Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa,

Perjantai 18.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani vuonna 1971 Keski-Pohjanmaalla ja minua häiritsee se minikokoinen alue, jota nykyisin kutsutaan keski-pohjanmaaksi.

 

 

Nykyisin terminä on ”hallinnollinen Keski-Pohjanmaa” ja siihen kuuluu vain 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

 

Tässä ovat hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit:

 

• Halsua

• Kannuksen kaupunki

• Kaustinen

• Kokkolan kaupunki

• Lestijärvi

• Perho

• Toholampi

• Veteli

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat näiden lisäksi nämä entiset kunnat:

 

• Kaarlela

• Kälviä

• Lohtaja

• Ullava

• Öjä

 

..ja näiden lisäksi Kalajokeen vuonna 2010 liittynyt Himanka.

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat lisäksi Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

 

 

Erityisesti minua ”sieppaa” se, että seuraavat vankat keskipohjalaiskunnat luetaan nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan:

 

• Alavieska

• Haapajärvi

• Haapavesi

• Kalajoki

• Kärsämäki

• Merijärvi

• Nivala

• Oulainen

• Reisjärvi

• Sievi

• Ylivieska

 

 

Näiden lisäksi entisiksi keskipohjalaiskunniksi ja nykyisin pohjois-pohjanmaalaiskunniksi luetaan Pyhäjärvi Keski-Suomesta ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalta - se on minusta aivan oikein!

 

 

Olen surullinen nykyisestä maakuntajaosta Keski-Pohjanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-

Häräntappoase - kesän 2010 näytelmä Pyynikin Kesäteatterissa

Maanantai 9.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kurssitapaamiseen Tampereella 7…8.8.2010. Agrologiopintojemme päättymisestä tuli keväällä kuluneeksi 40-vuotta - olemme aitoja Mustialan agrologeja!

 

Kurssitapaamisen eräs ohjelmanumero oli Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuva Häräntappoase Pyynikin Kesäteatterissa.

 

Esitys, johon osallistuimme, oli kesän viimeinen. Esityksemme alkoi lauantaina 7.8.2010 klo 18.00 ja se saatiin viettää suotuisten säiden merkeissä. Edellinen esitys, joka alkoi klo 14.00, jouduttiin keskeyttämään rajun ukonilman vuoksi.

 

Vasta nyt tutustuin Anna-Leena Härkösen kirjoittamaan Häräntappoaseeseen. Olen monesti törmännyt kirpputoreilla romaaniin, mutta se on jäänyt hankkimatta.

 

Anna-Leena Härkönen sai romaanin valmiiksi 18-vuotiaana ja se näkyy tekstissä.

 

Romaani ja näytelmä kuvaavat 1980-luvun nuorten elämää. Päähenkilö Allu Korva - näyttelijänä Kasimir Baltsar - joutuu vaasalaispoikana vasten tahtoaan kesäksi maalla ja siitä alkaa tapahtua.

 

Näytelmäkappaleen ohjelmassa tosin viitataan, että kyseessä olisi tamperelaispoika, mutta näytelmän nettitaustoituksessa kerrottu vaasalaislähtöisyys tuntuu todennäköisemmältä.

 

Härkönen on syntynyt Limingassa ja siten hänen romaaniinsa sisällyttämät maininnat Himangan Torvenkylästä, Kalajoesta ja Kempeleestä antavat viitteitä romaanin tapahtumien sijoittumisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle - minä kun luen Himangan ja nyt sen nielaisseen Kalajoen Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluviksi!

 

Härkönen on sisällyttänyt tekstiinsä 1980-luvun nuorten käyttämiä mainintoja. Vituttelut ja muut kärkevät lausahdukset kuuluivat sen ajan nuorten kielenkäyttöön. Niillä haluttiin tehdä selvä pesäero perinteisiin arvoihin tukeutuviin vanhempiin.

 

Häräntappoase on moninkerroin mielenkiintoisempi teatteriesitys, kuin edellisvuotena Pyynikillä esitetty Iso-Heikkilän isäntä.

 

Häräntappoaseen katsominen Pyynikin Kesäteatterissa ei enää ole mahdollista, mutta romaani kannattaa hankkia vaikkapa kirpputorilta, jos 1980-luvun nuorten elämä kiinnostaa. Romaanin lukeminen on suurehko urakka, sillä kyseessä on paksu kirja - Pyynikin Kesäteatterissa jutun juoni tuli selväksi vajaassa kolmessa tunnissa!

 

-Esko Erkkilä-