Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-apu on pienmetsänomistajalle metsänmyyntitilanteessa välttämätön

Maanantai 8.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Parkano-Seinäjoki – radan toiselle puolelle jäänyt n. neljän hehtaarin suuruinen perämetsäkappale on ollut huonolla hoidolla jo pidempään.

 

Nyt kuitenkin ryhdistäydyimme ja esikoisemme johdolla teimme siellä harvennushakkuun.

 

 

Valtuutimme metsänhoitoyhdistyksen tekemään kaupat ja hoitamaan myös harvennushakkuun suorittamisen.

 

 

IMG_8208.JPG

 

On luonnollista, että harvennushakkuu suoritettiin konetyönä.

 

 

***************

 

 

Minulle oli yllätys, että melko pienen hakkuutyömaan puut metsänhoitoyhdistys oli myynyt peräti neljälle eri yritykselle!

 

Vakaasti uskon, että valitsemalla noin monta yritystä on metsänhoitoyhdistys pystynyt maksimoimaan metsänomistajan eli meidän maatalousyhtymämme saaman kantohinnan!

 

 

IMG_8333.JPG

 

Viides kasa on metsänomistajan kasa eli tämän kanssa tulen viimeistään syksyn mittaan mökkitonttini puualttarilla ahertamaan!  Nyt vaan pitää saada nuo puut mökkitontille ja siihen kuljetushommaan tarvitaan kunnollinen tukkiauto, sillä omalla traktorilla ja peräkärryllä homma vaatisi aivan liian paljon hikeä ja ehkä vertakin!

 

 

Kannustan metsänhoidollisissa kysymyksissä tukeutumaan ”oman” metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden apuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsänhoitoyhdistys, Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija-apu, metsänomistaja,

Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat jatkossakin metsäomistajien edunvalvonnasta kannolta Brysseliin!

Lauantai 7.9.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti perinteellisen metsäpäivän jo 36. kerran ja tällä kerralla eilen Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla ja sen lähimaastossa.

 

Kisapaikka sijaitsi alle kymmenen kilometrin etäisyydellä mökistäni ja kun olen Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastaja, oli luonnollista, että olin kisassa mukana.

 

Ehkä palaan varsinaiseen metsätaitokilpailuun myöhemmin, mutta nyt muutama asia tilaisuuden yhteydessä järjestetyn tilaisuuden asia-annista.

 

 

 

nisuu1

 

 

Ennen kilpailua ajankohtaisista asioista alusti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ja…

 

 

nisuu2

 

 

…kisan jälkeen Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja sekä MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

 

 

Molemmat alustajat käsittelivät alustuksissaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevaa uutta metsähoitoyhdistyslakia.

 

Molemmat alustajat totesivat, että uusi laki tuo metsäomistajille uusia vapauksia ja myös uusia vastuita.


Vapauksia mm. siinä mielessä, että uusi laki sallii eräänä metsänhoitomuotona jatkuvan kasvatuksen periaatteen.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana Pertti Hakanen vakuutti, että Keskusta ei hyväksy uusia lisäsääntelyohjeita, jotka vaikeuttaisivat metsänomistajan asemaa.


Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa metsänhoitoyhdistyksille suoritettava jäsenmaksu muuttuu vapaaehtoiseksi.


Viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu maksetaan vuodelta 2013 - maksu peritään vuonna 2014.


Viinikka toivoi, että metsänomistajat jatkaisivat uudessakin tilanteessa yhtenäisenä, vaikka metsäfirmat pyrkivätkin hajoittamaan joukkoa.

 

Metsänhoitoyhdistyslain eräs keskeinen tavoite on, että metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja edunvalvonta pitää eriyttää.

 

Asiaa on MTK:ssa puitu perusteellisesti ja päädytty siihen, että metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n organisaatioon. Näin taataan, että metsänhoitoyhdistysten jäsenkunnalle taataan suora yhteys MTK:n edunvalvontaorganisaatioon.

 

Maataloustuotantoa harjoittavien edunvalvonta kulkee edelleen paikallisten MTK-yhdistysten ja maakunnallisten MTK- liittojen kautta MTK:n ”valtakunnallisen lipun alle”.

 

Metsänomistajien edunvalvonnan osalta Mhy-liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan, joten sillä puolella organisaatio tulee virtaviivaistumaan.

 

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksista ja merkityksestä on toki kerrottu esim. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä, mutta tunnustan, että vasta nyt sain kokonaiskuvan lakiuudistuksesta – kiitokset siitä Keskustan Pirkanmaan piirin Metsäpäivän esiintyjille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsänhoitoyhdistykset, Nisun metsästysmaja, Viljakkala, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa,

Jämijärven Osuuspankki palautti pankkipalvelut Viljakkalaan

Keskiviikko 5.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on tyyppiesimerkki siitä, mitä kuntaliitos merkitsee uuden ”superkunnan” laitamille.

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja sen jälkeen on odoteltu, että kuka viimeisenä sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Lähdin Viljakkalasta opintielle 1965 ja sen jälkeen olen ollut ”kirjoilla” Turussa, Kokkolassa, Seinäjoella ja vuodesta 1976 alkaen Tampereella.

 

Vaikka olenkin tamperelainen, pysyn viljakkalalaisena hautaan saakka.

 

Olen innolla seurannut, kun Jämijärven Osuuspankki perusti Viljakkalaan toimipisteen huhtikuussa 2012. Valitettavasti en ole Jämijärven Osuuspankin asiakas, mutta toivottelen sille mitä parhainta menestystä Viljakkalassa.

 

Jämijärven Osuuspankin vankasta viljakkalalaisotteesta kertoo se, että pankki järjesti yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan kanssa metsäpäivän naapurimme metsässä Viljakkalassa 29.9.2012.

 

 

jami1

 

Metsäpäivä järjestettiin Lepomäen yksityistien varrella Vuorenmaan tilan metsässä – tien virallinen nimi on nykyään Koivuniementie. Paikka sijaitsee lyijykynän kärjen osoittamassa paikassa n. 45 kilometriä Tampereen Keskustorilta luoteeseen.

 

 

jami2

 

Metsäpäivä keräsi sankan yleisön, sillä Lepomäentien varrella ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista väki- ja automäärää.

 

 

jami3

 

Metsäpäivän työnäytöksissä nähtiin mm. kannonnostoa.

Mainittakoon, että seuraavana päivänä kannonnosto jatkui osaomistamani maatalousyhtymän metsässä näytösalueen vieressä.

 

 

jami4

 

Hakkunäytöksessä ikaalislaisen Tmi Metsätyö Vääräkosken Timberjack-korjuukone suoritti useita vuosia myöhässä olleen ensiharvennuksen naapurimme metsässä.

Ensiharvennus suoritetaan tavallisesti monia vuosia liian myöhään – valitettavasti omaan tästä omakohtaista kokemusta.

 

 

jami5

 

 

Metsäpäivän isäntänä hääri pankinjohtaja Timo Ala-Laurila, jolla on ollut ilmeisesti keskeinen osuus sille, että Viljakkalaan saatiin pankkipalvelut.

 

Kuvassa keskellä palvelupäällikkkö Tarja Kirsilä Jämijärven Osuuspankin pääkonttorista Jämijärveltä ja vasemmalla palvelupäällikkö Pirjo Kemppainen Jämijärven Osuuspankin Kovelahden konttorilta.

 

 

jami6

 

Jämijärven Osuuspankin ja Metsähoitoyhdistys Pirkanmaan tarjoamat nokipannukahvit, mehut sekä nuotiomakkarat tekivät hyvin kauppansa.

 

 

jami7


Tulevat metsänomistajat…

 

 

jami8

 

…nauttivat mehusta, pullasta ja nuotiomakkarasta suurella innolla.

 

 

jami9

 

Naapurimme Unto Parvi saapui myös paikalle. Unto on tehnyt arvokkaan työn, sillä hän on entisöinyt Super Dextansa hienoon kuntoon.

Olen kannustanut Untoa hankkimaan itselleen 1960-luvun asusteet, jotta kokonaisuus olisi täydellinen!

 

 

jami10

 

Metsäpäivän ohjelmaan kuului myös kahden moottorisahataiteilijan esitykset.

Jari Ahonen Ylöjärveltä ja Kari Manninen Tampereen Ikurista näyttivät, että pöllin sisältä "löytyy" vaikkapa mielenkiintoisia eläimiä!

 

 

jami11

 

 

Olen jo aiemmin kuullut, että moottorisahataiteilijoiden suurin työllistäjäryhmä nykyisin ovat koiranomistajat, jotka haluavat ikuistaa lemmikkinsä puuveistokseen.

Koirasta kuva vaikkapa kännykkäkameralla ja sen jälkeen moottorisahataiteilija alkaa työnsä!

 

 

Kiitän Jämijärven Osuuspankkia, sen Viljakkalan konttoria ja pankinjohtaja Timo Ala-Laurilaa Viljakkalan eteen tehdystä työstä.


On suuriarvoista, että pankkimaailma arvostaa kulmakuntaa, joka suurkunnan toimesta ollaan jättämässä tyystin oman onnensa nojaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jämijärven Osuuspankki, Jämijärven Osuuspankki Viljakkalan konttori, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa, Timo Ala-Laurila, nokipannukahvit, nuotiomakkara, metsänhoito, Viljakkala,

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.


Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.



Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.


 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puunostokartelli, puukartelli, Stora Enso, Metsäliitto, UPM, Kilpailuvirasto, Markkinaoikeus, 407/06/KR, kilpailunrikkomusmaksu, MHY, metsänhoitoyhdistys,