29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Agrologit tuovat arkijärkeä päätöksentekoon!Tiistai 28.3.2023 - -Esko Erkkilä- Olen Mustialan agrologi vuodelta 1970 ja silloin agrologeja valmistui Mustialan lisäksi vain Hyvinkäältä sekä Turun ruotsinkielisestä maatalousopistosta.Tilanne on vuoden 1970 jälkeen muuttunut ja ”aitojen agrologien” lisäksi on tullut kaikenlaisia agrologeja.Agrologit ovat olleet hyvin edustettuina valtakunnallisessa päätöksenteossa, sillä koulukuntamme on ollut hyvin edustettuna mm. kansanedustajien keskuudessa.*************Pirkanmaalta on Keskustan listoilta valittavana kaksi agrologia eli… |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit tuovat arkijärkeä päätöksentekoon!, Mustialan agrologit, Hyvinkään agrologit, Högre Svenska Lantbruksläroverket, Agrologit kansanedustajina, Arto Pirttilahti, Janne Pulkka, |
Ei montaa matkaa, mutta muutaman kerran vuodessa!Lauantai 18.1.2020 - -Esko Erkkilä- Yli nelikymmenvuotisen työhistoriani aikana lomamatkat rajoittuivat talviloman aikana vietettyihin lomaviikkoihin Viron kylpylöissä, mutta nyt eläkevaarina ehtii matkalle muulloinkin.MATKA 2020 –asiantuntijatapahtumassa torstaina 16.1.2020 oli mukava tavata niitä tahoja, joiden palveluksia olemme Rouvan kanssa viime vuosina saaneet käyttää.Kaikki kokemukset ja muistot ovat positiivisia, joten tässä lausun meitä passanneille alan yrityksille parhaimmat kiitokset!Muutama esimerkki yrityksistä ja henkilöistä, joita sain tavata Messukeskuksessa: |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Albatros Travel A/S, Vihdin Liikenne, VL-Matkat, SUBLU Tour Portugal Suomi, Mika Palo, Tilausliikenne Tuovinen, Tilausliikenne V-H Tuovinen, MATKA 2020, Mustialan agrologit, "Jatkuvaa Menestystä!" Agrologien Liitto, |
Jos mie saisin jouten olla!Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Jos mie saisin jouten olla!Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä- Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.
En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.
Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.
Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön! Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle. Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut.
Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.
Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.
Menetettyä aikaa ei saa takaisin.
Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.
Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!
Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.
Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.
Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.
Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!
Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aikavarkaat, Mustiala, Mustialan maatalousopisto, Mustialan agrologit, |
Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestöTiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä- Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.
”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.
Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.
Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.
Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.
Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.
Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.
Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!
Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.
********
Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!
Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.
Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.
”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.
Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.
Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!
Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!
Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!
******
Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin. Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!
Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!
Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, koulukuntajärjestö, Mustialan Maatalousopisto, Martti Miettunen, valtioneuvos Martti Miettunen, Mustialan agrologit, Suomen Matka-Agentit Oy, Lea Asso, matkaopas Lea Asso, agrologit Virossa 2013, |
