Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-