Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

On kiitoksen paikka päättäjille, jos kunnan/kaupungin talous on kunnossa!

Sunnuntai 25.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kansantaloudessa, kuntataloudessa, yhdistyksissä, yrityksissä ja kaikkialla muuallakin on ensiarvoista, että talous on kunnossa.

 

 

Usein tämä unohdetaan ja eletään ”kuin viimeistä päivää”.

 

 

Pidän tapanani, että niissä yhdistyksissä, joissa toimin puheenjohtajana, kokousten ensimmäisenä kohtana on katsaus ”virman” taloustilanteeseen ja mahdolliset päätökset tilanteen korjaamiseksi.

 

 

Opin tuon menettelytavan työelämässä ja pidän siitä kiinni myös yhdistyselämäsä.

 

 

Suorastaan kauhistelen Tampereen kaupungin taloustilannetta, sillä ensi vuodenkin talousarvio päätyy tulokseltaan yli 30 miljoonaa euroa tappiolle!

 

 

Kun kokemuksesta tiedämme Tampereen tavan hoitaa talousasioitaan, niin todellinen tappiotaso tulee tuplaantumaan eli vuoden kuluttua ihmettelemme 50 – 60 miljoonan suuruista tappiota!

 

 

Tampere joutuu ensi vuonna käyttämään tappiotasonsa alentamiseksi keinoja, joilla tappiotasoa pienennetään ja eräs näistä keinoista on vakituisten asuintojen kiinteistöverojen korottaminen.

 

 

Omistan Rouvan kanssa Tampereella omakotitalon, jonka verotusarvo on 81.000 euroa.

 

 

Tänä vuonna maksoimme siitä kiinteistöveroa 0.55 % eli 445,50 euroa.

 

Ratikkarahapulassaan kiemurteleva Tampere nostaa ensi vuonna kiinteistöveron 0,65 prosenttiin ja se merkitsee, että kiinteistöveromme on ensi vuonna 526,50 euroa eli nousua on 81,00 euroa.

 

 

Ylöjärvellä kiinteistövero on nyt 0,48 % ja kaupungin hyvinhoidetun talouden ansiosta se laskee ensi vuonna 0,45 prosenttiin.

 

 

Jos omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvelle, olisi kiinteistöveromme 364,50 euroa eli saisimme Tampereeseen verrattuna etua 162,00 euroa!

 

 

Kannattaa asua sellaisessa kunnassa, jonka talous on kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistövero, kiinteistövero Tampereella, kiinteistövero Ylöjärvellä, Tampereen ratikka,

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta

Keskiviikko 14.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiinteistövero on Suomessa maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta.

 

Vakituisen asuinrakennuksen veroa peritään vain siitä asunnosta missä asutaan pysyvästi.

 

 

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti vaihtelee kunnan taloudenpidon onnistumisen mukaan, sillä kunnille on lainsäädännössä annettu melkoinen pelivara sen määrittelemisessä.

 

 

Kuluvana vuonna vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Tampereella on 0,55 % ja ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle ehdotetaan sen korottamista 0,65 prosenttiin.

 

 

Ylöjärvellä vastaava veroporosentti on tänä vuonna 0,48 ja ensi vuodelle kaupunginvaltuusto on jo päättänyt alentaa sen 0,45 prosenttiin.

 

 

Mitä nuo luvut merkitsevät käytännössä?

 

 

Omistan verotustietojen mukaan Rouvan kanssa Tampereen Palokalliolla omakotitalon, jonka jälleenhankinta-arvo olisi 125.473,86 euroa ja verotusarvo 81.558,01 euroa.

 

 

Maksoimme omakotitalostamme tänä vuonna kiinteistöveroa 448,57 euroa ja ensi vuonna – jos verotusarvo säilyy entisellään – 530,12 euroa eli nousua tulee 81,55 euroa! Kiinteistöveron kohoamaisen lisäksi asumiskustannuksemme nousevat ns. hulevesimaksun verran eli ainakin 50 eurolla, joten asumiskustannusten veroluonteiset maksut kohoavat meillä hieman yli 130 euroa vuodessa.

 

 

Mikäli omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvellä ja sen verotusarvo olisi sama kuin nyt Tampereella, olisimme maksaneet siitä kiinteistöveroa tänä vuonna 391,48 euroa ja ensi vuonna vastaava vero Ylöjärvellä olisi vain 367,01 euroa.

 

 

Todellisista luvuista huomaamme, että Ylöjärven kaupunki on hoitanut taloutensa mallikelpoisesti Tampereeseen verrattuna, sillä kiinteistöveromme olisi Ylöjärvellä tänä vuonna ollut 57,05 euroa alhaisempi kuin Tampereella.

 

Ensi vuonna ennakoitu kiinteistövero muuttuu radikaalisesti Ylöjärven eduksi, sillä ensi vuonna eroa olisi peräti 163,11 euroa! Kun lukuun lisätään hulevesimaksu, niin ero kasvaa merkittävästi. Toki Ylöjärvikin on ottamassa käyttöön hulevesimaksun, mutta se on maltillisempi kuin Tampereella.

 

 

Kiinteistövero ja sen suuruus vaikuttaa omakotitalojen lisäksi samalla tavalla myös asunto-osakeyhtiöissä, sillä kiinteistövero maksetaan yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon jyvitetystä pinta-alasta.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin taloudenpitoa ja osoitan kiitokseni Ylöjärven kaupungin yrityshankintaa aktiivisesti tekeville virkahenkilöille sekä kaupungin luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Tampereella, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero Ylöjärvellä, kiinteistövero, hulevesimaksu Tampereella,

Kiinteistöveron suuruus kertoo oleellisen kunnan/kaupungin taloustilanteesta

Perjantai 26.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat ja kaupungit esittelevät kuntalaisille ja päättäjilleen vuoden 2019 talousarvioita.

 

 

Kuntien/kaupunkien talousarviot tulevat päättäjien päätettäviksi marraskuussa, kun kunnanvaltuustot/kaupunginvaltuustot kokoontuvat talousarviokokouksiinsa.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 19.11.2018 ja Ylöjärvellä vastaava kaupunginvaltuuston kokous on 5.11.2018.

 

 

Talousarviokokouksissa päätetään mm. kiinteistöveroista vuonna 2019.

 

 

Tampereen osalta ennakkotiedoissa todetaan näin:

 

 

  • Kiinteistöveroa nostetaan 10-12 miljoonalla, tarkemmin kohteet määritellään budjettiesityksessä

 

Ylöjärven talousarvioehdotuksessa todetaan puolestaan näin:

 

  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa lasketaan, muut kiinteistöverot ennallaan: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48 > 0,45, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00

 

 

On naapurikaupunkien taloudenpidossa eroja!

 

 

No, Ylöjärvellä ei ole ratikkaa taloudellisena rasitteenaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistövero, kiinteistövero Tampereella, kiinteistövero Ylöjärvellä, Tampereen ratikka,

Kuuden lehmän vuosituotos kiinteistöveron maksamiseen!

Torstai 20.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus puuttui eilen suureen epäkohtaan eli siihen, että maatilat joutuvat maksamaan kiinteistöveroa julman suuria summia ja eivät saa käytännössä mitään veron vastineeksi.

 

 

Esimerkkitilana oli Ullavassa sijaitseva kolmen lypsyrobotin tila, joka joutuu maksamaan kiinteistöveroa 18 450 euroa vuodessa.

 

 

Summasta saa paremman käsityksen, kun muuttaa tuon summan maitolitroiksi ja niitä tarvitaan tuon summan keräämiseksi 54 000 litraa.

 

 

En tunne kyseisen tilan keskituotosta, mutta jos oletetaan noin suuren karjan keskituotokseksi erittäin hyvää 9 000 litraa maitoa per lehmä vuodessa, niin se merkitsee, että kuuden lehmän vuotuinen maitotuotos menee tilan kiinteistöveron maksamiseen.

 

 

Maatalous ja erityisesti kotieläintuotanto ovat suuressa kannattavaisuuskriisissä ja sen vuoksi suuret maatalouteen kohdistuvat kiinteistöverot tuntuvat kohtuuttomilta.

 

 

Kunnat ovat surutta nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan, sillä kuntatalous on muuallakin kuin Tampereella heikossa tilanteessa.

 

 

Oli olemassa suunnitelma, jossa maatiloille kaavailtiin kiinteistöveron alennusta, mutta EU-säännökset ja komissio torppasivat suunnitelmat.

 

 

On välttämätöntä, että maatilojen kiinteistöverohelpotuksiin pitää löytyä jokin menettelytapa, sillä muuten me kaikki joudumme lisäämään leipäämme ”puolet petäjäistä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistövero, maatilojen kiinteistöverot, kotieläntilojen kiinteistöverot, lehmien keskituotos,

Suomalaisia kiinnostaa, että millaisia kansalaisille myönteisiä päätöksiä hallitus on saanut aikaan!

Maanantai 31.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain viime lauantaina eli 29.3.2014 olla mukana kahdessa yleisötilaisuudessa, joissa kansalaiset saivat kysellä mm. sitä, että millaisia positiivisia päätöksiä nykyinen hallitus on saanut aikaan.

 

Tilaisuudet olivat Tammelantorilla Tampereella, jossa toimin yleisötilaisuuden juontajana sekä Pirkkalassa Suupantorilla, jossa olin mukana tavallisena kansalaisena.

 

Molemmissa tilaisuuksissa esiintyjinä olivat Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo sekä Arto Pirttilahti ja Keskustan eurovaaliehdokas Jouni Ovaska.

 

Oli suorastaan hupaisaa, että kummassakin yleisötilaisuudessa kansaa kiinnosti, että millaisia positiivisia päätöksiä Kataisen-Urpilaisen hallitus on saanut aikaiseksi.

 

 

paatokset1

 

 
Kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että on todella vaikeaa löytää positiivisia asioita, joista nykyinen hallitus olisi päättänyt.

 

Alatalo osasi kuitenkin kääntää kysymyksen siihen muotoon, että mitä ongelmallisia päätöksiä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.

 

Keskeisimmät seikat, joihin Kataisen-Urpilaisen hallitus ei ole syyllistynyt on se, että se ei ole rohjennut nostaa ruuan ja eikä myöskään lääkkeiden arvonlisäveroa.

 

Tälle hallituksen ”päätökselle” Keskusta sekä suomalaiset osaavat antaa arvoa.

 

 

 

paatokset2

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahden mukaan positiivista hallituksen ”päätöksissä” on ollut se, että se ei uskaltanut laittaa metsille ja/tai maatalousmaalle kiinteistöveroa.

 

On selvää, että jos Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden ”haukat” olisivat säätäneet metsämaalle kiinteistöveron, niin sen jälkeen suomalaisten jokamiehenoikeudet olisi ollut pakko laittaa uuteen tarkasteluun.

 

Kun Katainen, Urpilainen ja Niinistö eivät mielihaluistaan huolimatta uskaltaneet säätää metsämaille kiinteistöveroa, niin metsänomistajat eivät ala rakentamaan metsäautoteille puomeja – sienestäminen ja marjastaminen voivat siis jatkua nykyiseen tapaan!

Kansanedustaja Pirttilahti halusi nostaa erikseen esille työministeri Lauri Ihalaisen ja totesi, että Ihalainen on pystynyt kaikella kunnialla hoitamaan vaikean ministeripostinsa.

 

 

paatokset3

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Jouni Ovaska otti esille hallituksen hyvistä päätöksistä sen, että Katainen myöntyi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esitykseen sote-solmun ratkaisemiseksi.

 

 

 

On selvää, että Kataisen päätös myöntyä Sipilän esitykseen oli hänen hallitustaipaleensa suurimpia saavutuksia, sillä sote-päätökseen taipuminen merkitsi samalla hallituksen luopumista onnettomasta kuntauudistushankkeestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kataisen-Urpilaisen hallitus, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Jouni Ovaska, ruuan arvonlisävero, lääkkeiden arvonlisävero, metsämaan kiinteistövero, maatalousmaan kiinteistövero,

Tampereen kaupungin "Vuosikertomus 2012" on talouden osalta synkkää luettavaa

Keskiviikko 27.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki julkaisi maanantaina 25.3.2013 vuosikertomuksensa vuodelta 2012.

 

Vuosikertomuksen alussa on valitettavan paljon samoja piirteitä kuin hallituksen kehysriihitiedottamisessa eli kerrotaan ainoastaan viime vuoden aikana saavutettuja harvoja myönteisiä asioita, mutta jätetään pääasiat eli heikosta taloustuloksesta ja heikoista talousnäkymistä kertominen vähemmälle.

 

On syytä hieman tarkastella Tampereen talousnäkymiä viime vuoden vuosikertomustietojen valossa.

 

Tampereen kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen tulos on 28,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

 

Miinusta kertyi paljon, vaikka tilinpäätöksessä on jo huomioitu 14 miljoonan euron suuruiset satunnaisiin eriin kirjatut kertaluonteiset luovutusvoitot.

 

Kertaluonteisia luovutusvoittoja kaupungin kassaan toivat Tampereen ammattiopiston käytössä olevien kiinteistöjen apporttiluovutus tytäryhtiö TAO-Kiinteistöt Oy:lle sekä Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen asfalttiaseman myynti.

 

Näytetty tulos ja kertaluonteisten luovutusvoittojen ”puhdistaminen” tulosta vääristämästä merkitsevät, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos viime vuonna oli 42,4 miljoonaa euroa miinusmerkkinen.

 

Eikä tässä vielä kaikki, kuten televisioruutujen helppo-heikit tapaavat sanoa!

 

Tampereen kaupunki korotti Keskustan valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön kannan vastaisesti viime vuoden kiinteistöveroa ja tästä kaikkien tamperelaisten maksamasta piiloveron korottamisesta kertyi kaupungin kassaan lähes 10 miljoonaa euroa!

 

Vuonna 2011 Tampereella kiinteistöveron kertymä oli 42,5 M€, kun se viime vuonna oli peräti 52,2 miljoonaa euroa eli kaupunki kuritti asukkaitaan kiinteistöveron korottamisella 9,7 M€!

 

Kiinteistöveron korottaminen pyörähti alta aikayksikön nostamaan jokaisen vuokra-asunnon vuokraa ja se tuntui välittömästi kaikkien omistusasunnon omistavien pankkitilillä. Kiinteistövero on luonteeltaan tasavero ja se tosiasia saattaa joltakin unohtua – suhteellisesti eniten sen korottaminen rokotti vähätuloisia!

 

Tampereen kaupungin holtittomasta taloudenpidosta vuodelta 2012 realistiset ja oikeat luvut ovat siis seuraavat:

 

  • tilinpäätöksessä näytetty alijäämä 28,4 M€
  • kertaluonteiset luovutusvoitot 14,0 M€
  • Keskustan mielestä perusteeton kiinteistöveron korottaminen 9,7 M€

 

Luvut merkitsevät yhteensä 52,1 miljoonaa euroa!

 

Saattaa olla, että joku ajattelee näitä isoja lukuja vielä mummonmarkkoina ja silloin puhutaan lähes 310 miljoonasta markasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen vuosikertomus 2012, Tampereen alijäämä, Tampereella miinusmerkkinen tulos, kiinteistöveron korotus, Keskustan kanta kiinteistöveron korottamiseen,

Tampereen Kokoomus maksatti tamperelaisilla käsittämättömän kalliin hinnan, jotta SDP:n valtuustoryhmä suostui kannattamaan Kokoomuksen ajamaa kiinteistöveron korottamista

Torstai 22.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 7.11.2011, että kiinteistöveroa korotettiin tontin osalta 23,5 % ja rakennusten osalta 12,5 %.


Laskelman lähde on Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n puheenjohtajan Simo Ylisiurusen pääkirjoitus Tampereen Omakotiviestissä 4/2011 eli lehden joulukuun 2011 numerossa. Pääkirjoitus on otsikoitu: "Talollisten piinat jatkuvat!!

 

Suomen Keskustan ja Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmät vastustivat Kokoomuksen korotusesitystä ja sen vuoksi Kokoomus joutuikin solmimaan kiinteistöveron korottamisesta epäpyhän liiton demareiden kanssa.

 

Oli pitkään suuri kysymysmerkki, että miten demarit suostuivat korotukseen, joka välittömästi kiertyy asumismuodosta riippumatta kaikkien tamperelaisten kukkaron kuristajaksi. On todennäköistä, että juuri demarien kannattajat kärsivät kiinteistöveron korottamisesta eniten!

 

Aamulehden Moro teki todellisen paljastuksen, kun se 16.12.2011 nettiversiossaan klo 10.01 paljasti kiinteistöveron korottamiseen liittyneet kiemurat.

 

Suomen Keskustan sekä Sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät suostuneet Kokoomuksen esitykseen kiinteistöveron korottamisesta ja sen vuoksi Kokoomus joutui etsimään tukea demareilta. Suuri kysymysmerkki on, että miksi Kokoomus välttämättä halusi kuristaa tamperelaisia kiinteistöveron korottamisella!

 

Demarit suostuivat tukemaan Kokoomusta, mutta tamperelaisten kannalta todella ”kalliilla lunnailla”.  

Demareiden valtuustoryhmä vaati, että heidän ykkösmiehensä kotikulmille Tohloppijärven rantaan on rakennettava 500.000 euroa maksava rantasauna!

 

Käsittämätöntä koplausta!

 

Kokoomuksen ja demareiden hyväksymänä kiinteistöveron korottaminen meni läpi. On surkuhupaisaa nyt todeta, että Kokoomuksen rivivaltuutetut olivat autuaan tietämättömiä koplauksesta – osa heistä toki nyt kummeksuu kalliin rantasaunan rakentamista, mutta todellisesta tilanteesta he olivat ulkona kuin lumiukot.

 

Nyt on huolehdittava, että Kokoomuksen ja SDP:n kaikkien aikojen koplaus ei pääse unohtumaan, vaan se on pidettävä pinnalla ainakin ensi syksyn kunnallisvaaleihin saakka.


On mielenkiintoista nähdä, että uskaltavatko demarit käyttää Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan ja vielä suurempi on mielenkiinto Kokoomuksen menettelyn seuraamisessa, josko he hyödyntävät Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan.


Jo on aikoihin eletty, jos demarit tai Kokoomus käyttävät kiinteistöveron korottamista ja siihen liittyviä koplauksia vaalivaltteinaan!

 

Tässä Moron juttu kokonaisuudessaan:


============

 

Näin Tohlopin kohusauna junailtiin budjettiin – kokoomuksen palkkio demareille

16.12.2011 - 10:01

Kaupungilla on hämmästelty, miten ihmeessä Tohlopin puolen miljoonan euron avantosauna on saatu runnottua valtuustossa ensi vuoden budjettiin, joka on reippaasti alijäämäinen.

Tässä selitys: XL-rintama hajosi ja demarit vaativat tukensa korvaukseksi rantasaunan.

Tohlopin talviuintisauna oli todellakin demareiden tyylipuhdas iltalypsyjen iltalypsy. Moron saamien tietojen mukaan koko sotkun takana on XL-ryhmän hajoaminen budjettineuvotteluissa.

Moron sisäpiirilähteen mukaan keskusta ja sitoutumattomat eivät hyväksyneet kiinteistöveron korotusta, joten kokoomuksen piti saada demarit budjettisovun takuumieheksi. Demareiden ryhmänjohtaja Pekka Salmi havaitsi mahdollisuutensa ja hoiti ns. kotiin demareiden perinteisen iltalypsyn. Sdp antoi tukensa kiinteistöveron nostolle ja sai vastineeksi aika tyyriin avantosaunan Tohlopin rantaan.

Kokoomuspiireissä ollaan silti melko tyytyväisiä kauppaan, sillä kiinteistöveron korotus tuottaa kaupungin kanssaan ensi vuonna 7 miljoonaa euroa. Ilman avantosaunaa hyöty olisi tietysti suurempi, noin 7,5 miljoonaa euroa.

Kalliin saunan räätäleiksi voidaan siis osoittaa lähinnä keskusta ja sitoutumattomat sekä neuvokkaasti toimineet demarit. Kokoomus joutui vain taipumaan neuvottelun tuoksinassa.

Moron tietolähde arvelee, ettei sauna välttämättä maksa puolta miljoonaa. Taantuman aikana kustannus voi olla huomattavasti pienempi.

Moro


===========

 

Kiitokset kaikkien tamperelaisten puolesta Morolle. Nyt tiedämme taustat kiinteistöveron korottamiselle!


Moron maininta Keskustan ja Sitoutumattomien "syyllisyydestä" kiinteistöveron korottamiseen ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa, vaan Kokoomus joutui niiden vastahangan vuoksi maksattamaan kalliin hinnan tamperelaisten kukkarosta demareille, jotta nämä suostuivat tukemaan Kokoomuksen käsittämätöntä linjaa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry, Simo Ylisiurunen, Pekka Salmi, SDP Tampere, Kokoomus Tampere, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, kiinteistöveron korottaminen, Tampereen kaupunginvaltuusto 7.11.2011, Tohlopin rantasauna, vaalit 2012,

Tampereen Kokoomus haravoi myös vastarannankiiskien äänet omaan äänisaaliiseensa

Maanantai 19.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Jokaiseen tamperelaistalouteen 17.12.2011 jaettu Kokoomuksen Nyky-Tampere  –lehti kertoo Kokoomuksen kaikkia kosiskelen toimintatavan.

 

Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsen Erkki Axen teki taannoisessa kiinteistöveron korottamisessa sinänsä viisaan päätöksen ja vastusti kiinteistöveron korottamista.

 

Tämän johdosta Kokoomuksen valtuustoryhmä antoi Axen´lle varoituksen.

 

Axen ei ole varoituksesta moksiskaan ja samoin näyttää toimivan myös Kokoomuksen valtuustoryhmä apulaispormestari Leena Kostiaisen johdolla. Tämä on pelin politiikkaa parhaimmillaan tai oikeasti julkeimmillaan! Halutaan haalia Kokoomuksen äänipottiin myös ne tamperelaisäänestäjät, jotka vastustivat kiinteistöveron korottamista!

 

”Liitän varoituksen ansioluettelooni” ilkkuu Axen!

 

Nyky-Tampere julkistaa kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Erkki Axen´n saaman varoituksen lehdessään kolmen palstan uutisena ja otsikoi juttunsa ”Axen aikoo pysyä kannassaan”.

 

Ihailtavaa äänten haravointia Kokoomukselta. Äänten haravoinnissa eivät menettelytavat tai poliittinen moraali paina lainkaan.

 

-Esko Erkkilä-,

2 kommenttia . Avainsanat: Erkki Axen, kokoomusryhmältä varoitus, kiinteistövero,

Olen pettynyt Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päättämään kiinteistöveron korottamiseen

Tiistai 8.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästelen, että valtakunnallinen hallituskokoonpano veti yhtä köyttä myös Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen, kun päätettävänä oli Tampereen kiinteistöveroprosentti ensi vuodelle.

 

Kataisen-Urpilaisen ja heidän apupuolueidensa aikaansaama kuntien kuristaminen sai tamperelaisen kruununsa, kun kokoomus, RKP, demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit korottivat kiinteistöveroprosentin uudelle tasolle.

 

Suomen Keskustan johdonmukainen linja asumiskustannusten kurissapitämiseksi sai tukea Tampereen Sitoutumattomien, SKP:n sekä Perussuomalaisten taholta, mutta valtakunnallinen hallituskoalitio jyräsi järkevän vaihtoehdon.

 

Demarien Pekka Salmi mainitsi ryhmäpuheenvuorossaan, että kiinteistöveron korottaminen kohdistuisi pääomia omaavien maksettavaksi. Salmen ajatusrakennelma on ammuttava heti alas, sillä kiinteistöveron korottaminen kiertyy välittömästi kaikkien asumismuotojen kustannusten kurimukseksi.

 

Demarien tiukka ryhmäkuri tuli kaupunginvaltuuston istunnossa taas selvästi esille, kun Aila Dundar-Järvinen kertoi kaikelle kansalle, että hän jäi ryhmässään vähemmistöön kiinteistöveroa käsitellessä. Ryhmässään kiinteistöveroa vastustanut Dundar-Järvinen totesi kuitenkin noudattavansa ryhmänsä päätöstä ja äänestävänsä vastoin henkilökohtaista kantaansa. Äänestäjien tahto ei siis merkitse demarileirissä mitään, vaan joukon enemmistö määrää myös ryhmän vähemmistöön jääneiden äänestyskäyttäytymisen.

 

Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen käytti napakan puheenvuoron, jossa hän ”opetti kädestä pitäen” valtuustokollegojaan ja totesi kiinteistöveron korottamisaikeiden olevan kaupungin itseaiheuttamaa. On mukavaa kuulua samaan ryhmään Anna-Kaarinan kanssa!

 

Anneli Kivistö (sdp) – eräs demariryhmän ylikävelemäksi joutuneista - käytti mainion puheenvuoron, jossa hän toivoi seuraavaan kaupunginvaltuustoon omakotiyhdistysten edustusta.

 

Kokoomuksen Mikko Leppälahti ja Erkki Axen sekä vasemmistoliiton Ilkka Järvelä ilmoittivat jo keskustelun aikana, että he tulevat äänestyksessä poikkeamaan ryhmiensä linjauksista.

 

Äänestystulos oli lopulta kiinteistöveron korottamisen puolesta 54 ja sen nykyisellään pitämisen puolesta 13.

 

Olen pettynyt valtaapitävien linjaan ja toivon, että tamperelaiset muistavat äänestystuloksen seuraavissa kunnallisvaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kiinteistövero, Mikko Kriikku, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen,

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiinteistöveron korottaminen, Tampereen kaupungin tehostamistoimenpiteet, Infra, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos,

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK-Pirkanmaa, MTK-Hämeenkyrö, MTK-Ikaalinen, MTK-Viljakkala, MTK-Mouhijärvi-Suodennïemi, Visa Merikoski, Arto Pirttilahti, Matti Äijö, Arto Satonen, Marko Taipale, Eveliina Asikainen, Miska Paulorinne, Lea Mäkipää, Ikaalisten Kylpylä, kiinteistövero,