Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.

Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.

Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.

Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-