Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 


Tolli__Makipaa

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 


AK__Luoto

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 


Timo__Hannu_Karppila

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 


Ari_Arvela

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 


Jorma_Kallio

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 


Sasi_ja_Kriikku

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 


Ilkka_Sasi

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

Mikko_Kriikku

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 


Maikki

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 


Tapani_Leppanen

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Timo Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Mikko Kriikku, Tapani Tölli, Maikki Hämäläinen-Ylikahri, Jorma Kallio, Ari Arvela, Hannu Karppila, Heikki Luoto, Ilkka Sasi, Lea Mäkipää, Tapani Leppänen, MSL-Tampere, Virkkusen kuntamalli,

Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!

Torstai 23.2.2012

Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.

 

Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:

 

”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”

 

Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.

 

Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!



Lea_Makipaa

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.

 

Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.

 

Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.

 

Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.

 

Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:

 

Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”

 

Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.

 

 

Lea_Makipaa_ja_MSL

 

Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät.

Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.

 

Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.

 

Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!

 

Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:

 

isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

 

Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.

 

Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:

 

”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”

 

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.

 

Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:

 

”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lea Mäkipää, Kansanedustaja Lea Mäkipää, Kihniö, Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää, kuntauudistus, Virkkusen kuntamalli, MSL, MSL-Tampere, Tapani Tölli,

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-


MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.


Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.


Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

Olli_Viitasaari1

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

Olli_Viitasaari2

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Viitasaari, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Suur-Tampere, kuntauudistus, Virkkusen kuntamalli, MSL-Tampere, MSL, Lempäälä, Kuntaliitto,

Onko kuntauudistus enää kenenkään hallinnassa?

Maanantai 20.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli ruoti MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 ansiokkaasti ns. ”Virkkusen kuntamallia” ja kysyi, että onko kyseinen uudistus enää kenenkään hallinnassa?

 

MSL-yleisoa_16022012

 

MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 oli lähes sata hallituksen kuntauudistuksen taustoista kiinnostunutta kansalaista.

Valtaosa kuulijoista oli Tampereelta ja Pirkanmaalta, mutta yleisökysymyksistä päätellen myös esim. keski- ja pohjoispohjanmaalaisia oli yleisön joukossa.

 

Tölli kysyi, että joutuvatko hallituspuolueet syömään syksyllä 2011 antamansa lupaukset?

 

Entinen kuntaministeri Tölli muistutti, että pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman totesivat edellisviikolla, että hankkeella ei enää tavoitellakaan säästöjä!

 

Kuntauudistuksella saavat säästöt eivät siis enää olekaan hallituksen tavoitteena – Kataisen hallitus on joutunut taipumaan totuuden edessä ja on nyt pakotettu toteamaan, että kuntauudistuksessa on kyse puhtaasti valtapolitiikasta, jolla hallitus aikoo pakottaa kuntalaiset ja kuntien luottamushenkilöt taipumaan Kataisen-Urpilaisen valtapyyteiden edessä!

 

Kataisen-Urpilaisen vallantavoittelussa eivät paina rahtustakaan Kokoomuksen ja SDP:n värejä tunnustavien paikallisten kuntavaikuttajien äänenpainot, jotka kuitenkin aiemmin ovat äänestäneet Kokoomusta tai demareita!

 

Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa kuntaministeri on kokonaan väistänyt lähipalvelukysymyksen, totesi Tölli.

 

Tölli epäili aiheellisesti, että kuntauudistus ei ole enää kenenkään hallinnassa, sillä kuntakentällä on sitä kohtaan laajaa vastusta yli puoluerajojen.

 

Kuntauudistuksen ajoituksen järkevyyttä voidaan Töllin mukaan epäillä, sillä talous on taantumassa, verotulokasvu hiipuu, valtio leikkaa kunnilta rahoitusta ja ilmenee muutosväsymystä – tästä huolimatta hallitus on kuitenkin lisäämässä kuntien tehtäviä.


 

Tolli2

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli peräänkuulutti, että uudistus pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

Tulevaisuuden tilannekuva pitäisi todeta; millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia?

 

Nyt Töllin mukaan pitäisi parlamentaarisessa komiteassa määritellä kuntia ja asiantuntijoita kuullen

 

  • kuntien tehtävät, joihin valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa varaa
  • monipuoliset työkalut uudistukseen; vapaaehtoiset kuntaliitokset, muut yhteistoimintamuodot kuten kuntayhtymät, maakunnallinen/alueellinen yhteistyö
  • enemmän huomiota palvelujen ja niiden sisältöjen ja palvelurakenteiden uudistamiseen
  • kuntalain kokonaisuudistus

 

Töllin mielestä tärkeää on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sote-palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen.

 

Alkaneita aluekierroksia ja siellä annettavista kuntien vastauksista Tapani Tölli totesi, että hallitusohjelmasta johtuen virkamiestyöryhmän esitys ja kysymykset kunnille on rakennettu vaihtoehdottomiksi, sillä niissä tarjotaan vaihtoehdoksi vain suurkuntaa ja kysellään, että milloin, kuinka monen kunnan kanssa ja millaista tukea tarvitaan!

 

Tölli muistutti, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien oikeus arvioida omista lähtökohdistaan tulevaisuuden haasteita, mihin ne kohdistuvat ja millä tavalla haasteisiin voidaan vastata.

 

Esityksensä lopuksi entinen kuntaministeri – jota yleisesti pidetään maamme parhaana kunta-asioiden asiantuntijana - , evästi kuntien edustajia aluekierroksille, että…

 

…ottakaa vapaasti kantaa ja perustelkaa esityksenne ottamalla huomioon myös kuntien rooli paikallisyhteisönä ja huomioikaa ihmisten tarvitsemat lähipalvelut sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, entinen kuntaministeri Tapani Tölli, MSL-Tampere, Virkkusen kuntamalli, Jyrki Katainen, Jouni Backman, kuntakuulemiset,

Tapani Tölli - vakuuttava kunta-asioiden asiantuntija Suomessa!

Sunnuntai 19.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme MSL-Tampereen piirissä tyytyväisiä, kun saimme entisen kuntaministerin ja nykyisen kansanedustajan Tapani Töllin alustajaksi viime torstaina Tampereella järjestämäämme kuntaseminaariin.

 

Tölli hyväksyi esittämämme teeman alustuksensa aiheeksi eli

 

”Kuntarakenteen vaihtoehdot ja Virkkusen malli”

 

 

Tapani_Tolli_ja_MSL-viiri

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli piti vahvan ja asiantuntevan alustuksensa MSL-Tampereen pöytästandaarin vierellä

 

Alustuksensa alussa Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on laadittu Kataisen hallitusohjelman mukaan ja hallituksen on väärin piiloutua virkamiesten selän taakse, sillä tehtävänannossa hallitus on jo selkeästi rajannut virkamiesten liikkumarajat.

 

Selvityksen lopputulos on yksiniittinen ja käytännössä vaihtoehdoton, koska kuntien välinen yhteistyömahdollisuus on suljettu pois, totesi Tölli ”Virkkusen kuntamallista”.

 

Hallituksen linjan heikkouksista ”Virkkusen kuntamallissa” kansanedustaja Tapani Töllillä oli pitkä asialista.

 

  • esitys on ideologinen ja poliittinen valinta
  • hyvin toimiva kuntien välinen yhteistyö pyritään lakkauttamaan
  • esitys unohtaa ihmisen, lähidemokratian, kuntien tehtävät alueensa elinkeinojen kehittäjänä sekä sen, että Suomi on alueiltaan hyvin erilainen

 

”Virkkusen kuntamallilla” on Töllin mukaan täysin epärealistinen aikataulu. Tarvitaan uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki sekä uudet sote-huollon sekä toisen asteen opetuksen järjestämisalueet. Näiden laadintaan ei suunnitellulla aikataululla ole mahdollisuuksia.


 

Tapani_Tolli

 

Kansanedustaja Tapani Tölli jatkoi esitystään selventämällä, että mitä ”Virkkusen kuntamalli” merkitsisi käytännössä:

 

Kyseessä ei suinkaan ole kuntauudistus, vaan kyse on valta- ja keskittämispolitiikasta. Se merkitsee, että toisilta otetaan, jotta toisilla elämä voisi jatkua entisenlaisena.

 

”Virkkusen mallissa” hyväksytään, että kehyskunnat näivettyvät ja maaseutu autioituu sekä tyhjenee.

 

Malli merkitsee valtavia investointipaineita keskuskaupunkeihin; mistä rahat? Asumiskustannukset kohoavat kaikilla ja ”uudistus” merkitsee omaisuuden uusjakoa.

 

Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on murtamassa tärkeitä yhteiskuntamme peruspilareita.

 

  • paikalliset vaikuttamismahdollisuudet kaventuvat
  • yhteisen sopimisen kulttuuri murenee
  • perustuslailla turvattua kunnallista itsehallintoa kyseenalaistetaan
  • keskusvallan ote tiukkenee alueellisissa ja paikallisissa asioissa
  • maakuntaliittojen tehtävien ja päätösvallan alasajo tulee todeksi

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli katsoi alustuksessaan myös tulevaisuuteen ja siitä osiosta ehkä huomenissa hieman lisää!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, entinen kuntaministeri Tapani Tölli, kansanedustaja Tapani Tölli, Virkkusen kuntamalli, kuntauudistus, MSL-Tampere,