Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Sen tunsi luissa ja ytimissä!

Lauantai 10.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalan lentoasema on yksi niistä tukikohdista joita Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien johtama kansainvälinen Arctic Challenge Exercise 23 -lentotoimintaharjoitus Rovaniemellä ja Pirkkalassa sekä Ruotsin Luulajassa ja Norjan Ørlandissa käyttivät tukikohtinaan.  Harjoitus päättyi eilen ja siihen osallistui noin 3 000 sotilasta. Arctic Challenge Exercise on vuoden suurimpia lentoharjoituksia Euroopassa.   

 

Eilen oli siis tuon harjoituksen viimeinen päivä ja aamusella sain seurata tuon harjoituksen sujumista Tampereen taivaalla – sama juttu myös iltapäivä viiden tienoilla!

 

Pirkkalan lentoaseman itäisen lähestymisreitin alapuolella asuneena olen tottunut lentomeluun, mutta eiliset Arctic Challenge Exercise 23-harjoitukset olivat jotain muuta!

 

Eiliset melut eivät rajoittuneet pelkkään meluun, sillä lentomelun lisäksi oli aistittavissa suorastaan tärinää, kun lentokoneet ylittivät asuinalueemme!

 

Onneksi olivat omia ja eivät mitään Varsovan liiton koneita!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Sen tunsi luissa ja ytimissä!, lentomelu, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Arctic Challenge Exercise 23, Varsovan liitto,

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

  • Helsinki                                       20.848.838
  • Oulu                                              1.096.917
  • Rovaniemi                                        644.144
  • Turku                                               369.432
  • Kittilä                                               354.561
  • Vaasa                                               315.900
  • Kuopio                                             245.682
  • Ivalo                                                242.457
  • Tampere                                          228.096
  • Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finavia, Finavian matkustajamäärätilastot, Tampere-Pirkkalan lentoasema, Satakunnan Lennosto, lentomelu, Hornet-kalusto, Hornet-kaluston lentomelu,

Meluimuri

Lauantai 26.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti todennut, että olen todellinen meluimuri – liikennemelun meluimuri!

 

 

Omakotitaloni sijainti Tampere-Helsinki –moottoritien välittömässä läheisyydessä vastapäätä Tampereen Ikeaa merkitsee, että ”kumipyörämelu” on jokapäiväistä meillä.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee Tampere-Pirkkala –lentoasemalle suuntautuvalla itäisellä laskeutumisreitillä, täsmälleen sen alla joten lentomelu on aina ”vieraanamme”.

 

 

 

*************************

 

 

 

IMG_2121.JPG

 

 

 

IMG_2125.JPG

 

 

 

 

 

Tässä pari esimerkkiä, jotka eilen kuvasin kotipihaltani klo 09.30 ja 10.28.

 

 

Toisen kuvan jälkeen Tampere-Pirkkala –lentoasemalle laskeutumisen suoritti Hornet- hävittäjä, mutta silloin minulla ei ollut kamera kuvausvalmiina.

Matkustajakoneiden lentomelu on kohtuullista, mutta sotakoneiden lentomelu on todella häiritsevää!

 

 

**************

 

 

Maantie- ja lentomelun lisäksi ”saan nauttia” mökilläni rautatiemelusta ja nyt tavanomaisen rautatiemelun lisäksi….

 

 

 

IMG_2103.JPG

 

 

 

IMG_2106.JPG

 

 

…mökkini naapurissa on ahkeroinut yhdistelmäkone, joka on niittänyt radanvarsikasvustoa putipuhtaaksi.

 

 

 

En valita, mutta se totean, että olen varsinainen meluimuri!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rautatiemelu Tampreen Palokalliolla, rautatiemelu Multisillassa, rauatiemelu Peltolammlla, melu Vuoreksessa, rautatiemelu Peltolammilla , lentomlu, lentomelu Peltolammilla, lentomelu Palokalliolla, lentomelu Multisillassa,

Tampereen meluntorjuntasuunnitelmaluonnos antaa haparoivaa ja puutteellista tietoa

Maanantai 18.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on suunnitteilla meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät meluntorjuntakohteet kaupunkiympäristössä vuosille 2013-2017. Suunnitelman eräissä valmisteluaineiston asiakirjoissa esitetään ajanjaksona vuosia 2013-2018!

 

Toimintasuunnitelmaluonnoksesta voidaan todeta, että se on jopa harhaanjohtava, vaikka sen saatesanoissa todetaankin sen koskevan ensisijaisesti tie-, katu- ja raideliikenteen melua.

 

Toimintasuunnitelma on harhaanjohtava sen vuoksi, että se ei lainkaan koske lentomelua. Tilannetta ei muuksi muuta se, että sen todetaan koskevan ensisijaisesti vain tie-, katu- ja raideliikennemelua.

 

Alvari-tilaisuudessa todettiin, että toimintasuunnitelmaan pitäisi vaikkapa eri värillä merkitä ne alueet, joille Tampereella kohdistuu häiritsevää lentomelua.

 

Lentomeluun liittyy myös se, että Pirkkalaan suunnitellun uuden kiitotien meluvaikutusta ei ole Tampereella lainkaan käsitelty. Nyt valmistelussa oleva meluntorjunnan toimintasuunnitelma olisi oikea paikka käsitellä myös sitä.

 

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 20 melukohdetta ja niistä kymmeneen on suunniteltu tarkempi meluntorjuntasuunnitelma.

 

Esitän, että tarkemman ja nopeutetun meluntorjuntasuunnitelman kohteiksi nostetaan virkahenkilöiden laatiman ”top-10” listan ulkopuolelta Järvensivun ja Rautaharkon kohteet.

 

Molemmissa kohteissa raideliikennemelu on häiritsevää ja on huomattava, että molemmissa kohteissa häiritsevä melutaso pysyy vuorokauden kaikkina aikoina korkeana ja Järvensivun kohdalla se jopa kohoaa öiseen aikaan.

 

Järvensivun kohdalla on positiivisena seikkana todettava, että Järvensivun kouluun kohdistuvat meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät em. top-10 -listalle.

 

Rautaharkossa melutason dB-taso ei kerro kaikkea alueella vallitsevasta melutasosta, sillä melun lähteenä olevalla ratapihalla syntyvä melu on iskumelu-tyyppistä ja sen vuoksi poikkeuksellisen häiritsevää.

 

Pidän suunnitteilla olevaa meluntorjuntasuunnitelmaa oikean suuntaisena, mutta sen toimenpide-ehdotuksia riittämättöminä.

 

Erityisesti kaipaan lentomelun edes jonkinasteista huomiointia.

 

Valitan, että virkahenkilöt ovat aina Tampereella suhtautuneet lähes pilkallisesti niihin asukkaisiin ja asukasjärjestöihin, jotka aktiivisesti pitävät esillä lentomelun aiheuttamia ongelmia.

 

Toivon, että valmistelussa olevaan meluntorjuntasuunnitelmaan sisällytetään edes jonkinasteinen maininta Tampereesta lentomelukaupunkina. Se palvelisi Tampereelle muuttoa suunnittelevia ja ohjaisi heidät etsimään asuinpaikkansa lentomelusta vapaalle alueelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma, lentomelu, tiemelu, katumelu, raideliikennemelu, Alvari-toiminta, Alue-Alvarit, Järvensivun melualue, Rautaharkon iskumelu, Pirkkalan lentosema, Pirkkalaan suunniteltu uusi kiitotie,

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Torstai 4.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilmoitukseni Keskustan Vaalilehdessä:

******


Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Ehdokasnumero 208

EI

  • TKL:n bussien korjaamiselle Virossa
  • Tavaselle ja Sulkavuorelle
  • Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle
  • Lahdesjärven ja Lakalaivan räjäytystöille
  • Peltolammin tiivistysrakentamiselle
  • lentomelulle
  • 14 päivää vanhoille leiville

KYLLÄ

  • lähiruualle
  • esteettömyydelle
  • lapsille ja vanhuksille

Uusi valtuusto päättää Rantaväylän tunnelista!


******




-Esko Erkkilä-







Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella, TKL:n bussien korjaaminen Virossa, tekopohjavesihanke Tavase, Sulkavuori, jätevesien keskuspuhdstamo, Houkanojan myrkkyskandaali, Vihioja, Lahdesjärvi, Lakalaiva, Peltolammi, lentomelu, 14 päivää vanhat leivät

Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie rajoittaisi asutuksen kehittymistä laajalla alueella eteläisellä Tampereella

Lauantai 31.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan eräs hanke on Tampere-Pirkkalan lentoaseman ”kehittäminen” siten, että alueelle rakennettaisiin toinen kiitotie.

 

Hanke on heti alkuunsa hylättävä, sillä se toisi mukanaan moninaisia ongelmia.

 

Toisen kiitotien sijoittaminen alueelle merkitsisi laajoja ongelmia ja pysyviä rajoitteita lähes koko eteläisen Tampereen alueelle.  Hanke merkitsisi moninkertaisia vaikeuksia asutukselle ja alueiden virkistyskäytölle Pirkkalassa.


Pirkkalassa ja eteläisellä Tampereella toisen kiitotien aluevaraussuunnitelma lopettaisi asuntojen uusrakentamisen kokonaan.

 

Toisen kiitotien lentomelualue olisi em. ongelmien syynä.

 

Jos toista kiitotietä alettaisiin suunnitella, on ennen sen sisällyttämistä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan laadittava kattavat selvityksen sen lentomelualueesta.


Lentomelualueselvitys on tehtävä siitä lähtökohdasta, että toista kiitotietä käytettäisiin hävittäjälentotoimintaan nykyisellä äänekkäällä Hornet-kalustolla.

 

Olen saanut kaavanlaatijoilta kuulla epämääräisiä lupauksia, että mahdollisesti rakennettava toinen kiitotie varattaisiin ainoastaan siviili-ilmailulle ja sitä ei käytettäisi sotilastarkoituksiin. On selvää, että näihin lupauksiin ei voida luottaa, sillä täysin varmaa on, että molempia kiitoteitä käytettäisiin hävittäjätoimintaan.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyinen karttoihin merkitty lentomelualue ei vastaa todellisuutta. Tästä saimme varmuuden, kun Tampereen kaupunki taannoin terveysinsinööri Ari Elsilän johdolla tutki lento- ja tieliikennemelua Palokallion alueella. Todellinen lentomelualue on paljon laajempi kuin on karttoihin merkitty.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyisen kiitotien lentomelualue pitäisi nopeasti päivittää ja alueelle suunnitellun toisen kiitotien lentomelualueen tutkiminen on ehdottoman välttämätöntä ennen kuin toisen kiitotien tilavaraus voidaan tehdä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan.

 

Kaavasuunnittelun esivalmisteluaineistossa todetaan, että Tampere-Pirkkalan lentoasema on ja tulee jatkossakin olemaan yksi ilmavoimien päätukikohdista. Vahvasti ja yliampuvasti sanottu!

 

Toistan jo aiemmin ehdottamani ja toivon, että Pirkanmaan liitto aloittaa neuvottelut naapurimaakuntien maakuntaliittojen ja Puolustusvoimien kanssa hävittäjälentotoiminnan siirtämiseksi pois Pirkkalasta. Pirkkalassa nyt toimiva Satakunnan Lennosto pitää siirtää paikkaan, jossa hävittäjälentotoiminnan lentomelu ei aiheuttaisi sitä ongelmaa, joka nyt Pirkkalassa toimien on tosiasia. Uskon, että Puolustusvoimat olisi hankkeelle myötämielinen, sillä sillekin hyvät suhteet tukikohdan lähiasukkaisiin ovat tärkeät.

 

Perustelen siirtoesitystäni vielä kerran sillä, että jo nykyinen, mutta erityisesti suunnitteluaineistossa kaavailtu toinen kiitotie rajoittaisi eteläisen Tampereen kehittymistä ratkaisevasti.

 

Nykyisen kiitotien todellinen lentomelualue alkaa itäisellä laskeutumissuunnalla jo Tampereen Hallilasta saakka. Toisen kiitotien itäinen laskeutumissuunta merkitsisi pysyvien rajoittavien määräyksien välitöntä voimaantuloa Messukylän ja Kissanmaan tasolta lentoasema-alueelle saakka.


Siihen Tampereella väestöltään kasvavana kaupunkina ei kerta kaikkiaan ole varaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie, lentomelu, Pirkkalan lentoaseman lentomelu, Hornet-melu, Hornet-lentomelu, Puolustuvoimat,

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, hyötyvoimalaitos, biokaasulaitos, Epilä, Lielahti, Rusko, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Sarankulma, Tarastenjärvi, Houkanoja, Herukka-reitti, lentomelu, Toivio, Pirkkala,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Peltolammi, Peltolammin yleissuunnitelma, Ritva Kangasniemi, Elina Karppinen, lentomelu, Valtioneuvoston päätös melurajoista, NCC, hankekehittäjä, Etelä-Alvari,

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Pirkko Maatraiva, Juhani Skogberg, Hervanta, Vuores, Peltolamminkatu, Lempääläntie, TKL, lentomelu