Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kyllä ruplat ja kopeekat kelpasivat!

Perjantai 3.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Sain työelämän aikana olla järjestämässä monia myyntikilpailujen palkintomatkoja Neuvostoliiton silloin miehittämään Viroon ja erityisesti Tallinnaan.

 

Palkintomatkat Viroon saivat jakeluteidemme myyntimiehet kilvan myymään rehujamme, jotta pääsisivät Tallinnaan.

 

Yleensä majapaikkamme Tallinnassa oli Viru-hotelli ja keskeisen sijaintinsa ansiosta se olikin hyvä paikka.

 

Virun alakerrassa oli yökerho, jossa notkeat tytöt esittivät joka ilta hienon revyy-ohjelman.

 

************

 

Taisipa olla Pirkanmaan Osuuskaupan myymälänhoitajien ja myyntimiesten palkintomatka, kun jälleen kerran olimme Virussa ja päivän päätteeksi olimme seuraamassa Virun yökerhossa hienoa revyy-ohjelmaa.

 

Jäimme porukalla ohjelman jälkeen vielä istuskelemaan yökerhoon ja tarjoiluhenkilökunta ryhtyi ajamaan meitä pois yökerhosta.

 

Olimme jukuripäitä ja henkilökunta sai meidät metriltä nousemaan yökerhosta hotellin aulaan ja siitä edelleen majoituskerroksiin.

 

Henkilökunta oli meille vihainen, sillä aiheutimmehan heille ylimääräistä hommaa.

 

Henkilökunnan vihaisuus kuitenkin kaikkosi kertaheitolla, kun joku asiakkaistamme heitti taskuihinsa kertyneet ruplat ja kopeekat kuin kylvämällä henkilökunnalle! Me kaikki yhdyimme taskujemme tyhjentämiseen!

 

Voi sitä kumartelua ja kiitollisuutta, jota saimme, kun äsken meille niin vihaiset henkilökunnan jäsenet alkoivat kontaten kerätä lattialta heille heitettyjä ruplia ja kopeekoita!

 

Kaikkea sitä on tullut koettua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruplat, kopeekat, Pirkanmaan Osuuskauppa, Viru-hotelli, Viru-hotellin yökerho, Viron neuvostomiehitys, Neuvosto-Viro, Neuvostoliitto,

Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla

Maanantai 6.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti olen käynyt Tallinnassa, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran siellä päiväristeilyllä siten, että auto oli risteilyn ajan parkissa laivassa. Tämän matkustus- ja palvelumuodon tarjoaa ainakin Viking Line.

 

 

Olimme Rouvan kanssa matkassa sukulaisperheen mukana ja heidän autollaan – risteilypäivä oli lauantai 4.5.2019.

 

 

Tässä kuvakertomus ostosmatkastamme:

 

 

 

IMG_0930.JPG

 

 

Uspenskin katedraalia kiertäen…

 

 

 

IMG_0932.JPG

 

 

…Katajanokan satamaan!

 

 

 

IMG_0934.JPG

 

 

Passi pitää olla mukana vaikka perin harvoin sitä kysytään.

 

 

 

IMG_0936.JPG

 

 

Viking XPRS lähti satamasta klo 10.30.

 

 

 

IMG_0939.JPG

 

 

Auto laivaan ja…

 

 

 

IMG_0942.JPG

 

 

…ostoksia tilaamaan sekä maksamaan Pre-Order –pisteeltä.

 

 

 

IMG_0946.JPG

 

 

Aamupalaa emme tarvinneet, mutta kuoharipullon saimme tyhjennettyä laivamatkan aikana.

 

 

 

IMG_0953.JPG

 

 

Silja Serenade saapui viereiselle Olympialaiturille ennen lähtöämme – komea näky!

 

 

 

IMG_0955.JPG

 

 

Kustaanmiekan salmesta kohti Tallinnaa.

 

 

 

IMG_0958.JPG

 

 

Sadetihkuinen Tallinna odotti meitä.

 

 

Muistan nuo TALLINN –kirjaimet jo Neuvostoliiton miehitysajalta, sillä pääsin käymään Tallinnassa jo neuvostomiehityksen aikana – konepistoolimiehet vartioivat laivan partaalla, että kaikki nousivat Georg Ots –laivaan!

 

 

 

IMG_1001.JPG

 

 

Maissaoloaikana miehistö toimitti autojen vierelle ostetut ja maksetut tavarat ja…

 

 

 

IMG_1000.JPG

 

 

…niin myös meille.

 

 

Kontrahdin sääntöihin kuuluu, että autokunnan pitää ostaa laivalta tavaroita 250 eurolla – ei tuo ainakaan kahdelta perheeltä ole ylivoimainen tehtävä.

 

 

 

IMG_1013.JPG

 

 

Palatessa taas Uspenskin katedraalin ohi ja kotia kohti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla, Päiväristeily Tallinnaan, Uspenskin katedraali, Viking XPRS, Georg Ots-laiva, Viron neuvostomiehitys, neuvostomiehitys,

Bremen otti kantaa Neuvostoliiton Latvian miehitykseen

Torstai 11.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Erään arvostamani fb-kaverini facebook-päivitys on pontimena, kun tähän kirjoitan uusinta blogikirjoitustani.

 

Fb-kaverini oli käynyt Bremenissä ja kuvauttanut itsensä ”Bremenin soittoniekat” –patsasta hivelemässä.

 

Bremenin soittoniekat on Grimmin veljesten kirjaama kansansatu, jossa sankareina ovat aasi, koira, kissa ja kukko.

 

Grimmin veljesten mukaan eläinten isäntä kohteli eläimiään huonosti ja ne päättivät lähteä Bremeniin, joka on kuuluisa vapaudestaan.

 

 

Matkalla Bremeniin eläimet osuivat mökille, jossa neljä ryöväriä nautti saalistaan.

 

 

Moninaisten vaiheiden jälkeen eläimet valtaavat mökin ja asettuvat sinne asumaan.

 

 

****************

 

 

Bremeniin pystytettiin vuonna 1951 patsas, jossa aasin selässä on koira, koiran selässä kissa ja kissan selässä korkeimmalla paikalla kukko.

 

 

Sanotaan, että aasin jalkojen koskettelu tuo koskettelijalleen hyvää onnea.

 

 

**********************

 

 

En ole vieraillut Bremenissä, mutta olen nähnyt muutamankin kerran Bremenin patsaan kopion Riikassa eli Latvian pääkaupungissa.

 

 

Kyseessä on Bremenin kaupungin vuonna 1990 ystävyyskaupungilleen Riikalle lahjoittamasta patsaasta, joka on eräänlainen kopio alkuperäisestä ”Bremenin soittoniekat” –patsaasta.

 

 

IMG_2474.JPG

 

 

Bremenin lahja Riikalle sisältää vahvan poliittisen viestin, sillä Latvia oli patsaan lahjoittamisajankohtana vielä Neuvostoliiton miehittämä.

 

Latvian neuvostomiehitys päättyi 22.8.1991 Latvian uudelleenitsenäistymiseen.

 

 

Bremenin lahjassa Riikalle ”Bremenin soittoniekat” –patsaan eläinten alapuolella ja sivuilla on pronssiplootut, jotka kuvaavat rautaesirippua, joka silloin oli Neuvostoliiton miehittämien Baltian maiden ja Euroopan vapaiden maiden välillä.

 

 

Varsovan liiton maiden ja vapaan Euroopan välillä ollut rautaesirippu on poistunut, mutta on hyvä, että muisto siitä on kaikkien nähtävissä mm. Riikassa sijaitsevassa ”Bremenin soittoniekat” –patsaassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bremen otti kantaa Neuvostoliiton Latvian miehitykseen, Latvian neuvostomiehitys, Baltian maiden neuvostomiehitys, Latvian itsenäistyminen, Bremenin soittoniekat, Bremenin soittoniekat Riika, Neuvostomiehitys, Grimmin veljekset, Varsovan liitto,

Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestin

Keskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.

 

 

Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.

 

 

Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.

 

 

Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.

 

 

Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.

 

 

 

IMG_2474.JPG

 

 

Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.

 

 

Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.

 

 

 

IMG_2475.JPG

 

 

Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä.

IMG_2473.JPG

Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".

 

 

 

IMG_2468.JPG

 

 

Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bremenin soittoniekat, Bremenin soittoniekat Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Die Bremer Stadtmusikanten, Crista Baumgärtel, Rautaesirippu, Latvian itsenäistyminen 22.8.1991, Latvian neuvostomiehitys, Grimmin sadut,

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

IMG_1954.JPG

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

IMG_2016.JPG

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

IMG_2020.JPG

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

IMG_1957.JPG

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

IMG_1958.JPG

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

IMG_1959.JPG

 

 

 

IMG_1960.JPG

 

 

 

IMG_1961.JPG

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

IMG_1963.JPG

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

IMG_1966.JPG

 

 

Vankisellien…

 

 

 

IMG_1967.JPG

 

 

…karuutta.

 

 

 

IMG_1970.JPG

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

IMG_1972.JPG

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

IMG_1977.JPG

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

IMG_1983.JPG

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

IMG_1980.JPG

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

IMG_1982.JPG

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

IMG_1979.JPG

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

IMG_1984.JPG

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 
Teloituskammiossa ollut hiekka vaihdettiin aika ajoin uuteen hiekkaan.

 

 

 

IMG_1986.JPG

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

IMG_1993.JPG

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2018, Baltia2018, Kansanmurhien uhrien museo, Kansanmurhien uhrien museo Vilnassa, Liettuan neuvostomiehitys, KGB:n teloitukset Liettuassa, KGB:n päämajarakennus Vilnassa, Museum of Genoride Victims - Vilnus,

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tulli Tallinnassa, Tallinnan tulli, Georg Ots, Viron neuvostomiehitys, Ahti Pekkala, valtiovarainministeri Ahti Pekkala, tanhuryhmä,

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_0510.JPG

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TALLINN-kyltti, Tallinnan satama, Juri Andropov, Viron neuvostomiehitys, Saarenmaa2017,

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 


Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

museo1.jpg

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

museo2.jpg

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

museo3.jpg

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

museo4.jpg

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

museo5.jpg

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

museo6.jpg

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

museo7.jpg

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

museo8.jpg

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

museo9.jpg

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

museo10.jpg

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa, Saarenmaan Museo, Kuressaari, Viron neuvostomiehitys, Viron saksalaismiehitys, Viron juutalaisten kohtalo, saarenmaa2015,

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

mtk1

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.


 

mtk2

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

mtk3

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

mtk4

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

mtk5

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

mtk6

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

mtk7

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

mtk8

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

mtk9

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotelli, Viron Merimuseo, Lentosatama, Lennusadam, Viron neuvostomiehitys, neuvostomiehitys, Lembit, Lembit-sukellusvene, MTK, MTK:n järjestötapahtuma, Uudet tuulet, Juha Marttila,

Rakveren Näyttelytalossa kannattaa käydä

Keskiviikko 23.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Türin Kukkamessuille suuntautuneella matkallamme kaksi yötä Rakveressä, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa tutustua Rakveren kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja turistitarjontaan.

 

Seurueemme miesväki poikkesi Rakveren Näyttelytalossa ja käyntimme perusteella uskallankin suositella siellä käyntiä kaikille Rakveressä kävijöille.

 

Rakvere1

 

Rakveren Näyttelytalo on peräisin vuodelta 1786 ja se sijaitsee Pik-kadun päässä.

 

Näyttelytalossa on muutamia pysyviä näyttelyitä ja niiden lisäksi siellä järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Keskityn tässä jutussa kertomaan tarkemmin kahdesta näyttelystä:

 

Näyttelytalon alakerrassa esitellään pirtun historiaa ja siellä saa havainnollisen kuvan pirtun valmistuksesta sekä alkoholin kiroista.

 

Rakvere2

 

Ohra on tärkeä viinanvalmistuksen raaka-aine, mutta…

 

 

Rakvere3

 

…myös perunasta saadaan pirtua.

 

 

Rakvere4

 

Havainnetaulussa kerrotaan, että tonnista perunaa saadaan 80 litraa pirtua, vehnästä 150 litraa ja maissitonnista peräti 300 litraa pirtua!

Saantoprosentit selittävät paljolti sen, että ohraan perustuva suomalainen etanolinvalmistus ei ole kilpailukykyinen maissista jalostettuun etanoliin verrattuna.

 

 

Rakvere51

 

Viinapulloista oli näyttelyyn rakennettu pyramidi, joka kuvasi sitä vodkan määrää, jonka virolainen keskimäärin juo elinaikanaan.

 

 

Rakvere6

 

Erääseen näyttelyhuoneeseen oli rakennettu putka, johon juopuneet kansalaiset oli viety selviämään. Blogisti kokeili putkan makuulaveria ja ihan selvin päin sekä hymyhuulin!

 

Rakveren Näyttelytalon taidenäyttelyssä on pääosin Virumaan paikkoja kuvaavia sekä virumaalaisten taiteilijoiden töitä.

 

 

Rakvere7

 

Taiteilija Hando Mugaston öljyvärityö vuodelta 1931 on nimeltään ”Koduhoov”.

 

 

Aleksander Rünk´n Viron neuvostoaikaa ihannoivat maalaukset olivat runsaslukuisasti edustettuina näyttelyssä.

 

Hänen neliosainen teossarjansa ”Põllymajandus neljas erinevas ühiskondlikus formatsioonis” kuvaa Viron historiaa varhais-Virosta Neuvostoliiton miehitykseen saakka.

 

 

Rakvere_varhais-Viro

 

Varhais-Viron aikana virolaiset ahersivat ja kaskesivat pelloillaan, mutta…

 

Rakvere_oky1

 

…sitten piiskuri-isännät ajoivat talonpojat kiivastahtiseen työntekoon ja pakottivat myös äidit lastensa imettämisen sijaan korjaamaan satoa.

 

Rakvere_oky2

 

Tunteettomat isännät saivat talonpojat itkusilmin luovuttamaan ainoan lehmänsä öky-isännälle.

 

 

Rakvere_pioneerit

 

Neuvostomiehitys muutti kuitenkin kaiken ihanuudeksi.

Pioneerilapset voivat katsoa valoisin mielin turvallisen neuvostojohtajan ohjauksella tulevaisuuteen ja rynnätä avosylin odottavan neuvostomiehittäjän syliin.

Viljasäkit ovat pullollaan kultaista viljaa ja kaikesta näkyy sosialismin autuus sekä ihanuus!

 

 

Rakvere_talonpojan_piekseminen

 

Rünk´n teos ”Talopoegade peksmine” eli Talonpoikien piekseminen kuvaa myös neuvostoaikaista käsitystä ylemmän luokan toiminnasta ennen ihanaa neuvostomiehitystä.

 

 

Rakveren_vapauttaminen

 

Todelliseen huippuunsa taiteilija Aleksander Rünk pääsee, kun hän maalauksessaan ”Rakvere vabastamine” kuvaa neuvostojoukkojen hyökkäystä Rakvereen vuonna 1944.

Taustalla näkyvä Rakveren linnoitus ei jätä arvailujen varaan paikkakuntaa, jota Puna-armeija on ”vapauttamassa”.

 

 

Rakveren Näyttelytalossa oli käyntimme aikana esillä myös ”Minun erotiikka” –näyttely.

 

Näyttelytyöt perustuvat naisia kuvaaviin alastonteoksiin ja ne olivat maalattu 1950-luvulla.

 

Käsityksemme mukaan neuvostoyhteiskunnan ”pornografinen kysyntä” tyydytettiin alastomia naisia kuvaavilla ”taideteoksilla”.

 

On hyvä asia, että Virossa pidetään yleisön nähtävillä teoksia, joissa ihannoidaan Neuvostoliiton miehitysaikaa.

Neuvostomiehitystä ihannoivat maalaukset ovat aikansa tuotteita ja siksi ne pitää käsittää. Tuskin kukaan taiteilija silloinkaan uskoi maalaustensa todenperäisyyteen!

 

Rakveren Näyttelytalon naispuoliset vahtimestarit halusivat meiltä palautetta, että miten he saisivat suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin poikkeamaan Näyttelytalossa.

 

Totesimme, että Näyttelytalon anti on laadukasta ja siitä pitää vaan kertoa kaupungissa vieraileville suomalaisille. Näyttelyihin pääseminen maksaa kolme euroa, joten kustannuskysymys Rakveren Näyttelytaloon tutustuminen ei ole!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakvere, Rakveren Näyttelytalo, Viron neuvostomiehitys, Viron "vapauttaminen", Neuvostoliitto, Hando Mugasto, Aleksander Rünk, Rakvere vabastamine, Talopoegade peksmine, Rakveren vapauttaminen,