Varttuneella iällä kannattaa käyttää hyväkseen erilaisia terveyskokeita ja -testejä

Perjantai 6.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen elävä esimerkki – todella elävä – siitä, että terveenäkin ihmisen kannattaa tutkituttaa itseään erilaisten sairauksien varalta.

 

Sanon tämän sillä omakohtaisella kokemuksella, että minulta löydettiin yli kymmenen vuotta sitten eturauhassyöpä rutiininomaisen verikokeen eli PSA-tutkimuksen jälkeen.

 

Minut leikattiin ja jos en tullut terveeksi, niin palauduin jokseenkin entiselleen, kuten tavataan sanoa!

 

Tampere-talossa järjestettiin Seniorimessut 9.11.2013 ja lunastin viiden euron hintaisen pääsylipun messuille.

 

Messujen esitteessä sanottiin mm. näin:

 

"Seniori-ikäiset ovat nykyisin aikaisempaa hyväkuntoisempia, aktiivisempia ja varakkaampia.

 

He ovat halukkaita etsimään uusia kokemuksia ja sijoittamaan hyvinvointiinsa. Matkailu, sopivan asuinympäristön ja -palveluiden valinta, arkipäivää helpottavat apuvälineet, mielenkiintoiset harrastukset ja tarvittavat kotitalous- tai terveydenhoidon palvelut kiinnostavat."

 

 

Varakkuudesta omalta kohdaltani ei ole kyse, mutta muuten allekirjoitan messuesitteen tekstin.

 

Messuilla oli monenlaisia kilpailuja ja testausmahdollisuuksia.

 

Suostuin kahteen testiin:

 

Tampereen Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukosen kanssa juttelemme usein niitä näitä, mutta emme kuitenkaan politiikkaa.

 

Seniorimessuilla Marjatta ylipuhui minut osallistumaan testiin, jossa verikokeen perusteella arvioitiin henkilön taipumus aikuisiän diabetekseen.

Testausmahdollisuus oli osa Tampereen Diabetesyhdistyksen messuosastoa.

 

 

 

 

Verinäyte otettiin sormenpäästä ja analysoitiin.

 

Tulos oli minulle helpotus, sillä sain tulokseksi 6,5 mmol/l.

 

Tavoitearvo ennen ateriaa on 4 – 6 mmol/l ja 1,5 – 2 tuntia aterian jälkeen alle 8 mmol/l.

 

Sain lohduttavan tiedon, että pikakokeen perusteella minulla ei ole akuuttia tilannetta aikuisiän diabetekseen.

 

********** 

 

Toinen testi oli käsien puristusvoimaa testaava testi.

 

Kyseinen testi antaa tarkkaa tietoa käsien puristusvoimasta ja käytännön tuntumaa siihen, että miten testattava pärjää sellaisissa arjen askareissa, joissa tarvitaan käsiin ”puhtia”.

 

Sain tulokseksi oikealla kädellä 56 kg ja vasemmalla kädellä 53 kg.

 

Testaaja piti tuloksia hyvinä ja erityisen hyvänä hän piti sitä, että molempien käsien puristusvoimat olivat noin lähellä toisiaan.

 

Yritin netistä löytää puristusvoimatulosten tulkintakaavoja, mutta niitäpä ei niin helposti löydykään, sillä tulkinnat ovat laitekohtaisia. On siis vain uskottava testaajan kommentteja.

 

 

**********

 

 

Mitä näistä voisi oppia?

 

Omakohtaisena kokemuksena kannustan yli 50-vuotiaita miehiä verikokeisiin, joissa tutkitaan PSA. Korkea PSA-arvo merkitsee tarkempia tutkimuksia eturauhassyövän varalta.

 

Kannustan naisia hakeutumaan mammografiatutkimuksiin, sillä se antaa viitteitä mahdollisista tarkemmista tutkimuksista rintasyövän varalta.

 

Kannustan hakeutumaan verensokerimittauksiin, sillä sen tulokset antavat viitteitä lähestyvästä aikuisiän diabeteksestä.

 

Kannustan suorittamaan käsien puristusvoimamittauksia, kun se on helposti mahdollista. Olen jostain lukenut, että yli 55-vuotiailla miehillä tulos 37 kiloa tai heikompi ja naisilla tulos 21 kiloa tai heikompi merkitsevät viitteitä saada liikkumiskyvyn rajoituksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

"Levottomuus vaan lisääntyi"

Keskiviikko 15.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia on ollut mahdollista kuunnella Radio Moreenista jo 18.4.2007 alkaen. Vain yksi kokous eli 17.12.2008 pidetty istunto on jäänyt taltioimatta teknisten ongelmien vuoksi.


Kaikkien kokousten äänitykset ovat edelleenkin kuunneltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilla olevan linkin kautta.


Kaupunginvaltuuston kokousten videolähetykset aloitettiin 7.11.2011 ja niitä jatkettiin 21.11.2011 sekä 12.12.2011 pidetyistä kokouksista. Videotallenteet ovat nekin katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.


Videotallentamisessa oli tauko, mutta maanantaina 13.2.2012 pidetty kaupunginvaltuuston kokous oli taas seurattavissa suorana videolähetyksenä.


Pääsin netin ääreen, kun kokous oli kestänyt puolitoista tuntia ja seurasinkin sitten valtuutettujen puhumista ja toimintaa netistä kokouksen loppuun saakka.


Suorat (ja sitten tallennetut) videolähetykset lisäävät kaupungin avoimuutta päätöksenteossa.


Videoinnit eivät varmaan ole kaikkien kaupunginvaltuutettujen mieleen, sillä nyt kaupunkilaiset pääsevät seuraamaan tarkasti valtuutettujen toimintaa kaupunginvaltuustossa.


Kokouksessa sukkia kutova tai koko ajan purukumia jauhava kaupunginvaltuutettu ei ole ainakaan minun mielestäni pätevä päättämään tamperelaisten asioista. Nyt en huomannut sukankutojaa, mutta erään vasemmiston puolella istuneen miesvaltuutetun leuat kävivät koko istunnon ajan kuin märehtivällä lehmällä.


Tietokoneen ruudulta on kätevä ikuistaa kaupunginvaltuutettuja ”työn touhussa”.


Tässä näemme muutamia esimerkkejä 13.2.2012 pidetystä kaupunginvaltuuston kokouksesta:

Vihreiden Irene Roivainen on sopivan tiukka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Radiosta kokouksia kuunnellessa huomaa, että hän tai hänen valtuuttamansa henkilö katkaisee radiolähetyksen heti, jos valtuutettu puhuu yli sovitun ajan. Näin täytyykin olla, sillä kokouksissa ei pidä jaaritella.

Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen on puheenjohtajana toimiessaan Roivaista hellämielisempi ja hän antaa valtuutettujen jaaritella liian pitkään.

Pormestari Timo P. Nieminen puolusti pontevasti menettelyä, että jatkossakin pormestari valittaisiin kaupunginvaltuutetuista.

Vasemmistoliiton valtuutettu Ilkka Järvelä on aktiivinen puheenvuorojen käyttäjä. Meillä on Järvelän kanssa erilainen puoluetausta, mutta arvostan Ilkka Järvelää mukavana henkilönä ja useimmiten hänen ajatuksensakin ovat perin kannatettavia.

Tässä on samaan kuvaan päässyt kaupunginvaltuutettu Pertti Virtanen, joka vain harvoin avaa sanaisen arkkunsa Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Arvostan myös Tampereen demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovskia, joka on aktiivinen vaikuttaja. Atanas on kaupunginhallituksen edustaja varapuheenjohtamani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa ja saan siellä useinkin todeta, että ”olen jyrkästi samaa mieltä kuin Atanas!”

Kaupunginvaltuutettu Mikko Leppälahti on johtokuntatyöskentelyssäni tavallaan esimieheni, sillä hän on Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja.

Mikolla on laaja käytännön kokemus niihin asioihin, joista teemme johtokunnassa päätöksiä. Minä ja myös muut johtokuntamme jäsenet osaamme antaa Mikon tiedoille ja kokemukselle arvoa.

Keskustan valtuustoryhmän Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kannatti aivan oikein perustein Nekalan kaupunginosan tärkeyttä alueena, joka Tampereella pitäisi saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Valtuustoaloitteen asiasta oli tehnyt Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.





Keskustan valtuustoryhmä on tässä kuvattuna läppärini näytöltä.

Kansanedustaja Mikko Alatalon varahenkilöksi tuli kokouksen kestäessä Titta Mattila (edessä) ja muut keskustalaiset ovat Mikko Kriikku (vasemmalla), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (häämöttää oikealla).

Opetusministeri ja kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafsson (SDP) käytti kokouksessa ainakin yhden puheenvuoron, mutta…

…ministeri Henna Virkkusen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen aika taisi koko kaupunginvaltuuston kokousajan kulua tekstiviestien kirjoittelemiseen kuntien pakkoliitosasioissa.

Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 pidetyn kokouksen yhteenvedoksi sopii vallan hyvin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen tämän jutun otsikossa kertomani hänen lausahduksensa kokouksen päätteeksi:

Levottomuus vaan lisääntyi!

-Esko Erkkilä-

Käynti kaupunginvaltuuston yleisöparvekkeella oli pettymys

Keskiviikko 17.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kuuntelin radiosta lähes koko päivän marraskuun 15. päivänä Tampereen kaupunginvaltuuston budjettikokousta. Keskustassa käydessäni poikkesin hetkeksi seuraamassa valtuuston kokousta myös livenä.

 

Käyntini yleisöparvekkeella oli pettymys.

 

Kaupunginvaltuusto piti lounastauon klo 13.00…14.00. Poikkesin yleisöparvekkeella hieman klo 14.00 jälkeen.

 

Yleisöparvekkeella yleisöä oli kaikkiaan seitsemän henkilöä. Kaikki valtuutetut olivat virallisesti paikalla, mutta kovin moni hengaili jossakin muualla kuin istumapaikallaan - usean kaupunginvaltuutetun paikka oli tyhjänä.

 

Kaupunginvaltuutetut lukivat sanomalehtiä ja eräät tunnetut kaupunginvaltuuston jäsenet kutoivat sukkia, lapasia tai myssyjä.

 

Valtuutetut lukivat toisilleen ääneen puheita, jotka olivat valmistelleet ennalta.  "Kuuntelija-valtuutetut" yrittivät saada aikansa kulumaan jotenkin.

 

Valtuustotyöskentelyn seuraaminen yleisöparvekkeelta oli hämmentävä kokemus. Todellisuutta paremman kuvan valtuustotyöskentelystä saa, kun sitä seuraa Radio Moreenista.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Irene Roivainen on ylivertainen. Marjatta Stenius-Kaukonen on liian hellämielinen puheenjohtaja, sillä hän mm. sallii valtuutettujen ylittävän sovitun puheaikansa. Puheenvuorojen pitkittyminen latistaa tunnelman koko valtuustotyöskentelyssä.

 

Roivainen laittaa mikrofonin kylmästi kiinni, kun sovitut minuutit puheenvuoron aloittamisesta on kulunut. Tämä merkitsee, että julkisuutta varten tarkoitetut puheenvuorot loppuvat kuin "kanan lento", kun aika on kulunut. Kukaan valtuutetuista ei halua puhua pelkästään muille valtuutetuille ja kun radiokanava julkisuuteen on suljettu, niin puhetulvakin loppuu nopeasti.

 

Moitin itseäni, että menin kaupunginvaltuuston yleisöparvekkeelle valtuuston kokousta seuraamaan. Olisi ollut parempi, että olisin säilyttänyt mielikuvani ahkerasti työskentelevästä kaupunginvaltuustosta. Nyt se kuva mureni ja siitä saan syyttää ainoastaan itseäni.

 

-Esko Erkkilä-