En aio luopua Lenin-patsaastamme!

Lauantai 7.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän roistomainen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut paineita mm. sille, että kaikki Neuvostoliittoon liittyvät patsaat pitäisi tuhota.

 

 

 

Meilläkin on nuorimmaisen huoneessa kaapin päällä nelikymmensenttinen Lenin-patsas – patsas on painava, sillä se on pronssia!

 

**************

 

Kävin vuonna 1980 syntyneen keskipojan kanssa anoppini ja keskipojan mummun synnyinkodin raunioilla Laatokan Mantsinsaarella joskus ennen Neuvostoliiton romahtamista.

 

Majoituimme Pitkärannassa kerrostalossa toimivassa ”hotellissa” ja joskus luppohetkenämme meille tuli kaksi pojankoltiaista kauppaamaan tuota Lenin-pystiä.

 

Keskipoika ei ollut kiinnostunut, mutta rohkaisin häntä tarjoamaan pystistä 20 markkaa, sillä elimme vielä markka-aikaa.

 

Kossit hyväksyivät keskipojan tarjouksen ja veistos vaihtoi omistajaa – pojat lähtivät kaupanteon jälkeen paskasta naurua nauraen juoksemaan omille teilleen ja meillä oli hallussamme tuo Lenin-pysti.

 

Nyt uskon, että pojat olivat varastaneet tuon sinänsä laadukkaan veistoksen ehkä Pitkärannan Kulttuuritalolta.

 

Patsas matkasi Suomeen bussin tavaratilassa ja nyt se on ”kunniapaikalla” kuopuksemme huoneessa kaapin päällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rouvan äiti, anoppini ja poikiemme mummu oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella vuonna 1915.

Tiistai 19.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Rouvan äiti, anoppini ja poikiemme mummu oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella vuonna 1915.

 

Anoppini synnyinkodin rauniot sijaitsevat Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja olen päässyt käymään noilla raunioilla muutaman kerran.

 

Rouvaa en ole sinne saanut lähtemään, mutta keskipoikamme oli mukana eräällä Mantsinsaaren matkallamme – taisi olla vuosi 1998 eli keskipoikamme oli silloin 8-vuotias.

 

Ahvenen-talon raunioille – anoppini oli tyttösukunimeltään Ahven – on matkaa Mantsinsaaren laituripenkereeltä kolmisen kilometriä ja raunioilta poislähtiessämme olin tyytyväinen, kun keskipoikamme jäi muusta porukasta jälkeen ja kuvasi mummunsa lapsuudenmaisemia!

 

Putinin hirviömäinen toiminta Ukrainassa merkitsee, että suomalaisilla ei ole mahdollisuutta pitkään aikaan päästä kotiseutumatkoille pakkoluovutettuun Karjalaan.

 

Olen tyytyväinen, että olen saanut olla osallisena siinä sukupolvien ketjussa, jotka ovat aikaansaaneet katkeamattoman ketjun Mantsinsaarelta nyky-Suomeen!

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisten poikieni juuret ovat osaltaan Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä!

Torstai 24.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa pintaan tuon hylkiövaltion edeltäjän eli Neuvostoliiton valloitukset toisessa maailmansodassa, jolloin myös Suomi menetti merkittävän osan pinta-alastaan Neuvostoliitolle.

 

Karjalan menettäminen koskettaa myös perhekuntaamme, sillä edesmennyt anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylästä. Tämä merkitsee, että Rouvani on puolikarjalainen ja poikamme ovat varttikarjalaisia!

 

Olen käynyt Mantsinsaaren Työmpäisissä sijaitsevilla anoppini kotitalon raunioilla ja siitä olen suorastaan ylpeä, että keskipoikamme oli mukana eräällä matkallani. Vaimoni ei ole suostunut käymään Mantsinsaarella, mutta keskipoikamme ansiosta sukupolvien ketju sinne on siis muodostettu.

 

****************************

 

 

Leo Mirala on koonnut tarkat tiedot Mantsinsaaren asukkaista ennen sotia ja tässä hyödynnän noita tietoja.

 

***

 

 

Kartta Työmpäisten kylän taloista, teistä ja merkittävistä kohteista ml. kylän tsasouna, kansakoulu sekä vartioasema – ne kaikki ovat paikkoina tuttuja minulle.

 

 

Kartalla kohde numero 22 on anoppini kotipaikka ja tässä Leo Miralan laatima luettelo sen asukkaista – anoppini on Stepan ja Palagea Ahvenen seitsemäs lapsi.

 

 

***

 

 

Ahven Stepan (Stjoppi) Mihailinp. 26.7.1874 - 4.8.1949, asuntotilall, räätäli.

Pso Pelagea Ivanintr o.s. Kirilä 10.9.1877.

Lapset:

1. Aleksantra (Sanni) 13.4.1902, pso Grigori Stepaninp Kima,  

2. Natalia 15.8.1904, pso Venäläinen,

3. Maria 4.4.1906,

4. Ljubov (Lempi) 19.7.1908,

5. Anfisa 21.10.1910,

6. Olga 21.7.1912, pso Pekka Stepaninp Kuha,

7. Raisa 30.8.1915,

8. Ivan (Johannes) 7.9.1917,

 

 

Pääseeköhän enää milloinkaan Mantsinsaarelle?

 

 

-Esko Erkkilä-

Anopin ja mummon synnyinkodin raunioilla

Torstai 25.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin vanhoja valokuvakansioitani ja löysin kuvia keskipojan kanssa käynnistäni hänen mummunsa ja minun anoppini synnyinkodin raunioilla Salmin pitäjän Mantsinsaarella.

 

 

 

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla ja sinne kuljetaan Lunkulansaaren kautta.

 

Kulkemisemme Lunkulasta Manstsiin oli helppo, mutta paluumatka sieltä oli hieman haasteellinen – paluumatkastamme ehkä joskus hieman tarkemmin.

 

Arvostan, että keskipoika jättäytyi paluumatkalla muusta seurueesta jälkeen ja ilmiselvästi halusi paneutua mummunsa matkaan Mantsin Työmpäisistä Mantsin rantaan saakka!

 

On ilmeistä, että vierailuni Mantsinsaarella on käyty, sillä koronatilanne ja ikääntymiseni estävät jatkossa vierailut Mantsinsaarella – arvostan kuitenkin koettuja matkojani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Samovaarin, kastrullin ja kuparipannun värikäs matka Mantsinsaarelta Tampereelle!

Tiistai 7.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Edesmenneen anoppini kotitalo sijaitsi Salmin kuntaan kuuluneen Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja heille eli Ahvenen perheelle tuli niin kiire Talvisotaa pakoon, että perheen tärkeät tarvekalut eli…

 

…samovaari,...

 

…kastrulli ja...

 

…kuparipannu piti kätkeä maakuoppaan.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi kotiinsa, kaivoi kätketyt astiat esiin ja nyt ne ovat perintökaluina meillä keittiökaapin päällä!

 

 

Kastrulli eli kasari sekä kahvipannu ovat maasepän tekemiä ja ne ovat olleet anopillani jo 1940-luvulta alkaen – kahvipannua on useasti tinattu ja se on ollut jokapäiväisessä käytössä.

 

Samovaarin Rouva sai perintökaluna sen jälkeen, kun tätinsä, jonka hallussa se oli, siirtyi tuonilmaisiin.

 

Olen saanut muutaman kerran käydä anoppini kotitalon raunioilla Mantsinsaarella ja osaan arvostaa noita perinnekaluja, joilla on ainutlaatuinen historia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-