Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

IMG_3633.JPG

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

IMG_3629.JPG

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

IMG_3630.JPG

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

IMG_3605.JPG

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauno Kleemola, Kauno Kleemolan patsas Kälviällä, Kauno Kleemolan elämäntyötä kunnioittava patsas Kannuksessa, kuvanveistäjä Riitta Helevä, kuvanveistäjä Risto Saalasti, Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti, Kälviä, Kannus, Keski-Pohjanmaa,

Arvostan, kun sankarivainajan hautakivessä on mainittu kaatumispaikkakunta

Torstai 14.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sotahistoriasta kiinnostuneena ja isäni taisteluita Talvi- sekä Jatkosodassa kunnioittavana pidän tapanani poiketa mahdollisuuksien mukaan eri seurakuntien sankarihautausmailla.

 

Maamme itsenäisyyttä kunnioittavana arvostan erityisesti niitä sankarihautausmaitamme, joissa sankarivainajan hautakivessä on maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Valitettavan monilla sankarihautausmailla sankarivainajan hautakivessä on ainoastaan syntymä- ja kaatumispäivät, mutta ei kaatumispaikkakuntaa.

 

 

Synnyinseurakuntani Viljakkalan päättäjät ovat aikoinaan olleet viisaita ja Viljakkalan sankarihautausmaalla hautakivissä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Panin taannoin tyydytyksellä merkille, että vihkikirkkoni Kälviän sankarihautausmaalla on Vapaussodan sankarivainajien hautakivissä maininta kaatumispaikasta – Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden kälviäläisten sankarivainajien hautakivissä ei valitettavasti ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta.

 

 

 

IMG_2498.JPG

 

 

Poikkesin Viljakkalan hautausmaalla viimeksi viime lauantaina eli 9.9.2017 ja totesin taas kerran, että sankarihautausmaa on hyvin hoidettu.

 

 

 

IMG_2500.JPG

 

 

Tässä kolmen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakivet, joissa kaatumispaikkamerkinnät kertovat, että he kaikki kaatuivat Äyräpään taistelussa Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 4.7.1944.

 

 

Virtanen ja Ollila ovat kaatuneet Äyräpäässä ja Himola samassa taistelussa Vuoksen toisella puolella Vuokselassa.

 

 

Olen saanut useita kertoja käydä Äyräpään kirkon rauniolla, joka oli keskeinen paikka Äyräpään taistelulle – kerran olen saanut käydä Vuoksen toisella puolella Vuokselassa sillä paikalla, josta Adolf Ehrnrooth johti Äyräpään taistelua.

 

 

 

***********************

 

 

 

Tässä seitsemän kälviäläisen Vapaussodassa kaatuneen vapaussotataistelijan hautakivet; kaatumispaikkakuntina ovat Hauho, Vesilahti, Tampere ja Valkjärvi. 

 

IMG_2205.JPG

IMG_2206.JPG

IMG_2207.JPG

 

Viimeisessä kuvassa nähdään, että samaan hautarivistöön on haudattuna myös kaksi kälviäläistä, jotka osallistuivat Aunuksen retkeen ja kaatuivat siellä.

 

 

Arvokasta sotahistoriatietoa tässäkin!

 

 

****************

 

Esitän, että sankarivainajien kaatumispaikka merkitään kaikissa seurakunnissa sankarivainajien hautakiviin viimeistään silloin, kun kaiverrusten uusintakaiverrus tai uusintakultaus tulee ajankohtaiseksi!

 

 

Maanpuolustusväki ja seurakuntalaiset:

Ideani on vapaasti käytettävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sankarivainaja, sankarihautausmaa, Talvisodan sankarivainajat, Jatkosodan sankarivainajat, Vapaussodan sankarivainajat, Aunuksen retki, Aunuksen retken sankarivainajat, Viljakkalan sankarihautausmaa, Kälviän sankarihautausmaa, Äyräpää, Vuoksela,

Valitettavan monella sankarihautausmaalla sankarivainajan muistokivestä puuttuu kaatumispaikkakunta

Torstai 28.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Vierailen muutaman kerran vuoden aikana synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla, sillä siellä on monien sukulaisteni hautoja ja minulla on henkilökohtaisesti muistoja monista Viljakkalan hautausmaalla lepäävistä vainajista.

 

 

Toivottavasti saan sieltä aikanaan myös oman lepopaikkani.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on aina kohteenani, kun käyn Viljakkalan hautausmaalla, sillä lepäähän siellä sankarihautausmaalla mm. yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 

 

 

Arvostan Viljakkalan seurakuntaa, sillä seurakunta on aikoinaan kaivertanut sankarivainajien muistokiviin sen paikan, jossa kyseinen sankarivainaja on kaatunut.

 

 

Kaatumispaikan ilmoittaminen muistokivessä on meille jälkeenjääneille arvokas tieto ja pystymme sen avulla mieltämään lisää siitä, että miten tämä kalleimpansa Isänmaan puolesta antanut on taistellut.

 

 

****************

 

 

 

Tapaan matkoillani poiketa eri paikkakunnilla liikkuessani sankarihautausmailla ja tutkailla niiden soturien viimeisiä leposijoja, jotka taistellen turvasivat meille itsenäisen Suomen.

 

 

Valittavan monilla sankarihautausmailla ei ole hautakivessä mainittu sitä paikkakuntaa, jolla kyseinen soturi kohtasi matkansa pään.

 

 

 

***************

 

 

Olen parhaillaan Kälviällä, jonne matkaamme Rouvan kanssa joka kesä ainakin yhden kerran hänen synnyinpaikkakunnalleen ja synnyinkotiinsa.

 

 

sankari1.jpg

 

 

Matkalla Kälviälle Rouva poikkesi tapansa mukaan Lennol Oy:n tehtaanmyymälään Jalasjärvellä kangasostoksille ja tutustuin sinä aikana Jalasjärven kirkkoon sekä Jalasjärven sankarihautausmaahan.

 

 

 

sankari2.jpg

 

 
Jalasjärven sankarihautausmaalla on isona pitäjänä paljon sankarivainajia, mutta…

 

 

 

sankari3.jpg

 

 

…valitettavasti muistokivissä ei ole henkensä Isänmaan puolesta antaneiden sotureiden kaatumispaikkaa.

 

 

 

sankari4.jpg

 

 

Sama tilanne on myös Kälviän sankarihautausmaalla, sillä…

 

 

 

sankari5.jpg

 

 

…myös siellä sankarivainajien muistokivissä ei ole mainintaa kaatumispaikasta.

 

 

 

sankari6.jpg

 

 

Ilahduin, kun totesin Kälviän sankarihautausmaalla että Vapaussodassa 1918 kaatuneiden sankarivainajien muistokivissä on maininta kaatumispaikasta.

 

 

Maininnat…

 

  • ”kaatui Aunuksessa”
  • ”haavoittui Tampereella"

 

 

…antavat vierailijalle elävän kuvan, että missä Kälviältä kotoisin olleet taistelijat ovat kohdanneet matkansa pään.

Valitettavasti ajan hammas on vajaan sadan vuoden aikana hämärtänyt kiviin kaiverretut tekstit Kälviälläkin niin, että päivämäärien hahmottaminen on vaikeaa.

 

 

 

Teen ehdotuksen:

 

 

Sankarihautausmailla muistokivet pitää nyt tai lähivuosina kaivertaa sekä kullata uudelleen ja ehdotankin, että siinä yhteydessä jokaiseen muistokiveen kaiverretaan ja kullataan sen paikkakunnan nimi, jossa kyseinen soturi on kohdannut matkansa pään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan sankarihautausmaa, Jalasjärvi, Jalasjärven sankarihautausmaa, Kälviä, Kälviän sankarihautausmaa, Vapaussota, Vapaussota 1918,

Niittyleinikki - kälviäläisittäin juhannuskukka!

Lauantai 25.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Saan suoda itselleni synninpäästön ja levollisen olon, kun sain tietää, että Rouvan synnyinkunnassa Kälviälle niittyleinikkiä kutsutaan juhannuskukaksi.

 

 

Synninpäästön sen vuoksi, että olen suorastaan hävennyt, kun meillä mökillä on mansikkamaan ja rannan välillä melkoinen niittyleinikkiesiintymä.

 

 

Nyt voin kutsua tuota erästä pahinta rikkakasvia juhannuskukaksi !

 

 

***************

 

 

Tässä muutama kuva ”juhannuskukkaviljelmästäni”, josta en kyllä olisi tohtinut kirjoittaa, kuvata tai puhua, jos en olisi saanut tietää tuota kälviäläistä sanontaa!

 

 

 

leinikki1.jpg

 

 

 

leinikki2.jpg

 

 

 

leinikki3.jpg

 

 

 

leinikki4.jpg

 

 

Kasvintuntemukseni on vuosien saatossa ruostunut ja en osaa sanoa, että onko ”juhannuskukkaviljelmälläni” kyse rönsyleinikistä vaiko niittyleinikistä.

 

 

No, joka tapauksessa kyse on ainakin kälviäläisittäin juhannuskukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: niittyleinikki, rönsyleinikki, juhannuskukka, Kälviä,

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

toi55.jpg

 

 

 

 

toi56.jpg

 

 

 

toi57.jpg

 

 

 

 

toi58.jpg

 

 

 

 

toi59.jpg

 

 

 

 

toi60.jpg

 

 

 

 

toi61.jpg

 

 

 

 

toi62.jpg

 

 

 

 

toi63.jpg

 

 

 

 

toi64.jpg

 

 

 

 

toi65.jpg

 

 

 

 

toi66.jpg

 

 

 

 

toi67.jpg

 

 

 

 

toi68.jpg

 

 

 

 

toi69.jpg

 

 

 

 

toi70.jpg

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, Eläinpuiston eläimet,

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

toi41.jpg

 

 

 

 

toi42.jpg

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

toi43.jpg

 

 

 

 

toi44.jpg

 

 

 

 

toi45.jpg

 

 

 

 

toi46.jpg

 

 

 

 

toi47.jpg

 

 

 

 

toi48.jpg

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

toi49.jpg

 

 

 

 

toi50.jpg

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

toi51.jpg

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

toi52.jpg

 

 

 

 

toi53.jpg

 

 

 

 

toi54.jpg

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, entisajan maataloustyökalut, entisajan maatalouskoneet, trusamylly, kasmasiini,

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

toi22.jpg

 

 

 

 

toi23.jpg

 

 

 

 

toi24.jpg

 

 

 

 

toi25.jpg

 

 

 

 

toi26.jpg

 

 

 

 

toi27.jpg

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

toi28.jpg

 

 

 

 

toi29.jpg

 

 

 

 

toi30.jpg

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

toi31.jpg

 

 

 

 

toi32.jpg

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

toi33.jpg

 

 

 

 

toi34.jpg

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

toi35.jpg

 

 

 

 

toi36.jpg

 

 

 

 

toi37.jpg

 

 

 

 

toi39.jpg

 

 

 

 

toi392.jpg

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

toi40.jpg

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet,

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo Kälviällä ovat todellinen nähtävyys

Lauantai 2.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 8:n varrella Kälviällä Kokkolasta 9 kilometriä Oulun suuntaan…

 

 

toi1.jpg

 

 

 …sijaitsee Matti Toivosen perustama ja omistama…

 

 

 

 

toi2.jpg

 

 

…Talonpojanmuseo sekä sen yhteydessä sijaitseva Eläinpuisto.

 

 

Museoalue on avoinna vain kesäaikana ja viime kesänä se oli avoinna 14.5 – 23.8. välisen ajan.

 

 

Matti Toivonen on vuosikymmenten aikana tehnyt suuren työn, kun hän on kerännyt pääosin Kälviältä, mutta myös muista keski-pohjalaispitäjistä vanhaa talonpoikaisesineistöä ja laittanut ne esille laajalla museoalueella.

 

 

Muistan Matti Toivosen jo 1970-luvulta, kun hän liikkui Kälviällä taloissa ja keräsi talojen nurkissa olevaa maatalouskalustoa.

 

 

 

 

toi3.jpg

 

 

Tutustuin museoon 7.8.2015 ja tapasin silloin myös Matti Toivosen, joka museoalueella kulki polkupyörällä asiakkaiden parissa ja katseli, että kaikki paikat olivat kunnossa.

 

 *************

 

Seuraavassa kuvakimara ilman kuvakohtaisia selityksiä siitä osaa Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa, jossa esitellään kälviäläistä yrityselämähistoriaa:

 

 

 

 

toi4.jpg

 

 

 

 

toi5.jpg

 

 

 

 

toi6.jpg

 

 

 

 

toi7.jpg

 

 

 

 

toi8.jpg

 

 

 

 

toi9.jpg

 

 

 

 

toi10.jpg

 

 

 

 

toi11.jpg

 

 

 

 

toi12.jpg

 

 

 

 

toi13.jpg

 

 

 

 

toi14.jpg

 

 

 

 

toi15.jpg

 

 

 

 

toi16.jpg

 

 

 

 

toi17.jpg

 

 

 

 

toi18.jpg

 

 

 

 

toi19.jpg

 

 

 

 

*************

 

 

Museoalueella on myös Lelumuseo, jossa on esillä leluja vuosilta 1930 – 1960:

 

 

 

 

toi20.jpg

 

 

 

 

toi21.jpg

 

 

 *****************

 

Matti Toivosen museon talonpoikais- ja maatalousesineet vaativat ihan oman juttunsa – ehkä saan jossain vaiheessa sellaisen aikaiseksi.

 

 

Toivosen matkailuyrityksen nettisivut löydät osoitteesta www.elainpuisto.fi

 

 

*******************

 

 

Kiitän jo kuitenkin tässä vaiheessa Matti Toivosta siitä työstä, jonka hän on tehnyt kälviäläisen ja keskipohjalaisen entisen elämänmenon tallentamisessa!

 

 

Poiketkaahan paikalla ja varatkaa riittävästi aikaa tutustumiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, Kälviä,

"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"

Torstai 7.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kirjoitettu sen vaivaisukon rintaan, joka seisoo Kälviän kellotapulin edessä.

 

 

 

vai1

 

Kälviän komea kellotapuli on rakennettu vuonna 1804 ja sen on suunnitellut Jacob Rijf.

 

Tunnettu kirkonrakentaja Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin.

 

 

 

 

vai2

 

 

Kellotapulin ovien vieressä seisovan vaivaisukon on vuonna 1820 veistänyt kirkkoväärti Erkki Lassila.

 

Kerrotaan, että Lassila sai vaivaisukon veistämisestä 10 riikintaaleria ja 32 killinkiä.

 

 

 

 

vai3

 

 

Vaivaisukon ilme on hieman surullinen – liekö syynä se, että vaivaisukko on jossain vaiheessa menettänyt osan oikean kätensä sormista! Vai onko niin, että juuri sormiensa menetyksen vuoksi ukko onkin vaivaisukko!

 

 

***********

 

Suomessa on yllättävän monta vaivaisukkoa eli n. 125 ukkoa ja yksi vaivaisakka  – Suomen ainoa vaivaisakka on Soinissa.

 

Osa vaivaisukoista on siirretty kirkkojen sisätiloihin säältä ja ilkivallalta suojaan.

 

 

**********

 

Kälviän vaivaisukko kerää lantteja seurakunnan diakoniatyölle.  Kälviällä ei tosin näytä olevan tarvetta pikkurahalle, sillä ukon sisältä löydettiin 1860-luvun rahoja, kun ukkoa viime kesänä valmisteltiin Kerimäellä järjestettyyn vaivaisukko-näyttelyyn! 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joka köyhää armahtaa se lainaa Herralle, Kälviä, Kälviän seurakunta, Kälviän kirkko, Kälviän kellotapuli, Jacob Rijf, Henrik Kuorikoski, Erkki Lassila, kirkkoväärti Erkki Lassila, suntio Erkki Lassila, vaivaisukkonäyttely 2013, vaivaisakka,

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

vayry1

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

vayry2

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

vayry3

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

vayry4

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

vayry5

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

vayry6

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Täytyy olla kansan palveluksessa, Paavo Väyrynen, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, Taisto Tähkämaa, Tapani Hankaniemi, Kälviä, Kokkola, Kälviän kuntaliitos Kokkolaan,

Kuntaliitos raunioittaa liitoskunnan seurakuntaelämän ja saattaa mm. liitosseurakunnan hautojenhoidon lapsipuolen asemaan

Sunnuntai 9.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen tapahduttua muuttuu myös seurakuntajako.

 

Seurakuntajaon muuttuminen on kuntaliitoshuumassa unohdettu täysin – tämä sopii varmaan oikein hyvin kokoomukselle ja demareille.

 

Olen joutunut kartuttamaan kokemuspiiriäni kuntaliitosten toteuttamisesta kahdenkin kunnan osalta.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2007 ja vaimoni kotikunta Kälviä puolestaan Kokkolaan vuonna 2009.

 

Molemmat kuntaliitokset ovat merkinneet liitoskunnille ”elämän sammuttamista” niissä.

 

Kälviä on lähellä Kokkolaa sijaitsevana keskustaajamana vielä kohtuullisessa tilanteessa, mutta koko ajan sielläkin palveluja ollaan hivuttamassa Kokkolaan.

 

Viljakkalassa tilanne alkaa olla paha ja nyt enää odotellaankin, että kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Kuntaliitos merkitsee liitoskunnan seurakunnan loppumista, sillä seurakuntajaon pitää noudattaa kuntajakoa.

 

Kuntaliitosten myötä minulle läheiset seurakunnat eli Viljakkalan seurakunta ja Kälviän seurakunta ovat todellisina seurakuntina hävinneet seurakuntien taivaan tähtisumuun! 


Ennen niin vilkkaasti toimineesta Viljakkalan seurakunnasta on muodostettu Viljakkalan seurakuntapiiri ja Kurun seurakunnasta Kusun kappeliseurakunta.


Olen tutkaillut Viljakkalan seurakuntapiirin hallintoa ja toimintaa nettitietojen perusteella ja on ilmiselvää, että itsenäistä päätösvaltaa viljakkalalaisille ei ole.


Kuntaliitoksen uhreiksi tulevaisuudessa joutuville seurakuntalaisille on ehdottoman tärkeää tutustua esim. Viljakkalan ja Kurun tapauksiin, että josko niiden kohdalla valituissa hallintomuodoissa olisi jotain  huomioitavaa.

 

Kirkot ovat liitosseurakunnissa sentään saaneet säilyä, mutta ilmeistä on, että kotoinen tunnelma niistäkin on kaikkoamassa, kun ventovieraat papit lähitulevaisuudessa pitävät niissä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia jumalanpalveluksia tai suorittavat yhä harvenevalle kirkkokansalle muita kirkollisia palveluksia.

 

Kokkolan mammuttiseurakunnan Kälviää kaltoin kohteleva käsittely koski meitä henkilökohtaisesti, kun päättymässä olevalla viikolla poikkesimme Kälviälle haudattujen läheistemme haudoilla.

 

Olemme takavuosien tapaan antaneet läheistemme hautojen kesähoidon seurakunnan hoidettavaksi ja ihmetyksemme olikin suuri, kun totesimme, että haudoilla ei ollut syyskuun alkupäivinä kukan kukkaa!

 

Asioita selviteltyämme saimme seurakunnalta jäätävän viestin, että Kälviän hautausmaalla kesähoito päättyi elokuun viimeisenä päivänä. Kokkolan mammuttiseurakunta oli silloin päättänyt Kälviän hautausmaalla työskennelleiden kesätyöntekijöiden työsuhteen ja sillä siisti.


Kaikki kukat oli elokuun aikana viety haudoilta kompostiin ja sen vuoksi seurakunnan hoidossa olevat lukuisat haudat Kälviän hautausmaalla olivat hävettävän heikosti hoidettujen näköisiä! Hävettävän heikosti hoidettujen hautojen joukossa oli kaksi hautaa, joihin on haudattu meille läheisiä sukulaisia.

 

Kuntaliitoksen nurjaan puoleen kuuluu oikein hyvin se, että Kokkolassa hautausmaiden hoidossa kyllä on väkeä ja siellä seurakunnan hoitoon annettujen hautojen kesähoito jatkuu edelleenkin! Säästötoimet Kokkolan mammuttiseurakunnassa koskevat siis ainoastaan liitosalueita!

 

Kälviän hautausmaan hoidon epäkohta on hyvä pitää mielessä, kun lokakuussa annamme vaalikopin yksinäisyydessä äänemme joko keskittämisen puolesta toimiville Kokoomukselle, SDP:lle tai Vihreille tai sitten kallistumme sille kannalle, että Keskusta on oikea valinta pienen ihmisen tarpeille.

 

Kokoomusta, SDP:tä tai Vihreitä äänestävien pitää muistaa, että jokainen niille annettu ääni merkitsee keskittämistä, keskittämistä ja keskittämistä!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: kuntauudistus, seurakunnat, seurakuntajako, liitoskunnat, liitoskuntien seurakunnat, Viljakkala, Ylöjärvi, Kälviä, Kokkola, Viljakkalan seurakunta, Kälviän seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kurun kappeliseurakunta,

Kauno Kleemolan patsas Kälviällä kertoo maamme historiasta

Lauantai 6.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kleemolan puistossa Kälviän kellotapulin vieressä sijaitseva eduskunnan puhemiestä ja moninkertaista ministeriä Kauno Kleemolaa esittävä patsas on eräs Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen onnistuneimmista muistomerkeistä.

 

Kauno Kleemola syntyi Kälviällä 1906 ja hän kuoli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1965.

 

Kleemola kuului maalaisliiton ns. K-linjaan yhdessä Urho Kekkosen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Korsimon kanssa. K-linjaan on sanottu kuuluneen myös Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna sekä Raision Tehtaitten pääjohtaja Eino Kivivuori.

 

Kauno Kleemola toimi ministerinä seitsemässä hallituksessa vuosina 1950 – 1962.

 

Vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja tätä luottamustointa Kleemola hoiti kuolemaansa saakka.

 

Presidentti Kekkonen mainitsi radiossa Kauno Kleemolan muistosanoissa mm. seuraavaa:

 

”Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppo saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa.”

 

pict1036.jpg

 

Kälviällä Kleemolan puistossa kirkkotapulin vieressä sijaitsevan muistopatsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

pict1037.jpg

 

Kuvanveistäjä Risto Saalasti on saanut hyvin ikuistettua pronssiin puhemies Kauno Kleemolan piirteet.

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas kannattaa sisällyttää käyntikohteeksi, kun liikkuu Keski-Pohjanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauno Kleemola, Kälviä, eduskunnan puhemies, Urho Kekkonen, Ahti Karjalainen, Arvo Korsimo, Matti Kekkonen, Eino Kivivuori, Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti, Risto Saalasti, kuvanveistäjä Risto Saalasti,

Kälviän ikihiihtäjät

Perjantai 5.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut kymmenkunnan vuoden ajan, kun Kälviällä kaksi hiihtäjää hiihtää vuodesta toiseen kaksitoista kuukautta vuodessa yötä päivää.

 

Kyse on liikennemerkeistä, joilla varoitetaan Hietalantiellä kulkevia autoilijoita Rytikankaan hiihtoladulla liikkuvista hiihtäjistä.

 

Liikennemerkeissä ikihiihtäjät hiihtävät keskikesälläkin, vaikka lunta ei ole mailla eikä halmeilla.

 

 

pict1044.jpg

 

Hietalan suunnasta ikihiihtäjä on helposti havaittavissa, mutta…

 

 

pict1018.jpg

 

…Nikulan suunnasta ikihiihtäjä alkaa olla vuosien saatossa kasvaneen puskiston peitossa siten, että sitä ei näe.

 

 

pict1020.jpg

 

Elokuun alkupäivinä Rytikankaan hiihtoladulla oli varsin heikot hiihtokelit Ridankylän suuntaan…

 

 

pict1021.jpg

 

…ja yhtä heikot hiihtokelit olivat myös Kälviän kirkonkylän suuntaan.

 

Tämän jutun idea on, että hiihtäjistä varoittavat liikennemerkit pitäisi poistaa kesän ajaksi, sillä keskikesällä Kälviälläkään ei hiihdetä.

 

Moitteet siis Kokkolan kaupunkiin yhdistyneen Kälviän kunnan liikuntatoimelle, joka on laiminlyönyt hiihtäjistä varoittavien liikennemerkkien poistamisen jo useana kesänä.

 

Kuntaliitoksen jälkeen moitteet menevät Kokkolan kaupungille, joka ei ole pystynyt hoitamaan hommaansa moitteettomasti.

 

Ryhdistäytymistä Kokkolalta toivoen

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kälviä, Kokkola, Kälviän ikihiihtäjät, Hietalantie, Matintalontie, Nikula, Rytikangas, Rytikankaan hiihtolatu, Ridankylä,

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön Sanomat, Kälviän Seudun Sanomat, Viljakkala, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Kuru, Kälviä, Lohtaja, Ullava, Kokkola, kuntarakenne, lopetetut kunnat,

Kalvin kartano - kartanoiden eräs helmistä Itä-Vironmaalla

Sunnuntai 22.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Kartanokulttuuri omaa Virossa pitkät perinteet. Osa kartanoista on neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen saatu kunnostettua, mutta monet ennen niin hienot kartanot odottavat edelleen kunnostusta.

 

Taannoisella Itä-Vironmaalle suuntautuneella matkallamme ensimmäinen varsinainen kohde oli Kalvin kartano.

 

Kalvi Möis - Kalvin kartano sijaitsee Pohjois-Viron rannikon rantatörmällä n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta Pietarin suuntaan. Tallinnan - Narvan ja sieltä edelleen Pietariin kulkevalta valtatieltä on matkaa sen verran, että kartanossa saa viettää aikaansa rauhassa.

 

Kalvin historia ulottuu 1200-luvulle, jolloin tanskalaiset tulivat Virumaalle levittämään kristillisyyttä. Kalvi oli varhaisina aikoina vilkas kauppapaikka.

 

Kartano on edelleenkin tanskalaisomistuksessa.

 

Kalvin kartanossa oli ennen viljeltyä maata tuhansia hehtaareja, mutta maareformi muutti kaiken.

 

Kartano on kunnostettu huippuluokan hotelliksi ja kartanohotellissa on useita ylellisiä saleja vieras- sekä neuvottelutiloiksi. Nautimme voileipäkahvit todella hienossa ympäristössä. Viron ylellisimmät vessat taitavat olla Kalvin kartanossa!

 

Kartanon puistolammikon äärellä sijaitseva paviljonki on suosittu konserttipaikka.

 

Nykyisin hotellikäytössä oleva kartanorakennus rakennettiin vuosiluvun 1910 tienoilla. Se on tyyliltään englantilainen. Rakennuksessa on ripaus myös suomalaisuutta, sillä tietyt graniittipinnoitukset ovat Virolahden graniittia.

 

Kalvin kartano kannattaa sisällyttää Itä-Viroon suuntautuvien matkojen kohteeksi. On juhlavaa nauttia kahvikupillinen tai vaikkapa olutlasillinen todella ylellisessä ympäristössä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalvin kartano, Viron kartanot, Kalvi Möis, Virolahden graniitti,