Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Kaljaasi Ansio kastetaan ja lasketaan vesille Kalajoella tänään

Sunnuntai 5.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Totean monesti blogikirjoitukseni alussa, että ”olin mukana tilaisuudessa”, ”olin kutsuvieraana mukana” tai jotain muuta vastaavaa.

 

Tänään joudun toteamaan, että "valitettavasti en ole mukana tilaisuudessa".

 

Kyse on kaljaasi Ansion kastamistilaisuudesta ja vesillelaskusta Kalajoen satamassa.

 

Sain toki kutsun tilaisuuteen, mutta muiden kiireideni vuoksi en pääse paikalle. Oletan, että sain kutsun arvokkaaseen tilaisuuteen sen vuoksi, kun sain työni puolesta olla kehittämässä Kalajoen sataman liikennettä - kiitokset kutsusta satamajohtaja Esa Anttiolle ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskarille!

 

Kaljaasi Ansion rakentaminen on kalajokisen kylän – Plassin – projekti, joka pääsee tänään maaliinsa.

 

Plassi on viehättävä kylä Kalajoella aivan keskustan tuntumassa. Suosittelen viereilua kyläyhdistyksen www.plassi.fi -nettisivuilla ja poikkeamista kylällä, kun ajatte Rantatietä kohti Oulua!

 

Plassin kyläyhdistys ry:n Tuulta Purjeisiin -hanke kaljaasi Ansion rakentamiseksi on vaatinut paljon talkootunteja kyläyhdistyksen väeltä.

 

Kaljaasi on rakennettu Plassin omalla telakalla. Vuodesta 2007 alkaen on tehty 20 hengen voimin huikeat 16.000 talkootuntia.

 

Kaljaasin kokonaispituus on 25 metriä, leveys 5,2 metriä, syväys 1,5 metriä ja paino n. 60 tonnia. Purjeiden pinta-ala on 200 neliömetriä.

 

Laivalla on tilaa 40 hengelle ja sen esikuvana on v. 1891 valmistunut kaljaasi ”Ansio”.

 

Tänään vesillelaskettavasta kaljaasi Ansiosta tulee Kalajoen kaupungin ja Kalajoen sataman lippulaiva.

 

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen myönsi Rieska-Leader ry.

 

Olen saanut seurata Ansio-projektia läheltä, sillä sisareni Liisi Tuuna yhdessä miehensä Mauri Tuunan kanssa Kälviältä lahjoitti hankkeelle 150 kpl hiukan luonnonvääriä tukkeja, jotka sopivat erinomaisesti Ansion kansipalkeiksi. Tukeista saatiin myös laivan pitkittäisjäykkääjät. Ansion rakentamisesta vastaavat henkilöt kävivät Kälviällä valitsemassa pystymetsästä puut, jotka parhaiten sopivat Ansion rakennuspuiksi.

 

Liisi ja Mauri Tuuna ovat lahjoituksensa ansiosta saaneet nimikko-osuuden Ansiosta.

 

Aaro Himanka Kalajoelta on tehnyt Amerikasta hankkimiensa piirustusten perusteella Yellow Jak-vaakavannesahan, jolla luonnonväärien tukkien sahaus onnistui. Luonnonväärät tukit saatiin siten onnistuneesti haluttuun muotoon ja laivahallille taapeleihin kuivumaan.

 

Myös kansanedustaja Mikko Alatalo on osallistunut "Ansio" -projektiin, sillä hän on useasti esiintynyt projektin tiimoilta järjestetyissä tilaisuuksissa.

 

En tunne laivan kastamiseen ja vesillelaskuun liittyviä etikettisääntöjä, joten en uskalla toivotella kaljaasille mitään, sillä eihän kalamiehellekään saa koskaan toivotella hyviä kalansaaliita.

Tyydyn tässä toivottamaan Kalajoen kaupungille uusia ennätyksiä alkaneen kesän matkailussa ja Kalajoen Satamalle uusia ennätyksiä sataman kautta kulkevassa liikenteessä! Satamalle on paikallaan näin hellekautena toivotella myös hieman lauhkeampia talvia kuin nyt on ollut, sillä talvimerenkulun turvaaminen ympäri vuoden on Kalajoen Rahjan satamalle tosi tärkeä asia - omaan kokemusta niistä haasteista, joita kova talvi tuo satamille.

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoen kaupunki ansaitsee kiitokset hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa

Keskiviikko 23.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain kyselyn Kalajoen kaupungilta yritysyhteistyön onnistumisesta. Kyse oli yhteistyökuvioista työnantajani ja Kalajoen kaupungin satamalaitoksen kanssa.

Pidän saamaani kyselyä arvossa, sillä olen ollut eläkkeellä jo runsaat kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta kokemuksiani arvostetaan. 

Eläkkeelle siirtymiseni olisi antanut mahdollisuudet kritiikkiin, sillä käytännön yhteistyön päättyminen henkilötasolla olisi mahdollistanut myös tiukankin kritiikin. 

Kritiikkiin ei ollut eikä ole tarvetta, sillä työnantajani ja Kalajoen kaupungin yhteistyö on ollut saumatonta.

Yhteistyömme on keskittynyt Kalajoen Rahjan sataman toimintaan.

Kalajoen Rahjan satama on valtakunnallisesti piensatama, mutta edustamani yrityksen kannalta se on ”mahtisatama”.

Kalajoen kaupungin johtavat luottamushenkilöt sekä kaupungin ylin virkamiesjohto haluavat panostaa sataman kehittämiseen ja sitä kautta maakunnassa toimivien yritysten hyvinvointiin ja menestykseen. Sen yksi ilmentymä on heidän tiivis yhteydenpitonsa yrityspäättäjiin.

Luottamushenkilöiden sekä kaupungin virkamiesjohdon suorat ja mutkattomat suhteet valtakunnan poliittiseen johtoon ja eri virastojen päättäjiin ovat olleet avainasemassa siihen, että edustamani yritys on voinut tukeutua Kalajoen sataman palveluihin. Mm. talvimerenkulun pitkäjänteinen turvaaminen oli kynnyskysymys Rahjan sataman valinnalle yrityksemme kotisatamaksi.

Satamajohtajan esimiestyö on ollut onnistunutta, sillä sataman kaikki alihankkijat on pidetty tietoisina tulevista laivauksista ja siten varastohallien optimaalinen hyödyntäminen on onnistunut nappiin. Asiakkaalla on turvallinen olo, kun satamassa työskentelevä trukinkuljettaja kyselee, että milloin saapuu seuraava laivalasti!

Kalajoen satamajohdon hyvät suhteet lehdistöön ja avoin tiedotuspolitiikka ovat osaltaan kehittäneet sataman toimintoja. Menestyminen ja siitä kertominen ruokkii menestymistä.

Kalajoen kaupungin satamaoperaattorilinjaukset ovat olleet asiakkaan kannalta onnistuneita. Tietty toimintapiirien jakaminen eri operaattoreille on mahdollistanut kustannustehokkaan toiminnan. Järkevällä työnjaolla on pystytty välttämään monopolistisen tilanteen syntyminen, joka satamissa aina on vaarana.

Jos Fennovoima Oy päätyy ydinvoimalaratkaisussaan rakentamaan ydinvoimalansa Pyhäjoen Hanhiniemeen, tulee Kalajoen Rahjan satama saamaan runsaasti uutta puhtia toiminnalleen. Tätä ainakin minä hartaasti toivon.

Voivatko Kalajoen kaupungin toimenpiteistä ottaa oppia muut kaupungit?

Kaikki suomalaiset kaupungit julistavat esitteissään yhteistyöhaluaan yritysten kanssa. Esitteissä maalaillaan ruusuisia näkymiä, jos yritys asettuu tekemään bisnestä juuri tälle paikkakunnalle.

Oletan, että esitteiden puheet on laadittu mainostoimistoissa ja niillä ei ole sen suurempaa todellisuuspohjaa. Mainostekstien toimeksiantaja on usein virkamies ja useinkin varsin alhaisella organisaatiotasolla vaikuttava.

Viittaan Kalajoen tapaukseen ja muistutan,...

...että kuntien aidon yritysyhteistyöhalun pitää perustua johtavien luottamushenkilöiden linjauksiin. Heidän ja ylimmän virkamiesjohdon on oltava linjausten takana – juoksupoikien ja juoksutyttöjen jorinoilla asiat eivät etene.

 

-Esko Erkkilä-

Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö, emeritus

Tampere