Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Surullinen tilanne Kälviällä

Tiistai 5.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Keskipohjalaiskunta Kälviä hävisi kuntakartalta 1.1.2009, jolloin se liittyi Kokkolan kaupunkiin.

 

Rouvani on kotoisin Kälviältä ja meidät vihittiin avioliittoon 8.9.1974 Kälviän kirkossa.

 

Käymme yhä edelleen harvakseltaan Kälviällä, sillä onhan siellä Rouvani synnyinkoti - vaikkakin nykyään kylmillään.

 

*******************

 

Nyt Kälviältä kuuluu surullisia uutisia, sillä kirkonkylässä 70 vuotta toiminut K-Market Vähähyyppä lopettaa toimintansa 30.4.2024!

 

K-kauppa Vähähyypän perustaja Anja Vähähyyppä oli Kälviän perhekuntamme läheinen, sillä anoppini hoiti paljolti kauppiaan siivous- ja kotitaloustyöt.

 

”Anjan kaupan” jälkeen hänen veljenpoikansa Juha piti kauppaa, mutta nyt Juhan poika Patrik on päättänyt lopettaa K-Market Kälviän kaupanpidon!

 

***************

Surullista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Surullinen tilanne Kälviällä, Kälviä, Kälviän kuntaliitos Kokkolaan 1.1.2009, K-market Kälviä, Anjan kauppa, Anja Vähähyyppä, Kälviän kirkko,

On papinkullin purkaantumisen aika!

Torstai 2.11.2023 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosia sitten siirtänyt muutaman osmankäämin juurakon mökillämme kulkevaan ojanpahaseen.

 

Kasvi on viihtynyt paikallaan, sillä kesäisin saamme ihailla…

 

IMG_8852.JPG

 

…muutamaa osmankäämiä, joista…

 

 

IMG_8851.JPG

 

…jokunen nyt on kauniisti purkautumassa.

 

 

**********************

 

 

IMG_8850.JPG

 

Osmankäämi eli papinkulli on aikoinaan päässyt Kälviän pitäjävaakunaa, jossa niitä on kolme.

 

Kälviä liittyi vuonna 2009 osaksi Kokkolan kaupunkia, joten nykyään Kälviän vaakuna on kotiseutuvaakuna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: On papinkullin purkaantumisen aika!, osmankäämi, papinkulli, Kälviä, Kälviän vaakuna, Kälviän vaakuna on kotiseutuvaakuna, kotiseutuvaakuna, Kokkola,

Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa,

Perjantai 18.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani vuonna 1971 Keski-Pohjanmaalla ja minua häiritsee se minikokoinen alue, jota nykyisin kutsutaan keski-pohjanmaaksi.

 

 

Nykyisin terminä on ”hallinnollinen Keski-Pohjanmaa” ja siihen kuuluu vain 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

 

Tässä ovat hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit:

 

  • Halsua

  • Kannuksen kaupunki

  • Kaustinen

  • Kokkolan kaupunki

  • Lestijärvi

  • Perho

  • Toholampi

  • Veteli

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat näiden lisäksi nämä entiset kunnat:

 

  • Kaarlela

  • Kälviä

  • Lohtaja

  • Ullava

  • Öjä

 

..ja näiden lisäksi Kalajokeen vuonna 2010 liittynyt Himanka.

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat lisäksi Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

 

 

Erityisesti minua ”sieppaa” se, että seuraavat vankat keskipohjalaiskunnat luetaan nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan:

 

  • Alavieska

  • Haapajärvi

  • Haapavesi

  • Kalajoki

  • Kärsämäki

  • Merijärvi

  • Nivala

  • Oulainen

  • Reisjärvi

  • Sievi

  • Ylivieska

 

 

Näiden lisäksi entisiksi keskipohjalaiskunniksi ja nykyisin pohjois-pohjanmaalaiskunniksi luetaan Pyhäjärvi Keski-Suomesta ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalta - se on minusta aivan oikein!

 

 

Olen surullinen nykyisestä maakuntajaosta Keski-Pohjanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Kälviä, Haapavesi, Haapajärvi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Himanka, Pedersöre, Kaustinen, Perho,

Kaustinen voitti eilen Suntin soudun!

Sunnuntai 27.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kokkola on kaupunki, jossa huvilakauden päättäjäisiä eli Venetsialaisia on vietetty jo kauan.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten perinne juontaa juurensa jopa sadan vuoden takaa.

 

 

Venetsialaisia vietetään elokuun viimeisessä viikonvaihteessa ja nykyään juhlat ovat ainakin Kokkolassa kaksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina.

 

 

Kokkolan läpi virtaa tai ainakin kulkee Sunti eli muutaman metrin levyinen vesiuoma.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten keskeinen ohjelmanumero on Sunti soutu, jossa tavallisilla soutuveneillä soudetaan nelihenkisin joukkuein kilpaa.

 

 

Yhtenä joukkueena on aina Kokkolan joukkue ja kahden muun joukkueen osanotto on suuri salaisuus aina viime hetkiin saakka. Tänä vuonna muut joukkueet olivat Kaustinen ja Kannus.

 

 

Pääsin eilen seuraamaan Suntin soutua ihan paraatipaikalta ja siitä nyt muutama kuva sekä hieman sanallista selitystä:

 

 

 

IMG_2160.JPG

 

 

Suntin soudun juontaja Lalle Broberg (oikealla) haastatteli Kokkolan joukkueen perämiestä ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Reino Herleviä ennen lähtöä.

 

 

 

IMG_2162.JPG

 

 

Lähtöä odottaessa kaikki oli vielä säntillisesti ojennuksessa,...

 

 

 

IMG_2163.JPG

 

 

...mutta ensimmäisten vetojen jälkeen alkoi tapahtumaan - ...

 

 

 

IMG_2165.JPG

 

 

...Suntin laidat kolisivat, kun joukkueet rehdisti (?) kiilasivat toisiaan!

 

 

 

IMG_2171.JPG

 

 

Vaihdossa soutajaa vaihdettiin siten, että entisen soutajan piti nousta rannalle ja kun joukkueen soutajilla oli vain yhdet pelastusliivit, niin uusi soutaja sai nousta veneeseen vasta sen jälkeen kun hän oli pukenut pelastusliivit paikoilleen.

 

 

 

IMG_2174.JPG

 

 

Kaustisen joukkueelle oli eräässä vaihdossa käydä kalpaten, sillä veneeseen tuli vettä, mutta soutaja tai perämies eivät yleisön suureksi pettymykseksi joutuneetkaan uimasille.

 

 

 

IMG_2176.JPG

 

 

Kisan voitti Kaustinen ja perämiehen elkeet olivat maaliintulossa sen mukaiset!

 

 

 

IMG_2178.JPG

 

 

Myös Kokkola jaksoi tuulettaa vaikka jäikin toiseksi.

*************

 

 

 

IMG_2179.JPG

 

 

Yleisöä oli sateisesta säästä huolimatta paljon paikalla.

 

 

 

IMG_2154.JPG

 

 

Tuttujakin tapasin, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ...

 

 

 

IMG_2152.JPG

 

 

...kansanedustaja Tuomo Puumala olivat mukana tapahtumassa!

 

 

 

IMG_2186.JPG

 

 

Suuri hatunnosto Kokkolan kaupungille perinteiden vaalimisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokkola, Kokkolan Venetsialaiset, Venetsialaiset, Sunti, Kokkolan Sunti, Suntin soutu, Suntin soutu 2017,

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

vayry1

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

vayry2

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

vayry3

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

vayry4

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

vayry5

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

vayry6

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Täytyy olla kansan palveluksessa, Paavo Väyrynen, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, Taisto Tähkämaa, Tapani Hankaniemi, Kälviä, Kokkola, Kälviän kuntaliitos Kokkolaan,

Tuomolla on tukka harventunut ja Jutalle puolestaan on kiloja kertynyt

Lauantai 27.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Naapurini vanhapoikaisäntä tapasi sanoa aamutoimistaan kertoessaan näin:

 

 ”Laitoin valkeen kodan alle”,…

 

… kun tarkoitti, että laittoi tulen karjakeittiön vesipadan alle.

 

 

Vähän sama tilanne oli minulla eilen, kun laitoin tulta saunan muuripadan alle. Sytykkeenä minulla oli ”Kokkola” – nimisen ilmaisjakelulehden numero, joka oli ilmestynyt 6.10.2004.

 

Lehdessä oli runsaasti kunnallisvaalimainoksia, sillä vuoden 2004 kunnallisvaalit olivat lehden ilmestymispäivästä hieman yli kahden viikon kuluttua eli 24.10.2004.

 

Kokkola-lehdessä oli kolmen valtakunnallisen politiikan kärjessä silloin olleen tai sinne myöhemmin kiivenneen ehdokkaan vaalimainokset.

 

Yhdeksän vuotta sitten julkaistut kunnallisvaalimainokset ovat nyt mielenkiintoista aineistoa ja tallensinkin kolmen silloisen kärkiehdokkaan vaalimainokset digikuvina:

 

 

 

vaalit20041

 

 

 

Vuonna 2004 Kokkolassa Suomen Keskusta sai eniten ääniä eli yhteensä 3.616 ääntä.

Tuomo Puumala oli Keskustan äänikuningas ja hän sai 390 henkilökohtaista ääntä.

Tuomolla oli silloisessa vaalimainoksessa hieman enemmän tukkaa kuin nykyisin.

Joskus mainitsin Tuomolle löytämästäni vaalimainoksesta ja siitä tilanteesta, jossa sen löysin.

Tuomo totesi, että ethän käyttänyt lehteä saunanpesän sytykkeenä ja nyt voin oikein todistusvoimaisesti todeta, että en käyttänyt!

Tuomo taisi muuten joskus todeta, että hän näyttää päivä päivältä yhä enemmän Kekkoselta - ei lainkaan hassumpaa kehitystä!

 

 

 

vaalit20042

 

 

Kokkolan äänikuningatar vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli Jutta Urpilainen, joka sai 506 henkilökohtaista ääntä.

Koska SDP:n kokonaisäänimäärä oli kuitenkin vain 3.519 ääntä, sai Tuomo Puumala Keskustan vaalilistan äänillä suurimman vertausluvun ja päihitti lopullisissa vaalituloksissa siten Jutta Urpilaisen.

Jutta Urpilainen oli 9 vuotta sitten kapeaposkinen nainen, mutta nyt ”Helsingin ja Brysselin lihapadat” ovat etäännyttäneet posket kauemmas toisistaan.

 

 

vaalit20043

 

 

Samassa lehdessä oli myös kristillisten Bjarne Kalliksen vaalimainos ja Kalliksesta voi todeta, että mies on nykyäänkin samannäköinen kuin vuonna 2004.

Kallis sai vuoden 2004 Kokkolan kunnallisvaaleissa 398 henkilökohtaista ääntä.

 

 

 

Vanhat vaalimainokset ovat politiikan harrastajille monessakin mielessä mielenkiintoista aineistoa ja siinä mielessä vuoden 2004 kunnallisvaalimainokset nousevat entistä suurempaan arvoon, kun vuosia kertyy.

 

Millaisissa asemissa Tuomo Puumala, Jutta Urpilainen ja Bjarne Kallis ovat kymmenen vuoden kuluttua?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit 2004, Kokkolan tulokset vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, Tuomo Puumala, Jutta Urpilainen, Bjarne Kallis,

Kuntaliitos raunioittaa liitoskunnan seurakuntaelämän ja saattaa mm. liitosseurakunnan hautojenhoidon lapsipuolen asemaan

Sunnuntai 9.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen tapahduttua muuttuu myös seurakuntajako.

 

Seurakuntajaon muuttuminen on kuntaliitoshuumassa unohdettu täysin – tämä sopii varmaan oikein hyvin kokoomukselle ja demareille.

 

Olen joutunut kartuttamaan kokemuspiiriäni kuntaliitosten toteuttamisesta kahdenkin kunnan osalta.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2007 ja vaimoni kotikunta Kälviä puolestaan Kokkolaan vuonna 2009.

 

Molemmat kuntaliitokset ovat merkinneet liitoskunnille ”elämän sammuttamista” niissä.

 

Kälviä on lähellä Kokkolaa sijaitsevana keskustaajamana vielä kohtuullisessa tilanteessa, mutta koko ajan sielläkin palveluja ollaan hivuttamassa Kokkolaan.

 

Viljakkalassa tilanne alkaa olla paha ja nyt enää odotellaankin, että kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Kuntaliitos merkitsee liitoskunnan seurakunnan loppumista, sillä seurakuntajaon pitää noudattaa kuntajakoa.

 

Kuntaliitosten myötä minulle läheiset seurakunnat eli Viljakkalan seurakunta ja Kälviän seurakunta ovat todellisina seurakuntina hävinneet seurakuntien taivaan tähtisumuun! 


Ennen niin vilkkaasti toimineesta Viljakkalan seurakunnasta on muodostettu Viljakkalan seurakuntapiiri ja Kurun seurakunnasta Kusun kappeliseurakunta.


Olen tutkaillut Viljakkalan seurakuntapiirin hallintoa ja toimintaa nettitietojen perusteella ja on ilmiselvää, että itsenäistä päätösvaltaa viljakkalalaisille ei ole.


Kuntaliitoksen uhreiksi tulevaisuudessa joutuville seurakuntalaisille on ehdottoman tärkeää tutustua esim. Viljakkalan ja Kurun tapauksiin, että josko niiden kohdalla valituissa hallintomuodoissa olisi jotain  huomioitavaa.

 

Kirkot ovat liitosseurakunnissa sentään saaneet säilyä, mutta ilmeistä on, että kotoinen tunnelma niistäkin on kaikkoamassa, kun ventovieraat papit lähitulevaisuudessa pitävät niissä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia jumalanpalveluksia tai suorittavat yhä harvenevalle kirkkokansalle muita kirkollisia palveluksia.

 

Kokkolan mammuttiseurakunnan Kälviää kaltoin kohteleva käsittely koski meitä henkilökohtaisesti, kun päättymässä olevalla viikolla poikkesimme Kälviälle haudattujen läheistemme haudoilla.

 

Olemme takavuosien tapaan antaneet läheistemme hautojen kesähoidon seurakunnan hoidettavaksi ja ihmetyksemme olikin suuri, kun totesimme, että haudoilla ei ollut syyskuun alkupäivinä kukan kukkaa!

 

Asioita selviteltyämme saimme seurakunnalta jäätävän viestin, että Kälviän hautausmaalla kesähoito päättyi elokuun viimeisenä päivänä. Kokkolan mammuttiseurakunta oli silloin päättänyt Kälviän hautausmaalla työskennelleiden kesätyöntekijöiden työsuhteen ja sillä siisti.


Kaikki kukat oli elokuun aikana viety haudoilta kompostiin ja sen vuoksi seurakunnan hoidossa olevat lukuisat haudat Kälviän hautausmaalla olivat hävettävän heikosti hoidettujen näköisiä! Hävettävän heikosti hoidettujen hautojen joukossa oli kaksi hautaa, joihin on haudattu meille läheisiä sukulaisia.

 

Kuntaliitoksen nurjaan puoleen kuuluu oikein hyvin se, että Kokkolassa hautausmaiden hoidossa kyllä on väkeä ja siellä seurakunnan hoitoon annettujen hautojen kesähoito jatkuu edelleenkin! Säästötoimet Kokkolan mammuttiseurakunnassa koskevat siis ainoastaan liitosalueita!

 

Kälviän hautausmaan hoidon epäkohta on hyvä pitää mielessä, kun lokakuussa annamme vaalikopin yksinäisyydessä äänemme joko keskittämisen puolesta toimiville Kokoomukselle, SDP:lle tai Vihreille tai sitten kallistumme sille kannalle, että Keskusta on oikea valinta pienen ihmisen tarpeille.

 

Kokoomusta, SDP:tä tai Vihreitä äänestävien pitää muistaa, että jokainen niille annettu ääni merkitsee keskittämistä, keskittämistä ja keskittämistä!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: kuntauudistus, seurakunnat, seurakuntajako, liitoskunnat, liitoskuntien seurakunnat, Viljakkala, Ylöjärvi, Kälviä, Kokkola, Viljakkalan seurakunta, Kälviän seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kurun kappeliseurakunta,

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska Hämeenkyrössä ja lähiruoka - mainiosti yhteensopiva pari!

Sunnuntai 12.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti, Ahlmanin ammattilaitos ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke järjestivät Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiskalla Hämeenkyrössä Läheltä hyvää –tapahtuman 10.8.2012. Tapahtuman teemana oli tulla nauttimaan lähialueen antimista!

 

Osallistuin vaimoni kanssa kiireisistä puutarhatöistä huolimatta mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta. Tunnen Kokkolan tilan vankkana sikatilana takavuosilta, mutta nykyisin Aimo-isäntä taitaa olla luopunut sikataloudesta.

 

Kokkolan ohella Läheltä hyvää –tapahtumassa esiintyi kukkaistyttö Ulla Valanto.

 

Kukkaistytön valinnan vuodeksi 2012 on tehnyt raati, johon kuuluivat Tampereen Anttilan tavaratalojohtaja ja Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen jäsen Maarit Kurtén, Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Mirko Lännenpää, Moron tuottaja Jari Mylläri sekä Kukkaistyttö 2011 Tuuli Kuusipalo.

 

 

lahi1

 

 

Heiskan Läheltä hyvää –tapahtuman luonne oli, että tuottajat olivat pystyttäneet myyntikojuja, joista oli ostettavissa kaikenlaista lähellä tuotettua.

Tapahtumakentän keskellä oli penkkejä ja pöytiä, joiden äärellä pystyi tapaamaan tuttuja sekä nauttimaan tarjolla olleita tuotteita.

 

 

lahi2

 

 

Heiska ry:n hallituksen jäsen Kauno Perkiömäki (oikealla) koppasi kukkaistyttö Ulla Valannon kainaloonsa ja kukkaistytön vierellä myhäili Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius sekä Heiska ry:n puuhamies Jarmo Puntalo.

 

 

lahi3

 

Myös Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala oli tapahtumassa mukana ja tässä hän keskustelee Antero Aleniuksen sekä Jarmo Puntalon kanssa.

 

 

lahi4

 

Tilaisuuden juontaja Aimo Kokkolalla oli käytössään langaton mikrofoni ja aiheutti tiettyjä haasteita seurata, että missä ja kenen kanssa kulloinkin juontaja keskusteli - oli oltava varuillaan, että ei joutunut haastateltavaksi! 

Tässä Kokkola jututtaa Heiska ry:n hallituksen puheenjohtaja Aarre Taipaletta.

 

 

lahi5

 

 

Heiskan Tallituvassa riitti tungosta, sillä siellä oli monta mielenkiintoista lähiruokaa tarjoavaa myyjää.

 

 

lahi6

 

Maa- ja kotitalousnaisten huipputuote oli ruisleivän juuren myyminen.

 

 

lahi7

 

 

Ruisleivän juurta myytiin pienissä muovirasioissa ja rasian hinta oli 4,00 euroa.

 

 

lahi8

 

Lähes mökkinaapurissamme sijaitseva Suojärven Suklaatila oli mukana tapahtumassa omalla osastollaan.

Olen saanut seurata Suojärven Suklaatilan kehittymistä yrityksen alkumetreiltä saakka. 

Oikeastaan olen seurannut tilanteen kehittymistä jo ennen yrityksen perustamista, sillä Suojärven navetta oli joskus parisenkymmentä vuotta sitten alkuperäistarkoituksessaan, mutta nyt se on moderni elintarviketehdas. Noudin joskus alkuperäistarkoituksessa olleelta Suojärven tilalta karjanlantaa mökkiviljelystemme kasvun perustaksi!

On hienoa, että Katja Järvenpää kiertää edelleen lähiseudun markkinatapahtumia, vaikka hän onkin saanut miehensä Tomi Järvenpään kanssa rakennettua kattavan dealer-verkoston lähes koko Suomen alueelle!

 

Kannattaa tutustua Suojärven Suklaatilan nettisivuihin eli www.suklaatila.fi. Sieltä löytää kotipaikkakuntansa tai sitä lähinnä sijaitsevan Suojärven Suklaatilan jälleenmyyjän!

 

Nettisivuilta aistii, että Tomi Järvenpää on viestinnän ammattilainen!

 

 

Kiitokset Heiskalle, Aamulehdelle, Ahlmanille sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –hankkeelle tärkeän asian eli lähiruuan edistämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kylätoimintakeskus Heiska, Heiska, Heiska Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Heiska, Kukkaistyttö 2012, Aimo Kokkola, Ulla Valanto, Suojärven Suklaatila, Parasta Pöytään Pirkanmaalta,

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Kalajoki, pohjois-Pohjanmaa, keski-Pohjanmaa, Kokkola, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Lestijokilaakso, Kalajoen satama,

Kälviän ikihiihtäjät

Perjantai 5.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut kymmenkunnan vuoden ajan, kun Kälviällä kaksi hiihtäjää hiihtää vuodesta toiseen kaksitoista kuukautta vuodessa yötä päivää.

 

Kyse on liikennemerkeistä, joilla varoitetaan Hietalantiellä kulkevia autoilijoita Rytikankaan hiihtoladulla liikkuvista hiihtäjistä.

 

Liikennemerkeissä ikihiihtäjät hiihtävät keskikesälläkin, vaikka lunta ei ole mailla eikä halmeilla.

 

 

pict1044.jpg

 

Hietalan suunnasta ikihiihtäjä on helposti havaittavissa, mutta…

 

 

pict1018.jpg

 

…Nikulan suunnasta ikihiihtäjä alkaa olla vuosien saatossa kasvaneen puskiston peitossa siten, että sitä ei näe.

 

 

pict1020.jpg

 

Elokuun alkupäivinä Rytikankaan hiihtoladulla oli varsin heikot hiihtokelit Ridankylän suuntaan…

 

 

pict1021.jpg

 

…ja yhtä heikot hiihtokelit olivat myös Kälviän kirkonkylän suuntaan.

 

Tämän jutun idea on, että hiihtäjistä varoittavat liikennemerkit pitäisi poistaa kesän ajaksi, sillä keskikesällä Kälviälläkään ei hiihdetä.

 

Moitteet siis Kokkolan kaupunkiin yhdistyneen Kälviän kunnan liikuntatoimelle, joka on laiminlyönyt hiihtäjistä varoittavien liikennemerkkien poistamisen jo useana kesänä.

 

Kuntaliitoksen jälkeen moitteet menevät Kokkolan kaupungille, joka ei ole pystynyt hoitamaan hommaansa moitteettomasti.

 

Ryhdistäytymistä Kokkolalta toivoen

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kälviä, Kokkola, Kälviän ikihiihtäjät, Hietalantie, Matintalontie, Nikula, Rytikangas, Rytikankaan hiihtolatu, Ridankylä,

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön Sanomat, Kälviän Seudun Sanomat, Viljakkala, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Kuru, Kälviä, Lohtaja, Ullava, Kokkola, kuntarakenne, lopetetut kunnat,

Tuomo Puumala - vahva vaikuttaja Keski-Pohjanmaalta

Perjantai 9.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala vieraili 06.04.2010 Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen kutsumana Tampereella.

 

Puumalan tilaisuudessa pitämä esitys oli monia asioita kosketteleva ja sen yleissävy oli tulevaisuuteen uskova.

 

Tuomo Puumala rinnasti Isänmaamme ja Suomen Keskustan menneet vaiheet uudella sekä mielenkiintoisella tavalla. Suomen Keskusta on monissa Suomen "aalloissa" ollut ratkaisevassa roolissa ja saman Puumala uskoi toistuvan myös tulevaisuudessa.

 

Puumala kiteytti...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuomo Puumala, Viljami Kalliokoski, Esko Aho, Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Halsua, Veteli, Kannus, Räyrinki