Vain istuvan presidentin muotokuvaveistos puuttuu!

Lauantai 1.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Olin viime torstaina Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenenä mukana, kun vierailimme Eduskuntatalossa.

 

Olen saanut käydä Eduskuntatalossa ennenkin, mutta aina tuo vierailu on mielenkiintoinen.

 

 

 

 

Eduskuntatalon Valtiosali on paikka, jossa on muotokuvaveistokset kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat aikoinaan olleet Eduskunnan puhemiehinä ja sittemmin kohonneet Tasavallan Presidentiksi.

 

 

 

K. J. Stålberg

 

 

 

Lauri Kristian Relander

 

 

 

P. E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

*****************

 

Joukosta puuttuu nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, sillä myös hän on aikoinaan toiminut Eduskunnan puhemiehenä – no, Niinistön aika tulee aikanaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan patsas tervehtii Kälviälle tulijoita!

Perjantai 5.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola oli aikoinaan Eduskunnan puhemies ja kolminkertainen ministeri.

 

 

 

Kauno Kleemola on haudattuna synnyinkuntansa Kälviän hautausmaalle sukuhautaan.

 

 

 

Kälviälle saapuvia tervehtii Kauno Kleemolan patsas ja ilahduttavaa on se, että…

 

 

 

…kyseessä on näköispatsas!

 

 

 

Teoksen on veistänyt kuvanveistäjä Risto Saalasti, jonka äiti on opetusneuvos Kerttu Saalasti, eno kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja isoisä presidentti Kyösti Kallio.

Sain 1970-luvun alkupuolella tutustua Saalastin sukuun, sillä Tapani Saalasti Nivalassa oli uskollinen asiakkaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************

 
Tässä…
 
 

 
 

 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.

 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________

 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen presidentit Peras Evindas Svinhufduras, Lauris Relanderis sekä Kiosto Kaljo saivat aikoinaan Liettuan korkeimman kunniamerkin

Maanantai 6.8.2018

Trakai oli 1300-luvulla Liettuan järjestyksessään toinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin tärkein turistikohde on siellä saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Tutustuin omatoimisesti Trakain linnan eri kammioihin taannoisella Kyröläismatkallamme ja eräässä kammiossa löysin myös Suomen historiaan liittyvän tärkeän asian eli Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät korkeat kunniamerkit.

 

 

Liettua itsenäistyi helmikuun 16. päivänä vuonna 1918 ja itsenäisyyttä jatkui aina kesäkuun 15. päivään vuonna 1940 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti maan.

 

 

Neuvostomiehitystä kesti vuoden 1990 maaliskuun 11. päivään saakka, jolloin Liettua vapautui puna-armeijan miehityksestä ja siitä tuli taas itsenäinen valtio.

 

 

Liettuan neuvostomiehitystä kesti siis lähes viisikymmentä vuotta!

 

 

 

*********************

 

 

 

Ensimmäisen itsenäisyytensä aikana Liettua myönsi ulkomaisille johtajille tarkoitetun korkeimman kunniamerkkinsä Suomen presidenteistä Per Edvin Svinhufvudille, Lauri Kristian Relanderille sekä Kyösti Kalliolle.

 

 

Kaikki nämä kunniamerkit ovat yleisön nähtävissä Trakain linnan eräässä kammiossa:

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kunniamerkkiä ovat esillä tässä ”kunniamerkkikammiossa”!.

 

 

 

 

 

 

Per Edvin Svinhuvud on saanut tämän kunniamerkin vuonna 1930 kuten….

 

 

 

 

 

 

... selitystekstistä ilmenee.

 

 

 

 

 

Lauri Kristian Relander on saanut olla tämän kunnian kohteena jo vuonna 1924.

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1936 Kyösti Kallio sai vastaanottaa Liettuan korkeimman kunniamerkin, joka silloin myönnettiin ulkomaisille valtionpäämiehille.

 

 

 

Kannattaa poiketa Trakain linnassa ja siinä kammiossa, jossa ovat esillä Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät kunniamerkit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 20.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntatalon Valtiosalissa on viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 

L.K. Relander

 

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 

On ounasteltavissa, että Sauli Niinistön rintakuva liitetään aikanaan kuudentena presidenttinä Valtiosalin seinällä esiintyvien valtiomiesten joukkoon.

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet tasavallan presidentin ja myös eduskunnan puhemiehen tehtävissä!

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemolan patsas Kälviällä kertoo maamme historiasta

Lauantai 6.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kleemolan puistossa Kälviän kellotapulin vieressä sijaitseva eduskunnan puhemiestä ja moninkertaista ministeriä Kauno Kleemolaa esittävä patsas on eräs Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen onnistuneimmista muistomerkeistä.

 

Kauno Kleemola syntyi Kälviällä 1906 ja hän kuoli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1965.

 

Kleemola kuului maalaisliiton ns. K-linjaan yhdessä Urho Kekkosen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Korsimon kanssa. K-linjaan on sanottu kuuluneen myös Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna sekä Raision Tehtaitten pääjohtaja Eino Kivivuori.

 

Kauno Kleemola toimi ministerinä seitsemässä hallituksessa vuosina 1950 – 1962.

 

Vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja tätä luottamustointa Kleemola hoiti kuolemaansa saakka.

 

Presidentti Kekkonen mainitsi radiossa Kauno Kleemolan muistosanoissa mm. seuraavaa:

 

”Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppo saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa.”

 

 

Kälviällä Kleemolan puistossa kirkkotapulin vieressä sijaitsevan muistopatsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

Kuvanveistäjä Risto Saalasti on saanut hyvin ikuistettua pronssiin puhemies Kauno Kleemolan piirteet.

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas kannattaa sisällyttää käyntikohteeksi, kun liikkuu Keski-Pohjanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-