Hienossa kevätsäässä on mukava tehdä vaalikampanjaa!

Torstai 9.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Kevätsäät ovat parina viime päivänä hellineet kansanedustajaehdokkaita ja heidän tukitiimejään, kun he ovat toteuttaneet vaalikampanjoitaan.

 

 

Olen seurannut mielenkiintoista touhua lähietäisyydeltä puolueiden vaalimökeillä Tampereen Keskustorila.

 

 

Kuvakimaran aluksi muutamia kuvia keskustalaisten kansanedustajavaaliehdokkaiden viihtymisestä Keskustorilla:

 

 

 

 

 

 

Marjo Mäkinen-Aakula Orivedeltä.

 

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä (vasemmalla) Kihniöstä ja Minna Sarvijärvi Ylöjärveltä.

 

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä (vasemmalla) seurassaan Ari Lamminmäen tukitiimin jäsen Taina Niiranen Parkanosta.

 

 

 

 

 

 

Teuvo Hakanen Ylöjärveltä.

 

 

 

 

 

 

Santeri Lampi Tampereelta.

 

 

 

*****************************

 

 

 

Muutamia kuvia myös muiden puolueiden kampanjailmeistä:

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Leena Rauhala, Kristillisdemokraatit

 

 

 

 

 

 

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Leena Kostiainen kahden perussuomalaisten kansanedustajan välissä – Martti Mölsä ja Lea Mäkipää.

 

 

 

 

 

 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini poikkesi 7.4.2015 Keskustan telttakatoksella, kun oli poistumassa perusuomalaisten osastolta.

 

 

Soini vakuutti Keskustan kansanedustajaehdokas Timo Hanhilahden tukitiimin jäsen Jorma Tapaninaholle ja meille muille keskustalaisille haluavansa tehdä yhteistyötä Keskustan kanssa!

 

 

Oikeaa puhetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!

-Esko Erkkilä-

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!

Torstai 23.2.2012

Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.

 

Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:

 

”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”

 

Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.

 

Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.

 

Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.

 

Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.

 

Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.

 

Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:

 

”Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”

 

Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.

 

 

 

Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät.

”Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.

 

Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.

 

Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!

 

Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:

 

”…isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

 

Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.”

 

Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:

 

”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”

 

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.

 

”Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:

 

”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

"Älä valita. Ala valita" - SuPer´n onnistunut paneelikeskustelu Tampereella

Perjantai 18.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry järjestää parhaillaan valtakunnallista vaalikiertuetta teemalla ”Älä valita. Ala valita”.

Kiertue eteni keskiviikkona helmikuun 16. päivänä Tampereelle ja se kokosi Tampereen Pantti Oy:n huutokauppasalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin hieman varhemmin alkaneeseen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasiltaan ja sen vuoksi ehdin SuPer´n tilaisuuteen vasta loppuajaksi.

Rivakkaa – paikoitellen jopa räväkkää – keskustelua ohjasi tamperelainen SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

Panelisteina olivat Kimmo Sasi (kok), Lea Mäkipää (ps), Jukka Gustafsson (sdp) sekä Mikko Alatalo (kesk).

 

On selvää, että istuvat kansanedustajat Sasi, Gustafsson ja Alatalo dominoivat keskustelua, sillä kokemattoman Mäkipään rahkeet eivät riittäneet asiakokonaisuuksien hallintaan.

SDP:n Gustafsson totesi paneelissa aivan oikein, että demarit ovat saaneet leiman otsaansa, kun poistivat varallisuusveron. SDP:n puheenjohtajana oli Eero Heinäluoma, kun varallisuusvero poistettiin. On sanottu, että SDP:n kannatuksen alamäen eräs keskeinen syy on SDP:n osallistuminen varallisuusveron poistamiseen.

Keskustan Mikko Alatalo kertoi puolueensa vaaliteeman mukaisesti puheenvuoroissaan asiaa.

Alatalo muistutti, että maailmalaajuisesta lamasta huolimatta hallitus on pystynyt luotsaamaan valtiolaivaa turvallisesti eteenpäin.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen tasoitti kuilua parempiosaisten ja köyhien välillä, muistutti Alatalo. Hän palautti paneeliyleisön mieleen myös sen, että kokoomus ja SDP vastustivat voimakkaasti ruuan arvonlisäveron alentamista.

Kolmannen sektorin merkitystä ei osata Alatalon mukaan arvostaa tarpeeksi. Omaishoitajien merkitys on aliarvostettu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vaalipaneeli oli mielenkiintoinen tilaisuus.

SuPer´n tilaisuudet jatkuvat ympäri maata ja suosittelen lämpimästi osallistumaan tilaisuuksiin, sillä niissä käsitellään juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä meille jokaiselle.

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-