29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Rouvan äiti, anoppini ja poikiemme mummu oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella vuonna 1915.Tiistai 19.4.2022 - -Esko Erkkilä- Rouvan äiti, anoppini ja poikiemme mummu oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella vuonna 1915.Anoppini synnyinkodin rauniot sijaitsevat Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja olen päässyt käymään noilla raunioilla muutaman kerran.Rouvaa en ole sinne saanut lähtemään, mutta keskipoikamme oli mukana eräällä Mantsinsaaren matkallamme – taisi olla vuosi 1998 eli keskipoikamme oli silloin 8-vuotias.Ahvenen-talon raunioille – anoppini oli tyttösukunimeltään Ahven – on matkaa Mantsinsaaren laituripenkereeltä kolmisen kilometriä ja raunioilta poislähtiessämme olin tyytyväinen, kun keskipoikamme jäi muusta porukasta jälkeen ja kuvasi mummunsa lapsuudenmaisemia!Putinin hirviömäinen toiminta Ukrainassa merkitsee, että suomalaisilla ei ole mahdollisuutta pitkään aikaan päästä kotiseutumatkoille pakkoluovutettuun Karjalaan.Olen tyytyväinen, että olen saanut olla osallisena siinä sukupolvien ketjussa, jotka ovat aikaansaaneet katkeamattoman ketjun Mantsinsaarelta nyky-Suomeen!-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella, Laatokan Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Salmi, Salmin pitäjä, Ahvenen suku, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, |
Varttikarjalaisten poikieni juuret ovat osaltaan Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä!Torstai 24.3.2022 - -Esko Erkkilä- Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa pintaan tuon hylkiövaltion edeltäjän eli Neuvostoliiton valloitukset toisessa maailmansodassa, jolloin myös Suomi menetti merkittävän osan pinta-alastaan Neuvostoliitolle.Karjalan menettäminen koskettaa myös perhekuntaamme, sillä edesmennyt anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylästä. Tämä merkitsee, että Rouvani on puolikarjalainen ja poikamme ovat varttikarjalaisia!Olen käynyt Mantsinsaaren Työmpäisissä sijaitsevilla anoppini kotitalon raunioilla ja siitä olen suorastaan ylpeä, että keskipoikamme oli mukana eräällä matkallani. Vaimoni ei ole suostunut käymään Mantsinsaarella, mutta keskipoikamme ansiosta sukupolvien ketju sinne on siis muodostettu.****************************Leo Mirala on koonnut tarkat tiedot Mantsinsaaren asukkaista ennen sotia ja tässä hyödynnän noita tietoja.*** |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaisten poikieni juuret ovat osaltaan Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä!, varttikarjalainen, puolikarjalainen, Salmin pitäjä, Mantsinsaari, Työmpäinen, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Työmpäisten tsasouna, Työmpäisten kansakoulu, |
Anopin ja mummon synnyinkodin raunioillaTorstai 25.2.2021 - -Esko Erkkilä- Tutkailin vanhoja valokuvakansioitani ja löysin kuvia keskipojan kanssa käynnistäni hänen mummunsa ja minun anoppini synnyinkodin raunioilla Salmin pitäjän Mantsinsaarella. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Salmin pitäjä, Salmin Mantsinsaari, Salmi, Lunkulansaari, |
Opetin Venäjän-poikaa pääsemään suosta eteenpäin!Torstai 4.2.2021 - -Esko Erkkilä- Nykyään pellot ovat niin kuivatettuja, että kyntö-, äestys- tai kylvöhommissa traktorit eivät jää mahastaan kiinni pelloille. Osaltaan tämä on myös sen ansiota, että nykyviljelijöiden traktorit ovat nelivetoisia ja sen ansiosta ne pärjäävät myös kosteilla mailla.Toista oli ennen ja mm. minä olen jäänyt Valmetillani mahastani kiinni mökkitontilla nykyisen lipputankomme kohdalla – eipä helpolla uskoisi!Mieliinpainuvin aiheeseen liittyvä kokemukseni on Laatokalta Mantsinsaarelta, kun sai opettaa ”ruskipojan” pääsemään Belaruksellaan suosta pois suomalaisin konstein.Kas näin se kävi:Edesmennyt anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja taas kerran olin käymässä hänen synnyinsijoillaan.Siihen aikaan Mantsilla oleili keski-ikäinen venäläismies, jolla oli käytössään aito-Belarus.Ylitimme Laatokan Pöllästä Mantsinsaarelle veneellä ja jatkoimme siitä Belarus-kyydillä Työmpäisiin eli siihen hiljentyneeseen kylään, jossa anoppini synninkodin rauniot sijaitsevat.Paluumatkan teimme ”mutkin” Mantsin patterin kautta ja jossain vaiheessa jouduimme suolle, jonne Belaruksemme upposi mahaansa myöten.Ruskipoika hätääntyi, mutta totesin, että ei mitään hätää ja ryhdyin hommiin – yhteistä kieltä ei toki löytynyt!Belaruksessa oli hyvät oheisvarustukset, kuten terävä kirves ja riittävästi vahvaa kettinkiä.Ohjasin ruskipoikaa kaatamaan vankan pystyynkuivaneen kuusen ja raahaamaan sen karsittuna traktorimme luo.Laitoin muutaman metrin pituisen kuusenrangan Belaruksen takapyörän taakse ja sidoin sen takapyörään kettingillä – sen varoin, että kettinkisidos ei osunut venttitapin kohdalle.Tämän jälkeen pyysin ruskipoikaa ajamaan hitaalla peruutusvaihteella vajaan metrin verran taaksepäin ja niinhän Belarus oli pelastettu suosta.Nyt vaan kuusenlatvaa takapyörien etupuolelle ja Belarus oli pelastettu suosta.Tulipahan tuossa taas kerran mieleen se suomalainen perustotuus, että……meillä pannaan konsteilla, mutta ei suurilla munilla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Konsteilla mutta ei suurilla munilla, Mantsinsaari, Työmpäinen, Mantsin patteri, Pöllä, Lunkulansaari, Laatokka, Belarus, |
Samovaarin, kastrullin ja kuparipannun värikäs matka Mantsinsaarelta Tampereelle!Tiistai 7.4.2020 - -Esko Erkkilä- Edesmenneen anoppini kotitalo sijaitsi Salmin kuntaan kuuluneen Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja heille eli Ahvenen perheelle tuli niin kiire Talvisotaa pakoon, että perheen tärkeät tarvekalut eli… |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Salmin kunnan Mantsinsaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Lunkulansaaresta Mantsinsaareen, kuparinen kahvipannut, kastrulli, kasari, samovaari, Talvisota, |
Mantsinsaaren Työmpäisten kansakoulun lämmitysuunin kohennuskeppi!Sunnuntai 5.4.2020 - -Esko Erkkilä- Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin kunnan Mantsinsaaren Työmpäisten kylän Ahvenen talon tyttäriä.Rouva ei ole milloinkaan suostunut käymään äitinsä synnyinkodin raunioilla, mutta minä olen siellä käynyt muutaman kerran ja kerran mukanani oli keskipoikamme, joten sukupolvien ketju on hoidettu.Anoppini synnyinkodin raunioilta en ole kerännyt mitään muistoja, mutta Työmpäisten kansakoulun kellarin jäännöksistä löysin joskus… |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Työmpäinen, Työmpäisten kansakoulu, Mantsinsaaren Ahvenet, Ahvenen suku, Lunkulansaari |
Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä- Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.
Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.
Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.
*****************
Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.
Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.
Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.
Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.
On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton. Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.
Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.
Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.
***********************
Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.
**********************
Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:
”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”
Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!
Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Salmi, Tulemajoki, Mantsinsaari, Mantsi, Lunkulansaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäinen, Juhani Ahven, Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko, Yle Uutiset, |
VarttikarjalaisetPerjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä- Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!
Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.
Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.
Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.
Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.
Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!
Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!
*****************
Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.
Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä! Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!
Arvostan joka tapauksessa huutoani!
*****************
Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.
Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri, |
Säilyivät sodalta suojassa!Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä- Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.
Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla evakuointimääräys.
Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.
Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.
Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.
Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.
Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.
Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.
************************
Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.
Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli
”Erikoiset esineet”!
Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake, |
Lenin-patsas PitkärannastaMaanantai 9.10.2017 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen Lenin-museon viehättävästä virkailijasta, joka on kotoisin Pitkärannasta.
Pitkäranta oli Impilahden kunnan vilkas asutustaajama ja nyt se lienee saanut kaupungin statuksen.
Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla ja olen käynyt siellä muutaman kerran.
Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 ja ehdin ”keskipojan” kanssa käymään Pitkärannassa ennen Neuvostoliiton romahtamista. Toki olen Venäjän aikana saanut poiketa Pitkärannassa myöhemminkin.
Osallistuimme matkalle, jonka tarkoituksena oli käydä Mantsinsaarella, sillä se on anoppini ja poikiemme mummun synnyinsaari.
Kävimme anoppini kodin rauniolla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja jokin liikahti lämpimästi rinnassani, kun lähtiessämme raunioilta keskipoika jäi jälkeemme ja kuvasi Työmpäisten maisemia – tunsin, että olen siirtänyt kapulan seuraavalle sukupolvelle!
Mutta siitä Pitkärannasta!
Majoitumme matkamme aikana Pitkärannassa kerrostalossa, jota kutsuttiin hotelliksi.
”Hotellissa” oli monen huoneen yhteinen keittiö, jossa sähkölieden levyt olivat kuumennettu täysin pilalle, sillä niitä oli talvisaikaan käytetty lämmönlähteenä.
”Hotellimme” vieressä sijaitsi Pitkärannan sairaala ja sairaalan portilla oli muutama roskis. Kurkkasin yhteen roskikseen ja siellä näkyi verisiä neuloja sekä verisiä sidetarpeita - ehkä komento on nyt muuttunut.
*****************
Eräänä luppohetkenämme luoksemme tuli kaksi pojankoltiasta, jotka kaupittelivat komeaa Lenin-pystiä keskipojalle.
Kannustin keskipoikaa, että tarjoa kahtakymmentä markkaa ja niin myös tapahtui.
Koltiaiset antoivat Lenin-pystin ja saivat kaksikymmenentä markkaa; nauroivat paskasta naurua ja lähtivät juosten pois.
Kauppa oli osaltamme rehti ja nelikymmensenttinen pronssinen Lenin seisoo nykyisin nuorimmaisemme kirjahyllyn päällä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitkäranta, Mantsinsaari Työmpäinen, Impilahti, |
