Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Saunakukka eli peltosaunio on ns. vaarallinen rikkakasvi!

Sunnuntai 4.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin vuosina 1968 – 1970 tieteidenharjoittaja, kun opiskelin agrologiksi Instituutissa eli Mustialan Maatalousopistossa.

 

Tärkeä osa tieteidenharjoittamisessa oli perehtyminen kasvinviljelytieteisiin.

 

 

Siihen aikaan virallisissa kasvinviljelytieteissä keskeinen osa-alue oli ns. vaarallisten rikkakasvinsiementen tunnistaminen.

 

 

Maailma on muuttunut ja nykyisin ei mistään löydä tietoa ns. vaarallisista rikkakasveista ja niiden siemenistä.

 

Muistelen, että vaarallisia rikkakasveja ja niiden siemeniä oli puolisentusinan verran.

 

************************

 

 

IMG_2261.JPG

 

 

IMG_2262.JPG

 

Eräs keskeisimmistä vaarallisista rikkakasveista ja niiden siemenistä oli silloin ja on yhä edelleen peltosaunio eli saunakukka.

 

Mökkitontillamme kasvaa runsaan metrin korkuinen peltosaunio ja ainakin eilen tapahtuneeseen kuvaamiseen saakka annoin sen kasvaa koko ”komeudessaan”!

*******************

On lähes surkuhupaisaa, että monet sekoittavat tänä päivänäkin tuon vaarallisen rikkakasvin…

 

 

IMG_2274.JPG

 

…päivänkakkaraan!

 

********************

 

Peltosaunion siemenet leviävät tehokkaasti timotein sekä apilansiementen joukossa ja sen leviämistä edesauttaa myös se, että peltosaunion siemenet säilyttävät itämiskykynsä jopa märehtijöiden ruuansulatuskanavan läpi kulkiessaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saunakukka eli peltosaunio on ns. vaarallinen rikkakasvi!, vaaralliset rikkakasvit, peltosaunio, saunakukka, päivänkakkara, Instituutti, Mustialan Maatalousopisto, tieteidenharjoittaminen,

Mieskuorossa pitää lauluntaitajien lisäksi olla myös muita!

Lauantai 16.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Kouluaikana laulunumeroni oli ”maailmansivun” kuutonen, mutta jostain syystä päästötodistuksessa se laski viitoseen!

 

En ole vuosikymmenten aikana kuitenkaan asiaa murehtinut ja en varsinkaan siksi, että agrologiopintojeni ensimmäisenä vuonna sain kuulua oppilaskunnan mieskuoroon!

 

Ainakin meidän kuorossamme oli neljä ”ääntä” eli ensimmäinen ja toinen tenori sekä ensimmäinen ja toinen basso – kuuluin toiseen bassoon!

 

Harjoituksissa ja esiintyessämme noudatin kuoronjohtajamme ohjetta eli ”ei isolla äänellä”!

 

Mieskuorouraani tapaan luonnehtia, että…

 

 

…”mieskuorossa tarvitaan laulutaitajien lisäksi myös raamikkaita miehiä, jotta kuoro näyttää isolta ja komealta!”

 

Kuoronjäsenten valinta perustui laulukokeeseen ja voin vakuuttaa, että valintaprosessi oli pitkähkö, mielenkiintoinen sekä kasvattava, mutta siihen liittyneet yksityiskohdat ovat ja pysyvät yhä edelleen Instituutin salassapitosäännösten piirissä.

 

Mieskuorourani jäi suhteellisen lyhyeksi, sillä kuoroharrastuksen vaihtoehtona olisi ollut lumitöiden tekeminen vanhemman vuosikurssin ”ohjauksessa” ja tunnettu totuushan on, että lumet sulavat eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mieskuorossa pitää lauluntaitajien lisäksi olla myös muitakin!, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, mieskuoro, mieskuoroharrastus, lumenluonti, laulukoe, ykköstenorit, kakkostenorit, ykkösbassot, toiset bassot, kuoronjohtaja,

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

IMG_7884.JPG

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

Moninaiset ovat ne elämänvaiheet!
 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väinö Isotalo Viljakkalan seurakunnan kanttori, Väinö Isotalo Viljakkalan kunnansihteeri, Väinö Isotalo Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtaja, Osaran Maamieskoulu, Mustialan Maatalousopisto, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila. Väinö Isotalo,

"Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!

Torstai 4.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs Mustialan maatalousopiston eli agrologiopiston kurssikavereistani oli aikoinaan ollut harjoittelijana Tampereen Aitolahdella Rurik Pihkalan omistamalla tilalla joskus 1960-luvulla.

 

Netti kertoo, että Rurik Jonatan Pihkala (sukunimi vuoteen 1906 Gummerus) (1885 – 1973) oli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori ja yksi Pihtiputaan rovastin Aleksander Gummeruksen pojista.

 

Pihkala hoiti vuodesta 1908 lähtien vaimonsa Ella Laalahden (1885–1973) kotitilaa, Tampereella lähellä Aitolahdessa sijaitsevaa Laalahden rusthollia. Ella Pihkala oli Rurikin opiskelutoveri Mustialassa ja oli yksi Suomen ja koko maailmankin ensimmäisistä naisagronomeista.

 

Kuten alussa totesin, eräs Mustialan maatalousopistokurssin eli agrologiopintojen kurssikaverini vuosilta 1968 – 1970 oli aikoinaan ollut harjoittelijana Laalahdessa joskus 1960-luvun puolivälissä ja hän aina muisteli professori Rurik Pihkalan kantavaa ajatusta, johon nykyäänkin on helppo yhtyä eli "pönkitä, pönkitä, mutta älä uutta rakenna"!

 

 

Kannatan urheiluprofessori Tahko Pihkalan veljen Rurik Pihkalan aikoinaan esittämää linjanvetoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!, Rurik Pihkala, Aitolahti, Laalahti, Tampereen Aitolahti, Tahko Pihkala, Laalahti, rovasti Aleksander Gummerus, Mustialan maatalousopisto,

Mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa, mutta myös niitä, jotka tekevät kuoron komean näköiseksi katsella!

Torstai 16.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vähän se aikoinaan harmitti, kun opettajani alensi päästötodistuksessa laulunumeroni kutosesta vitoseen, mutta eipä se ole tahtia haitannut.

 

Sain eilen eräältä fb-kaveriltani…

 

…”Kuorolaisten kultaiset säännöt”...

...ja luettelen ne tässä kaikki:

1.    Kaikki kuorolaiset laulavat samaa laulua

2.    Jokainen kääntää sivua samaan (oikeaan) aikaan

3.    Oikea nuotti väärään aikaan = väärä nuotti

4.    Väärä nuotti oikeaan aikaan = väärä nuotti

5.    Väärä nuotti hiljaa laulettuna = väärä nuotti

6.    Väärä nuotti kovaa laulettuna = improvisointia

7.    Jos kaikki muut laulavat väärin = laula kuin he

8.    Jos et tiedä mitä laulaa - avaa vain suutasi

9.    Lopeta laulaminen, kun kaikki muut ovat hiljaa

 

Mieskuoro-osallistumiseni perustuu kohtaan 8, mutta hieman olen sitä soveltanut; kas näin: ”Kun et osaa laulaa – avaa vain suutasi!”

 

***************

 

Niin, tuo mieskuoroharrastukseni ajoittui vuoteen 1968, jolloin olin Mustialan maatalousopistossa ensimmäisen vuosikurssin oppilas eli nuoriveli.

 

Läpäisin laulukokeen – jonka suorittamistapa kuuluu niihin Instituutin rituaaleihin, joista ei kerrota – ja pääsin opiston mieskuoroon toiseksi bassoksi eli yleisöstä katsellen oikealle alas.

 

Miksi halusin osallistua mieskuorotoimintaan?

 

Selitys on hyvin yksinkertainen, sillä mieskuoroon osallistuneiden ykköskurssilaisten ei kuoroharjoitusten aikana tarvinnut osallistua lumitöihin!

 

Niin ja se toinen syy oli se, että katsoin velvollisuudekseni tehdä mieskuorostamme komean katsella!!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mieskuoro, mieskuorolaulu, kuorolaisen kultaiset säännöt, Mustialan maatalousopisto,

Vitosen laulajakin voi pärjätä musiikkivisan arvonnassa!

Tiistai 28.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin ”männä viikolla” erääseen tilaisuuteen, jossa järjestettiin mm. musiikkivisa.

 

Harmitti aikoinaan koulutieni lopussa, kun sain musiikista päästötodistukseen vitosen, vaikka koko kouluaikanani musiikkinumeroni oli kuutonen!

 

No, eipä tuo ole tahtia haitannut, sillä olen kuulunut jopa mieskuoroon!

 

Selvennyksenä täytyy mainita, että tuo mieskuorovuoteni oli 1968 ja vaihtoehtona tuolloin mieskuorolle olivat lumityöt Mustialan Maatalousopistolla ensimmäinen vuosikurssin oppilaana!

 

Muistin silloin ja muistan yhä edelleen todeta, että mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa ja niitä, jotka tekevät mieskuorosta massiivisen näköisen – arvannette, että kumpaan joukkoon minä kuuluin!

 

 

Mutta piti kertoa tositarina siitä musiikkivisasta!

 

Visassa oli 12 kysymystä ja monet kysymyksistä olivat musiikin kuuntelutehtäviä tyyliin ”kuka laulaa”, mikä on tämän laulun nimi” tai ”missä tämä musiikkiesitys on ensimmäisen kerran esitetty”! Nämä eivät auenneet minulle, mutta onneksi oli muutama valintatehtävä, jossa juontaja esitti vaihtoehdot esittämälleen kysymykselle.

 

Minulla kävi suunnaton mäihä, sillä osasin arvata, että viimevuotinen tangokuningatar oli joku Pirita – no, Pirita oli eräs monivalinnassa oleva vaihtoehto. Nyt muuten tiedän, että kyseessä oli Pirita Niemenmaa!

 

Toisenkin musiikkiaiheisen monivalintakysymyksen osasin veikata oikein ja se oli Metallica – niin kysymys kuului, että mikä yhtye on esiintynyt kaikilla maapallon mantereilla. Onneksi kaksi muuta monivalintavaihtoehtoa olivat minulle täysin tuntemattomia, mutta ”Metallica” –nimen osasin kirjoittaa vastauslomakkeeseen.

 

Kahdella oikealla vastauksella ei vielä olisi asiaperusteisesti pärjätty, mutta kun kaikkien vastanneiden kesken arvottiin…

 

 

IMG_6782.JPG

 

 

…suuri Fazerin suklaalevy, niin pääsinpä voittajaksi!

 

 

Iloja ne ovat pienetkin ilot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musikkivisa, Metallica, Pirita Niemenmaa, Tangokuningatar 2019, Mustialan Maatalousopisto, mieskuoro, mieskuoron laulajat,

Ei montaa matkaa, mutta muutaman kerran vuodessa!

Lauantai 18.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Yli nelikymmenvuotisen työhistoriani aikana lomamatkat rajoittuivat talviloman aikana vietettyihin lomaviikkoihin Viron kylpylöissä, mutta nyt eläkevaarina ehtii matkalle muulloinkin.

 

MATKA 2020 –asiantuntijatapahtumassa torstaina 16.1.2020 oli mukava tavata niitä tahoja, joiden palveluksia olemme Rouvan kanssa viime vuosina saaneet käyttää.

 

Kaikki kokemukset ja muistot ovat positiivisia, joten tässä lausun meitä passanneille alan yrityksille parhaimmat kiitokset!

 

Muutama esimerkki yrityksistä ja henkilöistä, joita sain tavata Messukeskuksessa:

 

 

IMG_6665.JPG

 

 

Etelä-Euroopan osalta operoijaksemme on valikoitunut Albatros, sillä ainakin Toscana, Pompeij sekä Gardajärvi Italiassa ja Cascais eteläisessä Portugalissa on koettu Albatrossin matkoilla.

 

Nyt keväällä olemme lähdössä Albatros-matkalle Italian ”saappaankorkoon” eli Apuliaan ja Basilicataan – täysin tuntemattomia seutuja minulle ja niin myös monille muille suomalaisilla; odotan suurella mielenkiinnolla!

 

 

IMG_6664.JPG

 

Vihdin Liikenne, VL-Matkat ja hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ovat tulleet minulle ja osin myös perhekunnalleni tutuiksi, kun olen jo yli viitenätoista vuotena saanut matkata kenraalin johdolla Venäjällä, kaikissa Baltian maissa ja kerran myös Puolassa.

 

Ensi kesän matkamme suuntautuu jälleen kerran Baltiaan ja pyrimme tekemään ainakin yhden ”päiväpiston” Valko-Venäjälle. Tämä on jo kolmas yritys Valko-Venäjälle; yksi yritys kilpistyi poliittisesti epävakaisiin olosuhteisiin ja toinen yritys liian pieneen osanottajamäärää.

 

Kenraali käyttää minua ”vastaväittelijään”, kun suunnittelee Kyröläismatkojamme, sillä olen ollut jo useana vuonna ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

Olipa mukava tavata henkilökohtaisesti ”sähköpostituttu” VL-Matkojen Elise Varik, joka oli luottavainen, että kesän 2020 Kyröläismatkamme tulee toteutumaan!

 

 

IMG_6654.JPG

 

SUBLU Tour Portugal Suomi ja sen vastuuhenkilö Mika Palo ovat ehkä laadukkain matkatoimisto, jonka matkoilla olen saanut olla.

 

Mika Palo veti takavuosina yhden Agrologien Liiton Portugalin matkan ja parempaan matkanjohtamiseen on vaikea pystyä.

 

Kiittelen Mikaa laadukkaasta työstä, toivottelen hänelle Mustialan agrologien tapaan ”Jatkuvaa Menestystä” ja uskallan suositella häntä Portugalin matkojen operoijaksi!

 

 

IMG_6651.JPG

 

 

Esittelykierrokseni viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä kiittelen, että sain MATKA 2020 –tapahtumassa tavata Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n yrittäjäpariskunnan eli Veli-Heikki ja Tuula Tuovisen, jotka tässä ovat bisnesneuvottelussa virolaisten kylpyläyritysten kanssa!

Tuovisen kolmipäiväiset Tyrin Kukkamarkkina-matkat ovat kuuluneet perhekuntamme ja sukulaispariskuntamme jokakeväiseen ohjelmaan, mutta viime kevät jäi väliin. Ei olis pitänyt jättää väliin, sillä koko viime kesästä tuntui puuttuneen ”jotain”!

 

Onnex tilanne on hoitumassa, sillä ilmoittautuminen ensi toukokuussa Tuovisen Kukkamarkkina-reissulle on tehty ja nyt vaan odotellaan Tuulan lähettämää laskua!

Tapanani on kirjoitella blogijuttuja tälle saitille matkakokemuksistani ja ne löytyvät, kun googlaa nimeni ja heti sen perään matkakohteen tai matkaoperaattorin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Albatros Travel A/S, Vihdin Liikenne, VL-Matkat, SUBLU Tour Portugal Suomi, Mika Palo, Tilausliikenne Tuovinen, Tilausliikenne V-H Tuovinen, MATKA 2020, Mustialan agrologit, "Jatkuvaa Menestystä!" Agrologien Liitto,

Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!

Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.

 

Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.

 

Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!

 

Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:

 

  • Miettusen I hallitus 14.7.1961–13.4.1962

  • Miettusen II hallitus 30.11.1975–29.9.1976

  • Miettusen III hallitus 29.9.1976–15.5.1977

 

Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.

 

 

*********************

 

Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.

 

Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.

 

******************

 

Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!

 

On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.

 

*****************

 

 

Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, Agrologit, Martti Miettunen, Antti Rantakangas, Arto Pirttilahti, Elsi Katainen, Tuomas Kettunen, kansanedustaja Tuomas Kettunen, EU-parlamentti, Suomen Eduskunta, Agrologit kansanedustajina, Mustialan Maatalousopisto,

Kyynpurema on aina vakava asia!

Tiistai 17.9.2019

Kuvahaun tulos haulle esko erkkilä kyy

Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme.   

Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968.  

Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani!  

Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan.  

Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle.  

Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi!  

No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia.  

Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!

 

 

 

Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyynpurema on aina vakava asia, kyynpurema, kyy, kyykäärme, MTT:n Hämeen Koeasema, Pälkäne, Pälkäneen Myttäälä, Mustialan Maatalousopisto,

Maahan pudonnut omena ei ole enää kauppakelpoinen!

Maanantai 16.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4478.JPG

 

 

Käytän tuota omenasadostamme eilen ottamaani kuvaa tukikuvana, kun kerron oppivaiheistani omenanpoimijana.

 

 

Suoritin ”omenanpoimijan tutkinnon” Pälkäneellä MTT:n koeasemalla Myttäälässä vuonna 1968, kun olin siellä ensimmäisen vuoden agrologiharjoittelijana.

 

 

Ennen poimintajuttua kerron kuitenkin silloin Myttäälässä harjoitetusta omenapuiden kasvinsuojelusta erään yksityiskohdan:

 

 

**************

 

 

Omenapuut ruiskutettiin traktorin perässä olevalla puhaltimella, joka puhalsi kasvinsuojeluainetta omenapuiden ylimpiinkin oksiin. Traktorissa, jonka nostolaitteissa puhallin oli, ei ollut hyttiä ja se merkitsi, että työtä suorittanut työnjohtaja oli kahvitauolle tullessaan valkoinen kuin lumiukko, sillä kasvinsuojeluainetta pölisi tietysti myös hänen päälleen.

 

 

Sen verran työsuojeluasioista jo silloin huolehdittiin, että harjoittelijat eivät saaneet osallistua omenapuiden kasvinsuojeluruiskutuksiin!

 

 

*************

 

 

Mutta piti kertoa omenanpoiminnasta ja siitä nyt muutama seikka ranskalaisin viivoin:

 

 

  • omenat pitää poimia ”hellin käsin”, sillä väkevästi runnomalla omena saa vaurioita, jotka ilmenevät vasta myyntitiskillä

  • pudokkaat eivät sovellu lainkaan myyntiomenoiksi

  • jos poimija pudottaa omenan, se ei enää sen jälkeen kelpaa myyntikuntoiseksi

  • poimintakorista omenoita ei saa kaataa myyntilaatikoihin, sillä kaadettaessa omena vaurioituu, siten että vaurio realisoituu viimeistään myyntitiskillä

  • on selvää, että myyntiomenoita ei saa missään vaiheessa kuljettaa ”kolinkolin” –kärryillä, sillä koliseva kyyti vaurioittaa omenat

 

 

 

Omenoiden ja kananmunien käsittelyssä on paljon yhteistä, mutta se pitää muistaa, että kananmunan särkymisen näkee heti, mutta omenan saamat vauriot ilmenevät vasta myöhemmin.

 

 

Osaan antaa arvoa sille koulutukselle, jota aikoinaan sain MTT:n Hämeen Koeasemalla Pälkäneen Myttäälässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTT, MTT:n Hämeen Koeasema, Pälkäne, Pälkäneen Myttäälä, Myttäälä, Mustialan agrologiopetus, Maatalouden Tutkimuskeskus,

Miksi niin harvoin?

Maanantai 1.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Opiskelin agrologiksi Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970.

 

 

Ensimmäisenä vuonna opiskeluihin kuului lähes pakollisena opiskeluaiheena avantouinti, sillä ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden tehtäviin kuului avannon ylläpito Mustialanlammen saunarannassa.

 

 

Avantouintiharrastukseni jäi unohduksiin pitkäksi aikaa, mutta runsaat neljä vuotta sitten otin sen ohjelmaani.

 

 

Maaliskuussa tuli kuluneeksi neljä vuotta, kun olen jokaisena kalenterikuukautena uinut joko avannossa tai avovedessä.  Kesäaikaan avovesiuintikertoja kertyy paljonkin, sillä saatan käydä uimassa muutaman kerran päivässäkin!

 

 

IMG_8954.JPG

 

 

Huhtikuun avantouintini jäi viime tinkaan, sillä hoidin asian vasta eilen.

 

 

Kyseessä ei ollutkaan avantouinti, sillä jäät olivat lähteneet Peltolammilta, jossa hoidin ”velvollisuuteni”!

 

 

 

IMG_8955.JPG

 

 

Osoitan tämän juttuni otsikkokysymyksen itselleni, sillä jokaisen avantouintikerran jälkeen olo on todella hieno – miksi talvisaikaan käyn niin harvoin avannossa?

 

 

Tapaan käydä avannossa ”kylmiltään”, sillä en kaipaa saunomista tai muutakaan valmistelevaa toimintaa avantouinnilleni.

 

 

Laitan uimahousut jalkaani, kylpytakin niskaani ja hyppään ilman sukkia kumisaappaisiin sekä ajan vajaan kilometrin päässä sijaitsevalle Peltolammin uimarannalle.

 

 

Otan varmistajaksi jonkun perhekuntamme jäsenistä, sillä varmistaja pitää aina olla mukana avantouintireissulla.

 

 

Niin, miksi niin harvoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, agrologitutkinto,

Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!

Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.

 

 

Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.

 

 

Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.

 

 

Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.

 

 

Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.

 

 

Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.

 

 

 

 

lumi1.jpg

 

 

Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.

 

 

 

 

Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:

 

 

 

 

lumi2.jpg

 

 

 

 

lumi3.jpg

 

 

 

 

lumi4.jpg

 

 

 

 

lumi5.jpg

 

 

 

Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.

Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lumivallit 45 asteen kulmassa, Mustialan Maatalousopisto, Instituutti,

Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Harrastin avantouintia vuonna 1968.

 

Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.

 

 

En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.

 

 

Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.

 

 

Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!

 

 

Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.

 

 

 

 

uinti1.jpg

 

 

Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!

 

 

Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!

 

 

Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, avovesiuinti, Mustialan Maatalousopisto,

Jos mie saisin jouten olla!

Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit,

Jos mie saisin jouten olla!

Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit,

Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!

Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.

 

En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.

 

Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.

 

Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön!


Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle.


Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut. 

 

Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.

 

Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.

 

Menetettyä aikaa ei saa takaisin.

 

Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.

 

Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!

 

Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.

 

Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.

 

Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.

 

Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!

 

Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aikavarkaat, Mustiala, Mustialan maatalousopisto, Mustialan agrologit,

Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestö

Tiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.

 

”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.

 

Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.

 

Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.

 

Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.

 

Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.

 

 

agrologit1

 

 

Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.

 

 


agrologit2

 

 

Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!

 

 

 

agrologit3

 

 

Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.

 

 

********

 

 

Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!

 

Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.

 

Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.

 

”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.

 

Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.

 

Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!

 

Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!

 

Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!

 

******

 

Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin.


Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". 


Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!


 


Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.

 

Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.


Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!


Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, koulukuntajärjestö, Mustialan Maatalousopisto, Martti Miettunen, valtioneuvos Martti Miettunen, Mustialan agrologit, Suomen Matka-Agentit Oy, Lea Asso, matkaopas Lea Asso, agrologit Virossa 2013,

"Minkä nuorena pakolla oppii, siitä vanhana iloiten nauttii"

Tiistai 8.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on mukaelma vanhasta suomalaisesta kansanviisaudesta ”Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”!

Mukaelma on itse keksimäni ja sen tausta on seuraava:

Opiskelin Tammelassa Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970 agrologiksi.

Toivottavasti arvoiset vanhan ajan mustialiitit eivät pahastu, kun kerron, että silloin Instituutti oli voimissaan.

Instituutin eräs keskeinen ilmentymä oli se, että nuorempi kurssi piti vanhemman kurssin ”ohjauksessa” huolen talvella lumitöistä ja keväällä puiston haravoimisesta.

Lumesta puhtaat jalankulkuväylät piti ensinnäkin olla viivasuoria ja lumipenkkojen oli oltava täsmälleen 45 asteen kulmassa. Lumityöt menivät niin kauan uusiksi, että molemmat ehdot täyttyivät.

Töiden valmistumisessa ei katsottu kelloa – ehtona oli ainoastaan se, työ piti olla kelvollisessa kunnossa aamulla kello varhain.

Olen tänä talvena pystynyt soveltamaan Mustialan oppejani omassa pihassani.

Lunta on ollut riittävästi. Ruokomäenkadun äärellä tonttimme kohdalla kulkevan jalkakäytävän jatkuva kolaaminen ja lumivallien oikea kaltevuus ovat itsestäänselvyys.

Talon ympäri kiertää yli metrin levyinen lumesta puhdas käytävä lipputangolle – lipputangolla oli käyttöä Kalevalan päivänä - ja kompostille. Ne kaikki ovat olleet hienossa kunnossa ja lumipenkkojen kulmakerroin on luonnollisesti 45 astetta!

Tässä muutama kuva tonttimme lumitöiden toteuttamisesta:

 

pict1153.jpg

 

Postimestarin on helppo ajaa hyvin hoidetulla jalkakäytävällä ja pudottaa posti postilaatikkoon, sillä postilaatikon ympäriltäkin lumi on kolattu pois.

 

pict1187.jpg

 

Talon lasiveranta jää melkein kokonaan lumipenkan taakse. Lumipenkkojen kaltevuuskulmat ovat tietysti moitteettomasti 45 asteen kulmassa!

 

 

pict1188.jpg

 

Kulkuväylä kompostille pitää talvellakin olla kunnollinen ja lumipenkkojen kaltevuuskulma luonnollisesti 45 astetta!

 

 

Yli 40-vuotta sitten tuskalla ja vanhemman kurssin ”ohjauksessa” opitut työtavat ovat nyt todellisena lumitalvena saaneet toteutua käytännössä.

Kiitän nuorena saamastani opista - silloin saatua oppia on nyt ollut mainio soveltaa käytäntöön!  

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, agrologi, Agrologien Liitto, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa,

Häräntappoase - kesän 2010 näytelmä Pyynikin Kesäteatterissa

Maanantai 9.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kurssitapaamiseen Tampereella 7…8.8.2010. Agrologiopintojemme päättymisestä tuli keväällä kuluneeksi 40-vuotta - olemme aitoja Mustialan agrologeja!

 

Kurssitapaamisen eräs ohjelmanumero oli Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuva Häräntappoase Pyynikin Kesäteatterissa.

 

Esitys, johon osallistuimme, oli kesän viimeinen. Esityksemme alkoi lauantaina 7.8.2010 klo 18.00 ja se saatiin viettää suotuisten säiden merkeissä. Edellinen esitys, joka alkoi klo 14.00, jouduttiin keskeyttämään rajun ukonilman vuoksi.

 

Vasta nyt tutustuin Anna-Leena Härkösen kirjoittamaan Häräntappoaseeseen. Olen monesti törmännyt kirpputoreilla romaaniin, mutta se on jäänyt hankkimatta.

 

Anna-Leena Härkönen sai romaanin valmiiksi 18-vuotiaana ja se näkyy tekstissä.

 

Romaani ja näytelmä kuvaavat 1980-luvun nuorten elämää. Päähenkilö Allu Korva - näyttelijänä Kasimir Baltsar - joutuu vaasalaispoikana vasten tahtoaan kesäksi maalla ja siitä alkaa tapahtua.

 

Näytelmäkappaleen ohjelmassa tosin viitataan, että kyseessä olisi tamperelaispoika, mutta näytelmän nettitaustoituksessa kerrottu vaasalaislähtöisyys tuntuu todennäköisemmältä.

 

Härkönen on syntynyt Limingassa ja siten hänen romaaniinsa sisällyttämät maininnat Himangan Torvenkylästä, Kalajoesta ja Kempeleestä antavat viitteitä romaanin tapahtumien sijoittumisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle - minä kun luen Himangan ja nyt sen nielaisseen Kalajoen Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluviksi!

 

Härkönen on sisällyttänyt tekstiinsä 1980-luvun nuorten käyttämiä mainintoja. Vituttelut ja muut kärkevät lausahdukset kuuluivat sen ajan nuorten kielenkäyttöön. Niillä haluttiin tehdä selvä pesäero perinteisiin arvoihin tukeutuviin vanhempiin.

 

Häräntappoase on moninkerroin mielenkiintoisempi teatteriesitys, kuin edellisvuotena Pyynikillä esitetty Iso-Heikkilän isäntä.

 

Häräntappoaseen katsominen Pyynikin Kesäteatterissa ei enää ole mahdollista, mutta romaani kannattaa hankkia vaikkapa kirpputorilta, jos 1980-luvun nuorten elämä kiinnostaa. Romaanin lukeminen on suurehko urakka, sillä kyseessä on paksu kirja - Pyynikin Kesäteatterissa jutun juoni tuli selväksi vajaassa kolmessa tunnissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anna-Leena Härkönen, Pyynikin Kesäteatteri, Häräntappoase, Torvenkylä, Kalajoki, Kempele, Liminka, Himanka, Iso-Heikkilän isäntä, Mustiala