Frans Emil Sillanpää - kaksi veistosta Hämeenkyrössä

Tiistai 10.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

 

 

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

 

 

”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

 

 

F. E. Sillanpäästä on Hämeenkyrössä kaksikin veistosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

F. E. Sillanpään lukion (entinen Hämeenkyrön Yhteiskoulu) puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä rintakuva.

 

 

Patsas paljastettiin kesäkuussa 1965 ja se on paikallisen Lions clubin aikaansaama.

 

 

Patsasta yritettiin saada Hämeenkyrön kunnantalon eteen, mutta se torpattiin sillä perusteella, että Sillanpäällä ei ollut Hämeenkyrössä kunnallisia ansioita!

 

 

 

Huomenna kerron Sillanpäästä hieman lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalervo Kallion veistämä Klemetti-Kuulan monumentti Seinäjoella on tutustumisen arvoinen taideteos

Tiistai 16.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen asunut muutaman vuoden Seinäjoella 1970-luvulla, mutta vasta nyt Eläkeliiton liittokokousmatkalla osuin paikalle, jossa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti eli Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan patsas.

 

 

 

 

 

Palasin ensimmäisen liittokokouspäivän iltana kävellen Seinäjoki Areenalta hotellille ja huomasin Vapaudenpuistossa Vapaudentien ja Kirkkokadun risteyksessä tämän patsaan.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on vonna 1963 pystytetty patsas, joka on omistettu kahdelle kuuluisalle Etelä-Pohjanmaalla syntyneelle säveltäjälle – Heikki Klemetille ja Toivo Kuulalle.

 

 

Teos on Kalervo Kallion veistämä ja se kuvaa naishahmoa, joka soittaa viisikielistä harppua. Harpusta on nähtävillä vain kielet.

 

 

Patsasjalustan vastakkaisilla puolilla on reliefit molemmista säveltäjämestareista.

 

 

 

 

 

 

Heikki Klemetti syntyi Kuortaneella vuonna 1876.

 

 

Klemetti tunnetaan erityisesti kuoronjohtajana, mutta hänellä on myös useita omia sävellyksiä. Klemetin eräs tunnetuimmista sävellyksistä on mieskuorolaulusovitus...

...”Oi kallis Suomenmaa”.

 

 

Heikki Klemetti kuoli Helsingissä vuonna 1953.

 

 

 

 

 

 

Toivo Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, mutta hänet merkittiin vanhempiensa asuinpaikan mukaisesti kirkonkirjoille Vaasassa.

 

 

Kuula suosi sävellystyössään kansallisromanttisia aiheita.

Häämarssi, joka varmaan monissa kirkoissa kesävihkiäisissä taas kuullaan, on Toivo Kuulan säveltämä.

 

 

Kuula kuoli jo 34-vuotiaana Viipurissa vuonna 1918 ja hänen kuolemansa liittyi Vapaussodan jälkimaininkeihin.  Humalaporukan kiistely talonpoikaisarmeijan tai jääkäreiden ratkaisevasta osuudesta Vapaussodassa koitui Kuulan kuolemaksi.

 

 

 

************************

 

 

 

Kannustan poikkeamaan Klemetti-Kuulan patsaalla Seinäjoella sekä perehtymään molempien säveltäjämestarien tuotantoon ja erityisesti Toivo Kuulan värikkäisiin elämänvaiheisiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

• sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

• Finlayson –kyltti

• Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-