla. Heidän osaltaan on sama vaara kuin kuntaliitosten myötä ilman oikeaa syntymäkuntaa jääneiden kansalaisten.

Puhun kokemuksesta, sillä olen syntynyt Viljakkalassa, joka sittemmin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin. En tule koskaan olemaan ylöjärveläinen, vaan tulen aina olemaan Viljakkalasta kotoisin.

Puhun kokemuksesta myös edesmenneen anoppini osalta. Hän oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Oli kova paikka anopille, kun suomettumisen synkimpinä vuosina hänen syntymäpaikkansa oli virallisissa asiakirjoissa ”Ulkomaat”.

Onneksi suomettuminen eli aikansa ja Suomi sai taas seisoa omilla jaloillaan. Se merkitsi, että anoppini synnyinkunnaksi virallisissa asiakirjoissa palasi ”Salmi”.

Olen kuluneina vuosina saanut käydä valtaosassa miehitetyllä alueella sijaitsevissa suomalaiskunnissa. Kiitos suurelle naapurille, joka suhtautuu vierailuihin suopeasti.

Tunnen melkein häpeää, että Kaukola on jäänyt osaltani mustaksi pisteeksi, sillä en ole siellä käynyt.

Rajan taakse jäänyt Kaukolan pitäjä on viljakkalalaisille tärkeä pitäjä, sillä sen asukkaista merkittävä osa sijoitettiin sodan jälkeen Viljakkalaan. Käynti Kaukolassa kuuluu lähiaikojen suunnitelmiini, sillä tunnen sen olevani velkaa kaukolalaisille.

Kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunat ovat Suomen kansallisaarre. Toivon, että mitkään typerät säännökset eivät tee mahdottomaksi kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunoiden julkipitoa ja jopa markkinointia. Onneksi minulla on Viljakkalan vaakunaviiri, mutta mielelläni hankkisin sen myös lapsilleni ja lastenlapsilleni – toivon, että he ainakin vanhemmiten arvostaisivat Viljakkalan vaakunaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Ylöjärvi, Ulkomaat, Salmi, Mantsinsaari, Kaukola, kuntien vaakunat,

Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkin

Perjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään.

 

Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Impilahti, StoraEnso, Impilahden kirkko, Läskelä, Salmi, Mantsinsaari, Pitkäranta

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Mantsin miehet, Canet-tykki, Salmi, Rajakontu, Pitkäranta, Sortavala, Moskovan rauha, 13.3.1940, härkäuhrin saari

Talvisodan päättymisestä tulee huomenna kuluneeksi 70 vuotta

Perjantai 12.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Huomenna tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä.

 

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajamme pituudelta ja se päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Sota kesti 105 päivää ja jo aikalaiset kutsuivat sitkeää puolustustaisteluamme "kunniamme päiviksi".

 

Neuvostoliitossa ja Venäjällä Talvisota ja sen muistot on aina yritetty painaa unhon yöhön. Joitain realisteja sielläkin kuitenkin on, sillä mm. venäläinen runoilija Aleksandr Tvardovsk on käyttänyt Talvisodasta nimitystä "Maineeton sota". 

 

Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Menetimme yli 10 % pinta-alastamme ja jouduimme luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei kyennyt taisteluissa valtaamaan.

 

Suomi taisteli kaikilla rintamilla - Pohjois-Suomessa, Laatokan Karjalassa ja Karjalan kannaksella - kunniakkaasti.

 

Minulle ja monelle muulle ovat läheisiä Kollaan ja Taipaleen...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Moskovan rauha 13.3.1940, Mantsinsaari