Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Surullinen tilanne Kälviällä

Tiistai 5.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Keskipohjalaiskunta Kälviä hävisi kuntakartalta 1.1.2009, jolloin se liittyi Kokkolan kaupunkiin.

 

Rouvani on kotoisin Kälviältä ja meidät vihittiin avioliittoon 8.9.1974 Kälviän kirkossa.

 

Käymme yhä edelleen harvakseltaan Kälviällä, sillä onhan siellä Rouvani synnyinkoti - vaikkakin nykyään kylmillään.

 

*******************

 

Nyt Kälviältä kuuluu surullisia uutisia, sillä kirkonkylässä 70 vuotta toiminut K-Market Vähähyyppä lopettaa toimintansa 30.4.2024!

 

K-kauppa Vähähyypän perustaja Anja Vähähyyppä oli Kälviän perhekuntamme läheinen, sillä anoppini hoiti paljolti kauppiaan siivous- ja kotitaloustyöt.

 

”Anjan kaupan” jälkeen hänen veljenpoikansa Juha piti kauppaa, mutta nyt Juhan poika Patrik on päättänyt lopettaa K-Market Kälviän kaupanpidon!

 

***************

Surullista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Surullinen tilanne Kälviällä, Kälviä, Kälviän kuntaliitos Kokkolaan 1.1.2009, K-market Kälviä, Anjan kauppa, Anja Vähähyyppä, Kälviän kirkko,

On papinkullin purkaantumisen aika!

Torstai 2.11.2023 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosia sitten siirtänyt muutaman osmankäämin juurakon mökillämme kulkevaan ojanpahaseen.

 

Kasvi on viihtynyt paikallaan, sillä kesäisin saamme ihailla…

 

IMG_8852.JPG

 

…muutamaa osmankäämiä, joista…

 

 

IMG_8851.JPG

 

…jokunen nyt on kauniisti purkautumassa.

 

 

**********************

 

 

IMG_8850.JPG

 

Osmankäämi eli papinkulli on aikoinaan päässyt Kälviän pitäjävaakunaa, jossa niitä on kolme.

 

Kälviä liittyi vuonna 2009 osaksi Kokkolan kaupunkia, joten nykyään Kälviän vaakuna on kotiseutuvaakuna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: On papinkullin purkaantumisen aika!, osmankäämi, papinkulli, Kälviä, Kälviän vaakuna, Kälviän vaakuna on kotiseutuvaakuna, kotiseutuvaakuna, Kokkola,

Vuotta vaille Kultahääpäivä!

Lauantai 9.9.2023 - -Esko Erkkilä-

aakalviankirkko.jpg

 

Kälviän kirkko oli 8.9.1974 paikka, jossa sanoimme Rouvan kanssa toisillemme ”Tahdon”!

 

Siitä tuli siis eilen kuluneeksi 49-vuotta eli yhtä vuotta vaille Kultahääpäivä!

 

**********************

 

 

IMG_8530.JPG

 

Onnex muistin päivän ja kävin jo torstaina Marjan Kukassa hankkimassa Flaminco- kukan, jonka eilisaamuna sain ojentaa Rouvalle.

 

Rouva oli tyytyväinen ja arvasi, että Marjan Kukastahan tämä varmaan on hankittu – oikeassa oli.

 

 

Yhdessä eteenpäin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuotta vaille Kultahääpäivä!, Kultahääpäivä, Kälviä, Kälviän kirkko, Marjan Kukka, Flaminco-kukka, Flaminco,

Kyllä paljon puuttuu, jos Joulukirkossa ei lueta vanhaa versiota Jouluevankeliumista!

Sunnuntai 25.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Joulunajan perinteisiini on kuulunut jo yli neljänkymmenen vuoden ajan, että osallistun joko Jouluaaton hartaushetkeen tai Joulukirkkoon.

 

Alkuvuosina se tapahtui Joulukirkkoon osallistumisella Kälviän kirkossa, mutta viime vuosina olen osallistunut Jouluaaton hartaushetkeen Viljakkalan kirkossa.

 

IMG_6855.JPG

 
Viljakkalan kirkko on rippikirkkoni ja siellä tapasin taas eilen lukuisia tuttuja hartaushetkeen osallistuessani.

 

Valitettavasti hartaushetkessä pappi luki Jouluevankeliumin uusimman käännöksen ja siitä en todellakaan pidä.

 

Onneksi Jouluevankeliumin vanha versio on edelleen helposti saatavissa ja tässä se ”oikea” Jouluevankeliumi:

 

 

**********************

 


Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi
käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa
Syyrian maaherrana.

Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös
Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun
oli Daavidin huonetta ja sukua,

verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli
raskaana.

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen
aika tuli.

Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani
hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä
laumaansa.

Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus
loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä
ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus,
Herra, Daavidin kaupungissa.

Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja
seimessä makaamassa."

Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista
sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken,
joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin
nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan
sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja
lapsen, joka makasi seimessä.

Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka
oli puhuttu heille tästä lapsesta.

Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet
heille puhuivat.

Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä
sydämessänsä.

Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta,
minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli
puhuttu.

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyllä paljon puuttuu jos Joulukirkossa ei lueta vanhaa versiota Jouluevankeliumista!, Joulukirkko, Jouluaaton hartaushetki, Jouluevankeliumin vanha versio, Jouluevankeliumin uusi versio, Vanhassa vara parempi, Viljakkala, Viljakkalan kirkko, Kälviä,

Siitä on jo 48 vuotta!

Torstai 8.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 48 vuotta, kun liityin avioliiton satamaan ja liittomme jatkuu edelleen.

 

Avioliittomme tuloksena on syntynyt kolmannestusina poikia ja heille puolestaan yhteensä kolmannestusina lapsia eli olemme kolminkertaisia mummuja ja vaaria!

 

kalviankirkko.jpg

 

Kälviän kirkossa sanoin 48 vuotta sitten ”Tahdon”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siitä on jo 48 vuotta!, 8.9.1974, Kälviän kirkko, Kälviä,

"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"

Sunnuntai 7.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Vihkikirkkoni Kälviän kirkon kellotapulin ovien oikealla puolella sijaitsee vaivaisukko, jonka on veistänyt suntio Erkki Lassila vuonna 1820.

 

 

IMG_5951.JPG

 

Vaivaisukon raha-aukon alapuolella on kehotus…

 

…”Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle”

 

 

Vaivaisukko on siis jo 202 –vuotias!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Joka köyhää armahtaa se lainaa Herralle". Kälviä. Kälviän kirkko. Kälviän kellotapuli, Kälviän vaivaisukko. Kälviän suntio Erkki Lassila,

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan patsas tervehtii Kälviälle tulijoita!

Perjantai 5.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola oli aikoinaan Eduskunnan puhemies ja kolminkertainen ministeri.

 

 

IMG_5945.JPG

 

Kauno Kleemola on haudattuna synnyinkuntansa Kälviän hautausmaalle sukuhautaan.

 

 

IMG_5954.JPG

 

Kälviälle saapuvia tervehtii Kauno Kleemolan patsas ja ilahduttavaa on se, että…

 

 

IMG_5955.JPG

 

…kyseessä on näköispatsas!

 

 

IMG_5956.JPG

 

Teoksen on veistänyt kuvanveistäjä Risto Saalasti, jonka äiti on opetusneuvos Kerttu Saalasti, eno kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja isoisä presidentti Kyösti Kallio.

Sain 1970-luvun alkupuolella tutustua Saalastin sukuun, sillä Tapani Saalasti Nivalassa oli uskollinen asiakkaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan patsas tervehtii Kälviälle tulijoita!, Kauno Kleemola, eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, maanviljelysneuvos Kauno Kleemola, Kälviä, kuvanveistäjä Risto Saalasti, Nivala, presidentti Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti,

Aaro Lintilä loi kansanedustajakautensa jälkeen Eläkeliitosta Suomen suurimman eläkeläisjärjestön

Tiistai 8.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Keski-Pohjanmaalta on noussut muutama valtakunnantasolle yltänyt poliitikko.

 

Sain toimi työelämän aikana muutaman vuoden myyntimiehenä Keski-Pohjanmaalla ja sen jälkeenkin se kuului vastuualueekseni jokusen vuoden myöhemminkin – koen tuntevani Keski-Pohjanmaan lähes puolittain kotimaakunnakseni, sillä sieltähän löysin myös Rouvan!

 

Haluan erikseen mainita kolme keski-pohjalaista poliitikkoa, jotka ovat ”kyntäneet” valtakunnalliseen politiikkamme merkittävän vaon.

 

 

Olen henkilökohtaisesti tavannut näistä nimeämistäni poliitikoista vain yhden ja hän on halsualainen maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski.

 

Sain 1970-luvun alussa olla kutsuvieraana eräissä Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan tilaisuuksissa, joissa osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Kalliokoski oli isäntänä.

 

Toisena keski-pohjalaisena merkittävänä poliittisena persoonana mainitsen Kälviällä vuonna 1906 syntyneen Kauno Kleemolan, joka toimi Eduskunnan puhemiehenä 1962 – 1965 ja sen lisäksi hän oli useissa hallituksissa ministerinä. Valitettavasti en milloinkaan tavannut henkilökohtaisesti Kauno Kleemolaa.

 

Kolmantena keski-pohjalaisena mainitsen…

 

 

aarolintila.jpg

 

 

…toholammilaisen Aaro Lintilän, jota häntäkään en milloinkaan ehtinyt tavata.

 

Mainitsen Aaro Lintilän kahdestakin syystä ja ensimmäinen näistä on se, että kansanedustajakautensa jälkeen hän toimi Eläkeliiton toiminnanjohtajana 1974 – 1986.

Eläkeliiton toiminnanjohtajana Lintilä loi järjestöstämme – toimin aikoinaan 6 vuotta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana - maamme suurimman eläkeläisjärjestön!

 

Toinen syy Aaro Lintilän mainitsemiseen on se, että hän on elinkeinoministeri Mika Lintilän isä – tuo kuvakin Aaro Lintilästä on kopioitu ministeri Lintilän fb-postauksesta.

 

 

Eräs keski-pohjalaisministeri on perholainen Heimo Linna, mutta hän oli ministeriaikoinaan niin vastahangassa rehuteollisuuden ja sitä kautta maidontuottajien edun kanssa, että hän jää listaukseni ulkopuolelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aaro Lintilä loi kansanedustajakautensa jälkeen Eläkeliitosta Suomen suurimman eläkeläisjärjestön, Aaro Lintilä, Viljami Kalliokoski, Kauno Kleemola, Eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, Kauno Kleemola Kälviä, Viljami Kalliokoski KPO, KPO, Eläkeliitto,

Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa,

Perjantai 18.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani vuonna 1971 Keski-Pohjanmaalla ja minua häiritsee se minikokoinen alue, jota nykyisin kutsutaan keski-pohjanmaaksi.

 

 

Nykyisin terminä on ”hallinnollinen Keski-Pohjanmaa” ja siihen kuuluu vain 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

 

Tässä ovat hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit:

 

  • Halsua

  • Kannuksen kaupunki

  • Kaustinen

  • Kokkolan kaupunki

  • Lestijärvi

  • Perho

  • Toholampi

  • Veteli

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat näiden lisäksi nämä entiset kunnat:

 

  • Kaarlela

  • Kälviä

  • Lohtaja

  • Ullava

  • Öjä

 

..ja näiden lisäksi Kalajokeen vuonna 2010 liittynyt Himanka.

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat lisäksi Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

 

 

Erityisesti minua ”sieppaa” se, että seuraavat vankat keskipohjalaiskunnat luetaan nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan:

 

  • Alavieska

  • Haapajärvi

  • Haapavesi

  • Kalajoki

  • Kärsämäki

  • Merijärvi

  • Nivala

  • Oulainen

  • Reisjärvi

  • Sievi

  • Ylivieska

 

 

Näiden lisäksi entisiksi keskipohjalaiskunniksi ja nykyisin pohjois-pohjanmaalaiskunniksi luetaan Pyhäjärvi Keski-Suomesta ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalta - se on minusta aivan oikein!

 

 

Olen surullinen nykyisestä maakuntajaosta Keski-Pohjanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Kälviä, Haapavesi, Haapajärvi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Himanka, Pedersöre, Kaustinen, Perho,

Kopassaan tuhisevasta vauvasta on kasvanut menestyvä oopperalaulaja!

Sunnuntai 26.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vuotta 1976, kun saimme Rouvan kanssa kutsun saapua katsomaan kopassaan tuhisevaa vauvaa Lohtajan Marinkaisiin.

 

Kyseessä oli Rouvan synnyinkodin naapurin ja ikäkaverin kälviäläisen Nikulan Anitan ja hänen miehensä Eero Palon esikoinen.

 

Vauva oli Palon pariskunnan esikoinen, joka puuskutteli sikeitä unia vauvakopassaan.

 

Tuosta vauvakopassa puuskuttelevasta vauvasta kehkeytyi sitten aikanaan menestynyt oopperalaulaja Mari Palo.

 

******************

 

Nämä muistelukset palasivat mieleeni eilen, kun satuin katselemaan TV1:stä vuodelta 2005 olevaa taltiointia, jossa…

 

 

IMG_4788.JPG

 

…Mari Palo…

 

 

IMG_4779.JPG

 

…ja Tomi Metsäketo tunnelmoivat Tampereen Aleksanterin kirkossa ja esittivät Joulun sanomaa perinteisin sävelin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kopassaan tuhisevasta vauvasta on kasvanut menestyvä oopperalaulaja!, oopperalaulaja Mari Palo, Mari Palo, Mari Palon isä Eero Palo, Mari Palon äiti Anita Palo, Marinkainen, Lohtajan Marinkainen, Kälviän Hietalanperä, Kälviä, Aleksanterin kirkko,

Pihakoivut eivät kuulu kaupunkiomakotitalon äärelle!

Torstai 30.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampereen omakotitalomme eräälle nurkalle jätimme rakentamisvuonna 1988 pienehkön koivun ja kolmenkymmenen vuoden aikana se kasvoi isoksi – harmillista oli se, että se likasi omakotitalomme tiilikaton siihen kuntoon, että tiilikatto oli uusittava.

 

Viime vuoden lopulla soitin kaupungille ja pyysin lupaa kaataa tuo koivu ja sen lisäksi eräs mänty, jonka aikoinaan istutimme tontillemme.

 

Kaupungilta vastattiin, että koivun voi kaataa, mutta isojen mäntyjen osalta kaupungilta on saatava lupa – onneksi kaupungilla tulkittiin, että mäntymme ei ole ”iso”!

 

Kaataminen onnistui männyn osalta, mutta koivu piti karsia pystyyn ja pätkiä metrin pituisiksi pölleiksi pystyssä, sillä niin lähellä se oli taloamme – on luonnollista, että molemmat hommat piti antaa ammattimiehen tehtäväksi.

 

Nyt homma alkaa olla hoidossa, sillä sain tässä päivänä muutamana viimeisetkin pöllit siihen asentoon, että ”halkomista vaille”!

 

 

Muutama kuva ”loppuhoidosta”!

 

 

IMG_6831.JPG

 

Puidenkaatoammattilainen jätti luvallani melkoisen kannon ja nyt oli minun vuoroni "juurimalla" lyhentää kanto.

 

 

IMG_6835.JPG

 

Mukava määrä isoja pöllejä odottamassa fiskarsilaisen käsittelyä.

 

IMG_6813.JPG

 

Stihl laulaa!

 

 

IMG_6837.JPG

 

On ilo halkoa oksattomia koivupöllejä!

 

 

IMG_6838.JPG

 

Eipä sitä parempia polttopuita voi olla, mutta kuivumisen tietysti kaipaavat!

Kaatajamme ennusti, että koivusta ja männystä tulee kolme mottia klapuja ja siltä se alkaa näyttämään!

 

 

IMG_6832.JPG

 

Kälviällä kutsutaan näitä ruhmoiksi ja nyt jätin kolme pölliä ruhmoiksi - kelpaa näiden päällä halkoa!

 

******************

 

On välillä mukava tehdä sellaisia töitä, joissa heti näkee työnsä tulokset!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Ongelmapuiden kaataminen, pihapuiden kaataminen, pihapuiden turvallinen kaataminen, pihapuiden kaataminen on ammattimiesten hommaa, kaupungilta lupa pihapuiden kaatamiseen, Stihl, Fiskars-halkomakirves, ruhmo, Kälviällä hakotukki on ruhmo,

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

IMG_3633.JPG

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

IMG_3629.JPG

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

IMG_3630.JPG

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

IMG_3605.JPG

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauno Kleemola, Kauno Kleemolan patsas Kälviällä, Kauno Kleemolan elämäntyötä kunnioittava patsas Kannuksessa, kuvanveistäjä Riitta Helevä, kuvanveistäjä Risto Saalasti, Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti, Kälviä, Kannus, Keski-Pohjanmaa,

Arvostan, kun sankarivainajan hautakivessä on mainittu kaatumispaikkakunta

Torstai 14.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Sotahistoriasta kiinnostuneena ja isäni taisteluita Talvi- sekä Jatkosodassa kunnioittavana pidän tapanani poiketa mahdollisuuksien mukaan eri seurakuntien sankarihautausmailla.

 

Maamme itsenäisyyttä kunnioittavana arvostan erityisesti niitä sankarihautausmaitamme, joissa sankarivainajan hautakivessä on maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Valitettavan monilla sankarihautausmailla sankarivainajan hautakivessä on ainoastaan syntymä- ja kaatumispäivät, mutta ei kaatumispaikkakuntaa.

 

 

Synnyinseurakuntani Viljakkalan päättäjät ovat aikoinaan olleet viisaita ja Viljakkalan sankarihautausmaalla hautakivissä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta maininta kaatumispaikkakunnasta.

 

 

Panin taannoin tyydytyksellä merkille, että vihkikirkkoni Kälviän sankarihautausmaalla on Vapaussodan sankarivainajien hautakivissä maininta kaatumispaikasta – Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden kälviäläisten sankarivainajien hautakivissä ei valitettavasti ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta.

 

 

 

IMG_2498.JPG

 

 

Poikkesin Viljakkalan hautausmaalla viimeksi viime lauantaina eli 9.9.2017 ja totesin taas kerran, että sankarihautausmaa on hyvin hoidettu.

 

 

 

IMG_2500.JPG

 

 

Tässä kolmen viljakkalalaisen sankarivainajan hautakivet, joissa kaatumispaikkamerkinnät kertovat, että he kaikki kaatuivat Äyräpään taistelussa Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 4.7.1944.

 

 

Virtanen ja Ollila ovat kaatuneet Äyräpäässä ja Himola samassa taistelussa Vuoksen toisella puolella Vuokselassa.

 

 

Olen saanut useita kertoja käydä Äyräpään kirkon rauniolla, joka oli keskeinen paikka Äyräpään taistelulle – kerran olen saanut käydä Vuoksen toisella puolella Vuokselassa sillä paikalla, josta Adolf Ehrnrooth johti Äyräpään taistelua.

 

 

 

***********************

 

 

 

Tässä seitsemän kälviäläisen Vapaussodassa kaatuneen vapaussotataistelijan hautakivet; kaatumispaikkakuntina ovat Hauho, Vesilahti, Tampere ja Valkjärvi. 

 

IMG_2205.JPG

IMG_2206.JPG

IMG_2207.JPG

 

Viimeisessä kuvassa nähdään, että samaan hautarivistöön on haudattuna myös kaksi kälviäläistä, jotka osallistuivat Aunuksen retkeen ja kaatuivat siellä.

 

 

Arvokasta sotahistoriatietoa tässäkin!

 

 

****************

 

Esitän, että sankarivainajien kaatumispaikka merkitään kaikissa seurakunnissa sankarivainajien hautakiviin viimeistään silloin, kun kaiverrusten uusintakaiverrus tai uusintakultaus tulee ajankohtaiseksi!

 

 

Maanpuolustusväki ja seurakuntalaiset:

Ideani on vapaasti käytettävissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sankarivainaja, sankarihautausmaa, Talvisodan sankarivainajat, Jatkosodan sankarivainajat, Vapaussodan sankarivainajat, Aunuksen retki, Aunuksen retken sankarivainajat, Viljakkalan sankarihautausmaa, Kälviän sankarihautausmaa, Äyräpää, Vuoksela,

Valitettavan monella sankarihautausmaalla sankarivainajan muistokivestä puuttuu kaatumispaikkakunta

Torstai 28.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Vierailen muutaman kerran vuoden aikana synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla, sillä siellä on monien sukulaisteni hautoja ja minulla on henkilökohtaisesti muistoja monista Viljakkalan hautausmaalla lepäävistä vainajista.

 

 

Toivottavasti saan sieltä aikanaan myös oman lepopaikkani.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on aina kohteenani, kun käyn Viljakkalan hautausmaalla, sillä lepäähän siellä sankarihautausmaalla mm. yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 

 

 

Arvostan Viljakkalan seurakuntaa, sillä seurakunta on aikoinaan kaivertanut sankarivainajien muistokiviin sen paikan, jossa kyseinen sankarivainaja on kaatunut.

 

 

Kaatumispaikan ilmoittaminen muistokivessä on meille jälkeenjääneille arvokas tieto ja pystymme sen avulla mieltämään lisää siitä, että miten tämä kalleimpansa Isänmaan puolesta antanut on taistellut.

 

 

****************

 

 

 

Tapaan matkoillani poiketa eri paikkakunnilla liikkuessani sankarihautausmailla ja tutkailla niiden soturien viimeisiä leposijoja, jotka taistellen turvasivat meille itsenäisen Suomen.

 

 

Valittavan monilla sankarihautausmailla ei ole hautakivessä mainittu sitä paikkakuntaa, jolla kyseinen soturi kohtasi matkansa pään.

 

 

 

***************

 

 

Olen parhaillaan Kälviällä, jonne matkaamme Rouvan kanssa joka kesä ainakin yhden kerran hänen synnyinpaikkakunnalleen ja synnyinkotiinsa.

 

 

sankari1.jpg

 

 

Matkalla Kälviälle Rouva poikkesi tapansa mukaan Lennol Oy:n tehtaanmyymälään Jalasjärvellä kangasostoksille ja tutustuin sinä aikana Jalasjärven kirkkoon sekä Jalasjärven sankarihautausmaahan.

 

 

 

sankari2.jpg

 

 
Jalasjärven sankarihautausmaalla on isona pitäjänä paljon sankarivainajia, mutta…

 

 

 

sankari3.jpg

 

 

…valitettavasti muistokivissä ei ole henkensä Isänmaan puolesta antaneiden sotureiden kaatumispaikkaa.

 

 

 

sankari4.jpg

 

 

Sama tilanne on myös Kälviän sankarihautausmaalla, sillä…

 

 

 

sankari5.jpg

 

 

…myös siellä sankarivainajien muistokivissä ei ole mainintaa kaatumispaikasta.

 

 

 

sankari6.jpg

 

 

Ilahduin, kun totesin Kälviän sankarihautausmaalla että Vapaussodassa 1918 kaatuneiden sankarivainajien muistokivissä on maininta kaatumispaikasta.

 

 

Maininnat…

 

  • ”kaatui Aunuksessa”
  • ”haavoittui Tampereella"

 

 

…antavat vierailijalle elävän kuvan, että missä Kälviältä kotoisin olleet taistelijat ovat kohdanneet matkansa pään.

Valitettavasti ajan hammas on vajaan sadan vuoden aikana hämärtänyt kiviin kaiverretut tekstit Kälviälläkin niin, että päivämäärien hahmottaminen on vaikeaa.

 

 

 

Teen ehdotuksen:

 

 

Sankarihautausmailla muistokivet pitää nyt tai lähivuosina kaivertaa sekä kullata uudelleen ja ehdotankin, että siinä yhteydessä jokaiseen muistokiveen kaiverretaan ja kullataan sen paikkakunnan nimi, jossa kyseinen soturi on kohdannut matkansa pään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan sankarihautausmaa, Jalasjärvi, Jalasjärven sankarihautausmaa, Kälviä, Kälviän sankarihautausmaa, Vapaussota, Vapaussota 1918,

Niittyleinikki - kälviäläisittäin juhannuskukka!

Lauantai 25.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Saan suoda itselleni synninpäästön ja levollisen olon, kun sain tietää, että Rouvan synnyinkunnassa Kälviälle niittyleinikkiä kutsutaan juhannuskukaksi.

 

 

Synninpäästön sen vuoksi, että olen suorastaan hävennyt, kun meillä mökillä on mansikkamaan ja rannan välillä melkoinen niittyleinikkiesiintymä.

 

 

Nyt voin kutsua tuota erästä pahinta rikkakasvia juhannuskukaksi !

 

 

***************

 

 

Tässä muutama kuva ”juhannuskukkaviljelmästäni”, josta en kyllä olisi tohtinut kirjoittaa, kuvata tai puhua, jos en olisi saanut tietää tuota kälviäläistä sanontaa!

 

 

 

leinikki1.jpg

 

 

 

leinikki2.jpg

 

 

 

leinikki3.jpg

 

 

 

leinikki4.jpg

 

 

Kasvintuntemukseni on vuosien saatossa ruostunut ja en osaa sanoa, että onko ”juhannuskukkaviljelmälläni” kyse rönsyleinikistä vaiko niittyleinikistä.

 

 

No, joka tapauksessa kyse on ainakin kälviäläisittäin juhannuskukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: niittyleinikki, rönsyleinikki, juhannuskukka, Kälviä,

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

toi55.jpg

 

 

 

 

toi56.jpg

 

 

 

toi57.jpg

 

 

 

 

toi58.jpg

 

 

 

 

toi59.jpg

 

 

 

 

toi60.jpg

 

 

 

 

toi61.jpg

 

 

 

 

toi62.jpg

 

 

 

 

toi63.jpg

 

 

 

 

toi64.jpg

 

 

 

 

toi65.jpg

 

 

 

 

toi66.jpg

 

 

 

 

toi67.jpg

 

 

 

 

toi68.jpg

 

 

 

 

toi69.jpg

 

 

 

 

toi70.jpg

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, Eläinpuiston eläimet,

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

toi41.jpg

 

 

 

 

toi42.jpg

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

toi43.jpg

 

 

 

 

toi44.jpg

 

 

 

 

toi45.jpg

 

 

 

 

toi46.jpg

 

 

 

 

toi47.jpg

 

 

 

 

toi48.jpg

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

toi49.jpg

 

 

 

 

toi50.jpg

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

toi51.jpg

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

toi52.jpg

 

 

 

 

toi53.jpg

 

 

 

 

toi54.jpg

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, entisajan maataloustyökalut, entisajan maatalouskoneet, trusamylly, kasmasiini,

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

toi22.jpg

 

 

 

 

toi23.jpg

 

 

 

 

toi24.jpg

 

 

 

 

toi25.jpg

 

 

 

 

toi26.jpg

 

 

 

 

toi27.jpg

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

toi28.jpg

 

 

 

 

toi29.jpg

 

 

 

 

toi30.jpg

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

toi31.jpg

 

 

 

 

toi32.jpg

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

toi33.jpg

 

 

 

 

toi34.jpg

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

toi35.jpg

 

 

 

 

toi36.jpg

 

 

 

 

toi37.jpg

 

 

 

 

toi39.jpg

 

 

 

 

toi392.jpg

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

toi40.jpg

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet,

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo Kälviällä ovat todellinen nähtävyys

Lauantai 2.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 8:n varrella Kälviällä Kokkolasta 9 kilometriä Oulun suuntaan…

 

 

toi1.jpg

 

 

 …sijaitsee Matti Toivosen perustama ja omistama…

 

 

 

 

toi2.jpg

 

 

…Talonpojanmuseo sekä sen yhteydessä sijaitseva Eläinpuisto.

 

 

Museoalue on avoinna vain kesäaikana ja viime kesänä se oli avoinna 14.5 – 23.8. välisen ajan.

 

 

Matti Toivonen on vuosikymmenten aikana tehnyt suuren työn, kun hän on kerännyt pääosin Kälviältä, mutta myös muista keski-pohjalaispitäjistä vanhaa talonpoikaisesineistöä ja laittanut ne esille laajalla museoalueella.

 

 

Muistan Matti Toivosen jo 1970-luvulta, kun hän liikkui Kälviällä taloissa ja keräsi talojen nurkissa olevaa maatalouskalustoa.

 

 

 

 

toi3.jpg

 

 

Tutustuin museoon 7.8.2015 ja tapasin silloin myös Matti Toivosen, joka museoalueella kulki polkupyörällä asiakkaiden parissa ja katseli, että kaikki paikat olivat kunnossa.

 

 *************

 

Seuraavassa kuvakimara ilman kuvakohtaisia selityksiä siitä osaa Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa, jossa esitellään kälviäläistä yrityselämähistoriaa:

 

 

 

 

toi4.jpg

 

 

 

 

toi5.jpg

 

 

 

 

toi6.jpg

 

 

 

 

toi7.jpg

 

 

 

 

toi8.jpg

 

 

 

 

toi9.jpg

 

 

 

 

toi10.jpg

 

 

 

 

toi11.jpg

 

 

 

 

toi12.jpg

 

 

 

 

toi13.jpg

 

 

 

 

toi14.jpg

 

 

 

 

toi15.jpg

 

 

 

 

toi16.jpg

 

 

 

 

toi17.jpg

 

 

 

 

toi18.jpg

 

 

 

 

toi19.jpg

 

 

 

 

*************

 

 

Museoalueella on myös Lelumuseo, jossa on esillä leluja vuosilta 1930 – 1960:

 

 

 

 

toi20.jpg

 

 

 

 

toi21.jpg

 

 

 *****************

 

Matti Toivosen museon talonpoikais- ja maatalousesineet vaativat ihan oman juttunsa – ehkä saan jossain vaiheessa sellaisen aikaiseksi.

 

 

Toivosen matkailuyrityksen nettisivut löydät osoitteesta www.elainpuisto.fi

 

 

*******************

 

 

Kiitän jo kuitenkin tässä vaiheessa Matti Toivosta siitä työstä, jonka hän on tehnyt kälviäläisen ja keskipohjalaisen entisen elämänmenon tallentamisessa!

 

 

Poiketkaahan paikalla ja varatkaa riittävästi aikaa tutustumiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, Kälviä,

"Joka köyhää armahtaa, se lainaa Herralle"

Torstai 7.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat on kirjoitettu sen vaivaisukon rintaan, joka seisoo Kälviän kellotapulin edessä.

 

 

 

vai1

 

Kälviän komea kellotapuli on rakennettu vuonna 1804 ja sen on suunnitellut Jacob Rijf.

 

Tunnettu kirkonrakentaja Henrik Kuorikoski on rakentanut kellotapulin.

 

 

 

 

vai2

 

 

Kellotapulin ovien vieressä seisovan vaivaisukon on vuonna 1820 veistänyt kirkkoväärti Erkki Lassila.

 

Kerrotaan, että Lassila sai vaivaisukon veistämisestä 10 riikintaaleria ja 32 killinkiä.

 

 

 

 

vai3

 

 

Vaivaisukon ilme on hieman surullinen – liekö syynä se, että vaivaisukko on jossain vaiheessa menettänyt osan oikean kätensä sormista! Vai onko niin, että juuri sormiensa menetyksen vuoksi ukko onkin vaivaisukko!

 

 

***********

 

Suomessa on yllättävän monta vaivaisukkoa eli n. 125 ukkoa ja yksi vaivaisakka  – Suomen ainoa vaivaisakka on Soinissa.

 

Osa vaivaisukoista on siirretty kirkkojen sisätiloihin säältä ja ilkivallalta suojaan.

 

 

**********

 

Kälviän vaivaisukko kerää lantteja seurakunnan diakoniatyölle.  Kälviällä ei tosin näytä olevan tarvetta pikkurahalle, sillä ukon sisältä löydettiin 1860-luvun rahoja, kun ukkoa viime kesänä valmisteltiin Kerimäellä järjestettyyn vaivaisukko-näyttelyyn! 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joka köyhää armahtaa se lainaa Herralle, Kälviä, Kälviän seurakunta, Kälviän kirkko, Kälviän kellotapuli, Jacob Rijf, Henrik Kuorikoski, Erkki Lassila, kirkkoväärti Erkki Lassila, suntio Erkki Lassila, vaivaisukkonäyttely 2013, vaivaisakka,

Vanhemmat kirjoitukset »