Opetin Venäjän-poikaa pääsemään suosta eteenpäin!

Torstai 4.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Nykyään pellot ovat niin kuivatettuja, että kyntö-, äestys- tai kylvöhommissa traktorit eivät jää mahastaan kiinni pelloille.  Osaltaan tämä on myös sen ansiota, että nykyviljelijöiden traktorit ovat nelivetoisia ja sen ansiosta ne pärjäävät myös kosteilla mailla.

 

 

Toista oli ennen ja mm. minä olen jäänyt Valmetillani mahastani kiinni mökkitontilla nykyisen lipputankomme kohdalla – eipä helpolla uskoisi!

 

 

Mieliinpainuvin aiheeseen liittyvä kokemukseni on Laatokalta Mantsinsaarelta, kun sai opettaa ”ruskipojan” pääsemään Belaruksellaan suosta pois suomalaisin konstein.

 

Kas näin se kävi:

 

Edesmennyt anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja taas kerran olin käymässä hänen synnyinsijoillaan.

 

Siihen aikaan Mantsilla oleili keski-ikäinen venäläismies, jolla oli käytössään aito-Belarus.

 

Ylitimme Laatokan Pöllästä Mantsinsaarelle veneellä ja jatkoimme siitä Belarus-kyydillä Työmpäisiin eli siihen hiljentyneeseen kylään, jossa anoppini synninkodin rauniot sijaitsevat.

 

Paluumatkan teimme ”mutkin” Mantsin patterin kautta ja jossain vaiheessa jouduimme suolle, jonne Belaruksemme upposi mahaansa myöten.

 

Ruskipoika hätääntyi, mutta totesin, että ei mitään hätää ja ryhdyin hommiin – yhteistä kieltä ei toki löytynyt!

 

Belaruksessa oli hyvät oheisvarustukset, kuten terävä kirves ja riittävästi vahvaa kettinkiä.

 

Ohjasin ruskipoikaa kaatamaan vankan pystyynkuivaneen kuusen ja raahaamaan sen karsittuna traktorimme luo.

 

Laitoin muutaman metrin pituisen kuusenrangan Belaruksen takapyörän taakse ja sidoin sen takapyörään kettingillä – sen varoin, että kettinkisidos ei osunut venttitapin kohdalle.

 

Tämän jälkeen pyysin ruskipoikaa ajamaan hitaalla peruutusvaihteella vajaan metrin verran taaksepäin ja niinhän Belarus oli pelastettu suosta.

 

Nyt vaan kuusenlatvaa takapyörien etupuolelle ja Belarus oli pelastettu suosta.

 

 

Tulipahan tuossa taas kerran mieleen se suomalainen perustotuus, että…

 

 

…meillä pannaan konsteilla, mutta ei suurilla munilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.

Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:

Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-