Viherpiipertäjät ja Suomen talouselämän vaikeuttamista yrittäneet hävisivät Fennovoima-taistelun selkähäviöllä

Torstai 6.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomelle ja Suomen tulevaisuudelle on suuri askel eteenpäin, kun Fennovoima-kuviossa löydettiin omistajuusratkaisu, joka mahdollistaa ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

 

Viherpiipertäjät ja Suomen talouselämän kituuttamista haluavat hävisivät kiistan selkähäviöllä.

 

 

Fortumin, Outokummun ja SVR:n eiliset päätökset osoittavat kyseisten yritysten vastuuta Suomen hyvinvoinnista.

 

 

Arvostan em. yritysten päätöksiä!

 

 

Fennovoiman toteutuminen on suuri askel alueellisen tasapainon tiellä, mutta erityisen suuri askel se on Suomen taloustilanteen kohentamisen näkökulmasta.

 

 

Tunnen työelämäni ajalta Pyhäjoen ja olen tyytyväinen, että Hanhikiven alueelle suunniteltu ydinvoimala toteutuu.

 

 

Pyhäjoen ydinvoimala tuo hyvinvointia laajalle alueelle Pohjois-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle sekä syvälle keskiseen Suomeen. 

 

 

Erityisen iloinen olen mm. Kalajoen sataman kehittymisen kannalta – tiedän, että satamaa on kuluneina vuosina kehitetty sen vuoksi, että Kalajoella on luotettu Pyhäjoen ydinvoimalan toteutumiseen.

 

 

Kiitokset kaikille niille tahoille, jotka varmistivat eilen julkistetut Fennovoiman omistajakuviot!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kaljaasi Ansio kastetaan ja lasketaan vesille Kalajoella tänään

Sunnuntai 5.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Totean monesti blogikirjoitukseni alussa, että ”olin mukana tilaisuudessa”, ”olin kutsuvieraana mukana” tai jotain muuta vastaavaa.

 

Tänään joudun toteamaan, että "valitettavasti en ole mukana tilaisuudessa".

 

Kyse on kaljaasi Ansion kastamistilaisuudesta ja vesillelaskusta Kalajoen satamassa.

 

Sain toki kutsun tilaisuuteen, mutta muiden kiireideni vuoksi en pääse paikalle. Oletan, että sain kutsun arvokkaaseen tilaisuuteen sen vuoksi, kun sain työni puolesta olla kehittämässä Kalajoen sataman liikennettä - kiitokset kutsusta satamajohtaja Esa Anttiolle ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarille!

 

Kaljaasi Ansion rakentaminen on kalajokisen kylän – Plassin – projekti, joka pääsee tänään maaliinsa.

 

Plassi on viehättävä kylä Kalajoella aivan keskustan tuntumassa. Suosittelen viereilua kyläyhdistyksen www.plassi.fi -nettisivuilla ja poikkeamista kylällä, kun ajatte Rantatietä kohti Oulua!

 

Plassin kyläyhdistys ry:n Tuulta Purjeisiin -hanke kaljaasi Ansion rakentamiseksi on vaatinut paljon talkootunteja kyläyhdistyksen väeltä.

 

Kaljaasi on rakennettu Plassin omalla telakalla. Vuodesta 2007 alkaen on tehty 20 hengen voimin huikeat 16.000 talkootuntia.

 

Kaljaasin kokonaispituus on 25 metriä, leveys 5,2 metriä, syväys 1,5 metriä ja paino n. 60 tonnia. Purjeiden pinta-ala on 200 neliömetriä.

 

Laivalla on tilaa 40 hengelle ja sen esikuvana on v. 1891 valmistunut kaljaasi ”Ansio”.

 

Tänään vesillelaskettavasta kaljaasi Ansiosta tulee Kalajoen kaupungin ja Kalajoen sataman lippulaiva.

 

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen myönsi Rieska-Leader ry.

 

Olen saanut seurata Ansio-projektia läheltä, sillä sisareni Liisi Tuuna yhdessä miehensä Mauri Tuunan kanssa Kälviältä lahjoitti hankkeelle 150 kpl hiukan luonnonvääriä tukkeja, jotka sopivat erinomaisesti Ansion kansipalkeiksi. Tukeista saatiin myös laivan pitkittäisjäykkääjät. Ansion rakentamisesta vastaavat henkilöt kävivät Kälviällä valitsemassa pystymetsästä puut, jotka parhaiten sopivat Ansion rakennuspuiksi.

 

Liisi ja Mauri Tuuna ovat lahjoituksensa ansiosta saaneet nimikko-osuuden Ansiosta.

 

Aaro Himanka Kalajoelta on tehnyt Amerikasta hankkimiensa piirustusten perusteella Yellow Jak-vaakavannesahan, jolla luonnonväärien tukkien sahaus onnistui. Luonnonväärät tukit saatiin siten onnistuneesti haluttuun muotoon ja laivahallille taapeleihin kuivumaan.

 

Myös kansanedustaja Mikko Alatalo on osallistunut "Ansio" -projektiin, sillä hän on useasti esiintynyt projektin tiimoilta järjestetyissä tilaisuuksissa.

 

En tunne laivan kastamiseen ja vesillelaskuun liittyviä etikettisääntöjä, joten en uskalla toivotella kaljaasille mitään, sillä eihän kalamiehellekään saa koskaan toivotella hyviä kalansaaliita.

Tyydyn tässä toivottamaan Kalajoen kaupungille uusia ennätyksiä alkaneen kesän matkailussa ja Kalajoen Satamalle uusia ennätyksiä sataman kautta kulkevassa liikenteessä! Satamalle on paikallaan näin hellekautena toivotella myös hieman lauhkeampia talvia kuin nyt on ollut, sillä talvimerenkulun turvaaminen ympäri vuoden on Kalajoen Rahjan satamalle tosi tärkeä asia - omaan kokemusta niistä haasteista, joita kova talvi tuo satamille.

 

-Esko Erkkilä-

Turun Satama huomioi asiakkaansa - samaa toivon Tampereen kaupungin liikelaitoksilta

Keskiviikko 8.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisena hieman kadehdin Turkua, sillä kaupungin taloudenpidossa Turun Satama merkinnee melkoista rahantuojan osaa.

 

No, satamasta huolimatta Turun kaupungin talous on pahasti kuralla, mutta se onkin jo toinen juttu.

 

Turussa luottamushenkilönäkökulmasta Sataman peräänkatsojana toimii Satamaliikelaitoksen johtokunta. Sataman operatiivista toimintaa johtaa satamajohtaja.

 

Tamperelaisena omaan kokemusta Turun satamatoiminnasta, sillä olen vastannut työnantajani satamaoperoinneista yli kymmenen vuotta ja Turun satama on volyymiltään suurin niistä satamista, joiden kautta tuomme raaka-aineita Suomeen.

 

Satamaoperoinneissa suomalaisen toimijan tärkein yhteistyökumppani on kussakin satamassa toimiva satamaoperaattori, mutta toki suhteet ja tiedonvälityksen pitää pelata myös kunnallisen satamalaitoksen suuntaan. Näin myös Turussa.

 

Useimmat kunnalliset satamalaitokset ymmärtävät asiakkaiden tärkeyden. Kokemukseni mukaan näin tilanne on erityisesti kahdessa satamassa Suomessa; Turussa ja Kalajoella.

 

Turku ja Kalajoki painivat yleisellä tasolla täysin eri sarjoissa, mutta yrityskohtaisesti ne minun vastuualueellani ovat lähes yhtä merkitykselliset.

 

Turun Satamaliikelaitos ja sen johtokunta ymmärtävät maksavien asiakkaiden merkityksen.

 

Asiakkaiden huomiointi koostuu pienistä asioista - yksi puhelinsoitto kunnallisen satamalaitoksen operatiiviselta johdolta asiakkaalle vuodessa on monissa tapauksissa riittävä. Se kertoo asiakkaalle, että hänet on huomioitu.

 

Turun Satama on tavannut järjestää marras…joulukuun vaihteessa Satamakalenterin julkistamistilaisuuden. Arvostan kutsua tilaisuuteen, vaikka itse satamakalenterin merkitys on henkilökohtaisesti perin vaatimaton.

 

Tänä vuonna Satamakalenteri 2011 julkistettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 25.11.2010.

 

Olin paikalla ja kokemus oli myönteinen. Sain tavata Turun sataman vastuuhenkilöitä, Turun satamassa toimivia satamaoperaattoreita ja muita Turun sataman asiakkaita.

 

Haluan linkata asiakasnäkökulmasta Turussa saamiani kokemuksia Tampereelle (ja miksei myös muualle Suomeen).

 

Kunnalliselle liikelaitokselle on tärkeää, että sen maksavat asiakkaat tuntevat tulleensa huomioiduiksi. Se on välttämätöntä, jotta yritykset haluavat käyttää kunnallisen liikelaitoksen palveluja ja siten kartuttaa kunnan kassavirtaa.

 

Tämä pitää tunnistaa myös Tampereella, sillä ilman asiakkaiden tyytyväisyyttä tuottajayksiköillä ei ole tulevaisuutta. Tampereen kaupungin tilaajayksiköt ovat tuottajapuolen asiakkaita ja se pitää tuottajayksiköiden aina muistaa.

 

Tampereella on linjattu, että monituottajamalli on jatkossa se malli, jolla toimitaan. Tämä asettaa kaupungin omille tuottajayksiköille lisää haasteita. Näihin haasteisiin kaupungin oman tuotannon pitää pystyä vastaamaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-