Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Harmillista, kun tankki on täynnä!

Maanantai 11.12.2023 - -Esko Erkkilä-

Olen tietoinen polttoaineiden hinnoista, vaikka ajokilometrini ovatkin työelämänaikaisiin verrattuna perin vaatimattomat.

 

Nykyisin polttoaineiden hintatasosta on helppo pysyä ajan tasalla, sillä pumppuhinnat ovat jokaisella jakeluasemalla julkisesti näkyvissä.

 

Kahden euron litrahinta 95-oktaanisesta bensasta on mielestäni se raja, joka erottaa kalliin ja halvan polttoaineen toisistaan.

 

Olin eilen liikenteessä ja havaitsin, että polttoaineiden hinnat ovat nykykäsityksen mukaan siedettävällä tasolla.

 

 

IMG_9058.JPG

 

Eipä ole rehentelyn paikka, kun olen ABC:n kanta-asiakas, mutta siellä ysivitosen hinta oli eilen ilman kanta-asiakasalennuksia 1,8240 euroa per litra.

 

 

IMG_9062.JPG

 

Naapurissa Teboililla vastaava hintanoteeraus oli 1,8040!

 

****************

 

En tunne taustoja, mutta halpaa on!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Harmillista kun tankki on täynnä!, bensa on nyt halpaa, 95-oktaaninen,

Harmillista, kun sotakaverusten jutut jäivät kirjaamatta!

Torstai 19.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni kävi Talvisodan sekä Jatkosodan ”pitkän kaavan mukaan” ja osallistuipa vielä Lapinsotaankin, kun oli ajamassa saksalaisia pois maastamme.

 

Isälläni oli muutama sotakaveri, joiden kanssa hän kävi kerta toisensa jälkeen sotamuistoja.

 

Sotamuistelukset käytiin meidän pirtissä ja sankan tupakansavun keskellä – sahtia tai muutakaan alkoholia ei muistelusten yhteydessä käytetty.

 

************

Meille rakennettiin navetta vuonna 1955 ja rakennustyömaalla kaiken tarvittavan soran ajoi saman koulupiirin Simo Niittunen.

 

Isä ja Simo Niittunen olivat läheisiä sotakavereita, sillä he olivat sodassa muodostaneet taistelijaparin; isä pikakivääriampuja ja Simo hänen apulaisensa!

 

Minä istuin ”muurin ottalla” ja kuuntelin sotajermujen muisteluksia.

 

*****************

Parhaiten muistan, kun taistelijapari oli linnoittautunut jonkun talon kivijalan taakse ja talon edessä ”ryssän taistelijoiden ruumiskasat vaan kasvoivat, kun isän Emma-pikakivääri puhui”!

 

***

 

Näiden miesten ansiosta saamme tänään elää vapaassa maassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Harmillista kun sotakaverusten jutut jäivät kirjaamatta!, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Emma-pikakivääri, taistelijapari, Degtjarjova, Degtarjef,

Seurakuntavaalien ehdokkaat panostivat ennätyksellisesti vaalimainontaan!

Tiistai 22.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elinten päättäjien valitsemiseksi järjestettävät vaalit.

 

Vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja vuoden 2022 vaalipäivä oli viime sunnuntaina eli 20.11.2022.

 

Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että en käyttänyt äänioikeuttani, mutta seurasin tiiviisti oman seurakuntani sekä useiden lähiseurakuntien vaaleja.

 

Keskeistä vaalikampanjoinnissa oli ehdokkaiden runsas panostaminen vaalimainontaan. Vaalimainonta keskittyi paikallislehtiin ja erityisesti sosiaaliseen mediaan.

 

Ehdokkaiden taustoissa oli kahtakin tyyliä eli osa ehdokkaista painotti ehdokaslistansa poliittisuutta ja osa taas halusi tehdä selkeän eron poliittisiin puolueisiin.

 

En osaa ottaa kantaa poliittisiin puolueisiin ja niistä erillään pysyneisiin ehdokkaisiin juuri siitä syystä, että en käyttänyt äänioikeuttani.

 

Huomionarvoista on se, että valitut ovat eilen olleet aktiivisia somessa ja kiitelleet heitä äänestäneitä!

 

Veikkaan, että seurakuntien päättäviin elimiin valitut ovat hiirenhiljaa taas lähemmäs neljä vuotta ja sitten taas vuonna 2026 virkistyvät ja kertovat erinomaisuudestaan!

 

Harmi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seurakuntavaalien ehdokkaat panostivat ennätyksellisesti vaalimainontaan!, seurakuntavaalit, evankelis-luterilainen kirkko, Hämeenkyrön seurakunta, Ylöjärven seurakunta, Tampereen Eteläinen seurakunta, Messukylän seurakunta, Härmälän kirkko,

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

IMG_6910.JPG

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Harmillista että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!, Finlandia-hiihto, alkuperäinen Finlandia-hiihto Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille, Hämeenlinnan Katumajärvi, Lahden hiihtostadion, Finlandia-hiihdon mitali,

Asukasyhdistyksiä pitäisi kuunnella

Maanantai 13.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen kuntapolitiikan taustatoimijana Tampereella sen ansioista, että olin eräs asukasvaikuttamisen keulahahmoista, kun vastustimme Ikean tulemista Tampereen Lahdesjärvelle.

 

 

Teimme sen virheen, että vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta, kun hellyimme silloisen Tampereen pormestari Timo P. Niemisen ja tilaajapäällikkö Risto Laaksosen aneluilla, kun nämä saapuivat anelureissulle Palokallion Omakotiyhdistyksen kokoukseen.

 

Herrojen kanssa ei pitäisi mennä marjaan, sen opimme, kun luovuimme valituksestamme!

 

Jos emme olisi luopuneet valituksestamme, niin koskaan Ikea ei olisi päässyt raunioittamaan rakennustöidensä yhteydessä monia omakotitalojamme Palokallion alueella.

 

 

**********************

 

 

Perkiönkadun entisen kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen osalta tilanne olisi samanlainen kuin Ikea-helvetin osalta, jos Härmälän Omakotiyhdistyksen ja Härmälä-seuran varoituksia olisi aikoinaan noudatettu.

 

 

Tampereen kaupunki rakensi vasten Härmälän Omakotiyhdistyksen ja Härmälä-seuran kantaa entisen kaatopaikan päälle kolme rivitaloa, joissa oli yhteensä 36 asuntoa.

 

 

Rivitaloissa alkoi esiintymään ongelmia ja syyksi paljastui, että talot oli rakennettu vanhan kaatopaikan päälle.

 

 

Kaupunki suostui maksamaan rivitaloasukkaille yhteensä 7,93 miljoonaa euroa korvaukseksi siitä, että se sai hävittää kaatopaikan päälle rakennetut rivitalot.

 

 

Summaan sisältyy kertakorvauksen lisäksi 10.000 euroa jokaiselle asunto-osakkaalle siitä, että nämä joutuivat luopumaan kodistaan – mitätön korvaus suuresta tragediasta!

 

 

Rivitalot on nyt hävitetty ja siinäkin Tampereen kaupunki ”kastui”, sillä rakennusten hävittämisessä oli suuria ongelmia – ei mennyt kuin Strömsössä!

 

 

Seuraava vaihe on kaatopaikan saneeraaminen ja siinä sitä sitten taas rahaa palaa.

 

 

 

********************

 

 

 

Olin paikalla asukastilaisuudessa 7.2.2017, jossa selviteltiin kaatopaikan saneeraamiseen liittyviä toimenpiteitä.

 

 

Tilaisuudessa oli keskeistä se, että järjestäjissä ei ollut ketään, joka olisi ollut edes alkeellisimmalla tasolla tietoinen vallitsevasta kokonaistilanteesta.

 

 

Härmälässä ja sen lähialueella asuu useita Tampereen kaupunginvaltuutettuja, mutta heitä ei näkynyt mailla eikä halmeilla – kukapas sitä omia munauksiaan olisi ollut halukas esittelemään!

 

 

Muutama tosiasia Perkiönkadun kaatopaikan puhdistamisesta:

 

 

  • kunnostus suoritetaan massanvaihtona
  • urakoitsijana on Ekokem-Palvelu Oy
  • puhdistus aloitetaan helmi-maaliskuussa 2017
  • puhdistustoimenpiteet kestävät ainakin syksyyn 2017 saakka
  • maamassojen kuljetukset tapahtuvat eteläpuolisen puiston kautta
  • kaivumassojen määräksi on arvioitu
    • 80.000 kuutiometriä eli 142.000 tonnia
    • rekkakuormina määrä merkitsee n. 3.200 kuormaa
    • täyttömassoina tarvitaan ainakin 75.000 tonnia eli 1.900 kuormaa
    • varovaisesti arvioiden maamassojen vaihtaminen merkitsee 5.200 rekka-autollista eli yli kymmentuhatta edestakaista kuorma-autollista

 

 

Surkuhupaisaa oli kuulla, että kaupunginhallituksessa tehdyn kysymyksen vastauksena ao. johtaja oli helmikuun alussa todennus, että puhdistustoimenpide on jo tehty! Puhdistus ei ole todellakaan tehty, sillä toimenpide ei ole vielä edes alkanutkaan!

 

 

 

IMG_7307.JPG

 

 

Entisen kaatopaikan massanvaihto merkitsee alueen asukkaille jokapäiväisten asioiden hoitamisessa melkoista ongelmaa, sillä normaalit kulkuväylät ovat käyttökiellossa ainakin syksyyn 2017 saakka!

 

 

Niin se tärkein:

 

 

Kysyin asukastilaisuudessa, että mitä kaatopaikan puhdistaminen maksaa ja sain vastauksen, että 5 miljoonaa euroa.

 

 

Jos puhdistamisessa pysyttäisiin kustannusarviossa, niin Tampereen kaupungin harharetket Perkiönkadun kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen purkamisessa ja kaatopaikka-alueen puhdistamisessa olisivat 13 miljoonaa euroa.

Tuskin kukaan uskoo, että Tampereella pystytään ennalta kerrotussa kustannusarviossa, joten puhdistustyön todellinen kustannus liikkunee tasolla 10 miljoonaa euroa - sanokaa minun ennustaneen!

 

 

Kotiensa menettäneiden asukkaiden vahingot tässä laskelmassa korvattaisiin kymppitonnilla – olisitko Sinä valmis luopumaan kodistasi kymmenellä tuhannella eurolla?

 

 

Kysyy

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asukasyhdistyksiä pitäisi kuunnella, Palokallion Omakotiyhdistys, Härmälän Omakotiyhdistys, Härmälä-seura, Ikea, Tampereen Ikea, Ikea-helvetti, Ikean aiheuttamat räjäytysvahingot, Timo P. Nieminen, Ikean aiheuttamat vahingot Tampereella, Perkiönkatu.

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC,

EU:lle ei saa antaa roolia metsäpolitiikan toimijana

Torstai 16.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun pääosin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Koen EU:n rauhanjärjestönä, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

 

Toimin työaikanani elintarvikebisneksessä ja näen myös sen osalta EU-jäsenyytemme voittopuolisesti positiivisena seikkana.

 

Maatalouden alkutuotanto joutui toki EU-jäsenyyden alkuaikoina rajun sopeuttamisen kohteeksi ja tiukka sopeuttaminen jatkuu yhä.

 

On kuitenkin osattava arvioida myös se vaihtoehto maatalouden ja elintarviketalouden kannalta, että emme olisi EU:n jäsen. Helppo ei olisi ollut sekään tie!

 

Mikä taho esimerkiksi nykyisen hallituskoalition aikana olisi suonut suomalaiselle maataloudelle edes ne toimintamahdollisuudet, jotka edelliset hallitukset ovat pystyneet takaamaan?

 

Sanotaan, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus pystyy suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketaloudelle tarjoamaan.

 

Totean, että Koskinen on varmaan parasta, jota Kokoomus pystyy tarjoamaan, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että se on liian vähän. Suomen 141-neuvottelut ja niiden lopputulos ovat vakavin näyttö nykyhallituksen hampaattomuudesta Suomen maatalouden ja elintarviketalouden puolustajana.

 

Sen verran pitää Koskista puolustaa, että ehkä hän teki asian edestä jotain, mutta Jyrki Katainen Suomen pääministerinä jänisti täysin 141-neuvotteluissa roolinsa.

 

Olen joutunut sivusta seuraamaan telaketjukokoomuslaisten selittelyä 141-neuvottelujen kariutumisesta ja todennut, että neuvottelut eivät ehtineet edes alkaakaan, kun Kokoomus jo luovutti Suomen neuvotteluhankkeet!

 

 

*************

 

 

Nyt olen huolissani niistä EU:n pyrkimyksistä, joilla pyritään hamuamaan EU:lle roolia metsäasioiden hoitamisessa.

 

Sanon jyrkästi EI niille suunnitelmille, joita EU hamuaa metsäasioihin sekaantumisellaan.

 

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun toi yhteisöön täysin uudella tasolla olevan tietämyksen metsäasioissa, kuin siellä oli ennen.

 

Lainaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän ajatuksia, kun hän pyrkii herättelemään meitä suomalaisia siitä uhasta, joka aiheutuisi, jos EU sekaantuisi yhteisön metsäpolitiikkaan:

 

 

Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka metsänhoitoa koskevaan osaan pitää suhtautua kriittisesti. On ongelmallista se, että EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja.

 

 

EU:n roolin kirkastaminen metsäasioihin sekaantumisessa on eräs kysymys, jolla kansalaisten pitää tentata suomalaisia MEP-ehdokkaita kohtapuoliin alkavassa EU-vaalikampanjoinnissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n sekaantuminen metsäasioihin, Esa Härmälä, Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä, 141, 141-neuvottelut, Kokoomus ja 141-neuvottelut, Jyrki Katainen jänisti 141-neuvottelut,

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

pict1544.jpg

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

  • lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
  • luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
  • kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
  • vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
  • kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
  • lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
  • lentomestari M. Alho, 5.6.1943
  • kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
  • kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
  • kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
  • radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
  • kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
  • alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
  • vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
  • lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
  • lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leonardo, Leonardo-muistomerkki, Pirkkahalli, Convair Metropolitan, Härmälän lentokenttä, Kimmo Kaivanto, Lentovarikon Kilta ry,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, pormestarin asukasilta, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä, tiivistysrakentaminen, Timo P. Nieminen, Ikea, Ikano, Ikea-farssi, Lahdesjärven kaava. Lakalaivan kaava, Tarastenjärvi, Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo,

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormastarin asukasilta, asukasilta, Timo P. Nieminen, Jukka Kyrölä, Perttu Pesä, Pauli Välimäki, Aila Salmelin, Anna-Kaisa Ikonen, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä,

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, hyötyvoimalaitos, jätteenpolttolaitos, Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, Pirkanmaan ELY-keskus, Peltolammi, Peltolammiseura, Palokallio, Multisilta, Härmälä,

Ikea on tuhonnut Automiehenkadun läpikulkumahdollisuuden

Lauantai 3.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suurella kohkaamisella haalittu ruotsalaisjätti Ikea on saanut paljon pahaa aikaan.

 

Tampereen kaupungin keräämiä verorahoja on syydetty Ikean vaatimiin katujärjestelyihin yli 30 milj. euroa! Ikean vaatimat salaiset tukitoimenpiteet julkistuvat tuskin koskaan.

 

Ikean rakentaminen Lakalaivan-Lahdesjärven alueelle on siirtämässä kaupan painopistettä pois keskustasta. Tampereen keskustan kauppa on kuihtumassa ja tämän vuoksi keskustan elävöittämiseksi tarvitaan kalliita panostuksia.

 

Ikea jouduttiin sullomaan aivan liian pienelle alueelle - kas kun kuntien yhteistoiminta ei Tampereen kaupunkiseudulla pelaa. Oikea sijoituspaikka Ikealle olisi ollut jossain Lempäälän, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven tai Kangasalan puolella. Se piti kuitenkin hinnalla millä hyvänsä sijoittaa Tampereen kaupunginrajojen sisäpuolelle!

 

Ikean rakentamisen ja sen vaatimien liikennejärjestelyiden aikana suoritettujen räjäytystöiden vahingot uhkaavat jäädä asukkaiden kontolle.

 

Pitkään on ollut nähtävissä, että Ikean tonttia sivuava Automiehenkatu muuttuu suureksi ongelmaksi. Uhkakuvat ovat nyt toteutumassa.

 

Automiehenkatu on toiminut mainiona väylänä Lahden ja Jyväskylän suuntaan matkaaville etelä-tamperelaisille. Sitä ovat Lempääläntieltä Lahdesjärven ABC-huoltamolle saakka käyttäneet Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Sarankulman ja jopa Härmälän asukkaat.

 

Automiehenkatu oli ennen mielekäs ja vetävä linja Tampereen eteläiselle ohikulkutielle, mutta eipä ole enää. Keinotekoiset mutkat, kaistojen yht´äkkiset päättymiset ja monet kiertoliittymät huolehtivat siitä, että ohikulkutielle pääsemiseksi on etsittävä uudet väylät - ja bensaa palaa!

 

Mitä Ikea-casesta voitaisiin oppia?

 

Kuntarajat pitäisi pystyä kaupan suuryksikköjä suunniteltaessa unohtaa. Suuryksikön sullominen liian pieneen tilaan on karhunpalvelus kaikille - tähän Tampereella on Ikean kohdalla syyllistytty.

 

Ulkomaista tavaraa myyvän liikkeen haaliminen Tampereelle ei täytä kestävän kehityksen periaatteita.

 

Keskustan näivettäminen suosimalla maailman rikkaimpiin kuuluvan henkilön bisnestä ei ole eettisesti oikein.

 

Verovarojen rajoittamaton syytäminen tänä aikana kyseenalaisen bisneksen tukemiseen ei ole oikein.

 

Lähiseudun asukkaiden elinolosuhteiden heikentäminen ei luo hyviä edellytyksiä hedelmälliselle vuorovaikuttamiselle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikea, Ikea Tampere, Automiehenkatu, Tampere Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Sarankulma, Härmälä Lahdesjärvi, Lahdesjärven ABC, Lakalaiva

Multisillan nettipisteen avajaiset 10.3.2010 Multsun Tuvalla

Sunnuntai 14.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Multisillan lähiöyhdistys ry avasi kaikille avoimen nettipisteen Multsun Tuvalla keskiviikkona 10.3.2010. Olin kutsuvieraana paikalla - kiitos puheenjohtaja Markku Järvenpäälle kutsusta!

 

Multisillan lähiöyhdistys ry on puolueeton ja sitoutumaton kaupunginosayhdistys. Se on saanut nettipisteen rakentamiseen rahoitusta Tampere yhdessä-hankkeelta, Tampereen kaupungilta, Pirkanmaan Liitolta, Vipuvoimaa EU:lta 2007 - 2013 -rakennerahastolta sekä EU:n Euroopan aluekehitysrahastolta. Myös Härmälän seurakunnalla ja Tampereen Seudun Osuuspankilla on ollut vahva rooli hankkeen toteuttamisessa.

 

Vasta-avattu nettipiste...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Multisillan lähiöyhdistys ry, Tampere yhdessä-hanke, tampereen kaupunki, Pirkanmaan Liitto, Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 -rakennerahasto, EU:n Euroopan aluekehitysrahasto, Härmälän seurakunta, Tampereen Seudun Osuuspankki