Aamukävely Kuressaaressa Piispanlinnan alueella

Maanantai 7.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen kyröläismatkamme toinen aamu oli liikkeellelähdön kannalta verkkainen ja sen vuoksi lähdinkin aamulla tutustumaan Piispanlinnaan sen ulkopuolelta.

 

 

Saarenmaan musiikkijuhlat olivat edessä ja kun niiden pääesitykset esitetään Piispanlinnan linnanpihalla, niiden vaatimien rakenteiden rakentaminen olivat parhaillaan kiivaimmillaan.

 

 

Tässä kuvakertomus käynnistäni Piispanlinnan pihalla, vallihaudoilla ja linnan ympäristössä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Aamukävelyn jälkeen palasin hotelliimme SPA Mereen!

 

 

 

 

 

************

 

 

 

Kuressaaressa pitää ehdottomasti käydä tutustumassa Piispanlinnassa sijaitsevaan museoon, mutta myös aamukävely linnanpihalla on paikallaan!

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren torilla sai viime kesänä opastusta maataloustuotteiden käyttämisestä

Keskiviikko 28.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Vihjasin eilen, että näimme elokuisella kylpylälomallamme Kuressaaren torilla miten viljelijät ja neuvontajärjestöt valistivat kansalaisia juuresten käyttämisessä.

 

 

Olisiko tässä opiksi otettavaa MTK:lla, Martoilla ja tuotteidensa menekistä huolehtivilla viljelijöillä?

 

 

 

 

Neljapäeval eli torstaina elokuun 27. päivänä toriesittelyssä olivat seuraavat tuotteet

 

• kartul eli peruna
• kaalikas eli lanttu
• peet eli punajuuri
• porgand eli porkkana

 

 

Seurasin varsin pitkään perunan käyttöopastusta ja hetken porkkanan käyttöopastusta.

 

 

 

 

 

 

”Minun keittiöni torilla” oli nelituntisen havaintoesityksen teemana.

 

 

Tilaisuuden järjesti Saare O.T.T ja jälkeenpäin huomasin ”järjestävän seuran” fb-sivuilta, että perunaosuuden vetäneen asiantuntijan nimi oli Veeve Kaasik.

 

 

Tässä pieni kuvakimara perunaosuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

On luonnollista, että havaintoesitysten ohella pitää tilaisuuden maksajien saada aikaiseksi myös myyntiä ja sen vuoksi esiteltäviä tuotteita oli läheisillä pöydillä myös myynnissä.

 

 

 

 

 

 

Kuulijajoukko oli melko harvalukuinen, mutta kun kuulijoina oli myös median edustajia, niin sanoma levisi lehdistön avulla koko saarelle ja varmaan laajemmaltikin Viroon.

 

 

 

Perunan satotasosta se, että Saarenmaalla saatiin viime kesänä hyvä perunasato, sillä tietojeni mukaan siellä hehtaarisato oli n. 40.000 kiloa.  Suomessa perunan keskisato oli Luke:n (Luonnonvarakeskus) mukaan viime vuonna 27.300 kiloa/hehtaari.

 

 

 

 

 

 

Porkkanan esittelyosuudessa valmistettiin herkullisia porkkanajuomia…

 

 

 

 

 

 

…ja niitä pääsi maistelemaan myös suomalainen torivieras!

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä yhteenvetona Kuressaaren torilla Saare O.T.T:n viime kesänä järjestämät menekinedistämistilaisuudet, jotka olivat alkaneet jo kesäkuussa ja jatkuivat aina syyskuulle saakka.

Kannattaa tutustua Saare O.T.T:n toimintaan vaikkapa heidän fb-sivujensa kautta. Sieltä löytyy kattava reportaasi mm. tästä tilaisuudesta, josta tässä jutussani kerron!

 

 

 

Olisiko suomalaisilla tuottajilla jotain opittavaa saarenmaalaisten menekinedistämiskampanjasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan hyväntahtoinen jättiläinen Suur-Tölli ja vaimonsa Piret

Maanantai 19.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalainen tarina kertoo, että muinoin saarella eleli suurikokoinen ja voimakas jättiläinen nimeltään Tölli.

 

 

Tölli asui yhdessä vaimonsa Piretin kanssa.

 

 

Tölli oli suuresta koostaan huolimatta ystävällinen ja hän puolusti saarenmaalaisia sekä auttoi hätään joutuneita kalastajia.

 

 

Tölli ja Piret elävät edelleen saarenmaalaisten mielissä sankarihahmoina.

 

 

 

 

 

 

Tölli ja Pieret ovat saaneet vuonna 2002 patsaan Kuressaareen.

 

 

Patsaan on veistänyt tunnettu virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro.

 

 

Kangron hyvin tunnettu toinen veistos eli ”Tarvas” seisoo ylväänä Viron toisella laidalla eli Rakveren muinaislinnan vierellä.

Huomaan nyt, että siitä on jo kauan, kun olimme perhekuntana viikon kylpylälomalla SPA-hotelli Meressä - silloin tätä patsasta ei vielä ollut!

 

 

 

 

 

 

Tölliä ja Piret´ä esittävä veistos sijaitsee SPA-hotelli Meren edessä – veistos näkyy tässä kaukaa otetussa kuvassa heikosti, mutta se näkyy tarkasti katsoen kuvan vasemmassa alalaidassa.

 

 

 

 

 

 

Patsaan selityksessä todetaan, että Suur-Tölli ja Piret ovat tässä saaneet suuren kalansaaliin – no, sehän ilmenee ilman selityksiäkin! Yksi kala on pudonnut pariskunnan kantamasta veneestäkin!

 

 

Veistoksen selityksessä todetaan myös se, että se on paljastettu 24.4.2002 ja sen materiaalina on pronssi sekä dolomiittikivi – dolomiittikiveä esiintyy Saarenmaalla yleisesti.

 

 

 

 

 

 

Tässä veistos on toisesta suunnasta kuvattuna.

 

 

 

Tölliä ja hänen vaimoaan esittävä veistos sijaitsee lähellä Georg Ots-, Mere- sekä Ryytli- SPA-kylpylöitä ja Kuressaaren keskustasta sen luokse on kävelymatkaa kilometrin verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylähoidot kannattaa keskittää kehon niille alueille, joilla on ongelmanpoikasia

Maanantai 5.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana viettänyt perhekuntani kanssa moniaita kylpyläviikkoja virolaisissa kylpylöissä.

 

 

Olen aiemmin suhtautunut kylpylöiden tarjoamiin hoitoihin enemmänkin ajanviihteenä, mutta kun iän karttuessa alkaa ilmetä todellisia ongelmapoikasia, niin nyt hoidoista etsii todellista apua.

 

 

Vietimme elokuun lopulla kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa ja silloin keskitin matkaan hintaan sisältyneet 18 hoitoa jalkoihin – polviin ja nilkkoihin.

 

 

 

 

 

 

Kylpyläviikko virolaisissa kylpylöissä alkaa lyhyellä lääkärintarkastuksella, jonka aikana jutellaan mukavia lääkärin kanssa.

 

 

 

Monesti lääkäri määrää hoidot ja sen jälkeen ne pitää mennä varaamaan eri paikasta.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren kylpylässämme – Grand Rose SPA Hotel – oli kuitenkin niin kehittyneet tietoliikenneolosuhteet, että lääkäri pystyi itse antamaan ajat koko viikon hoidoille.

 

 

 

****************

 

 

 

 

En ole mitenkään hierontoihin ihastunut, mutta virolaisissa kylpylöissä hieronnat on melkein pakko vastaanottaa hoitoina.

 

 

Kylpylähierojien ammattitaitoa on laidasta laitaan – jotkut osaavat todella hyvin ammattinsa, kun taas toiset vaan ”silittelevät” asiakkaan selkää tai jalkoja.

 

 

Hierojien toiminnasta kannattaa antaa palautetta heidän työnjohtajilleen, hotellin neuvontaan tai suoraan lääkärille.

 

 

 

 

 

 Mutta piti kertoa hoitojen keskittämisestä polviin ja nilkkoihin!

 

 

 

 

 

Osokeriitti-parafiinihoito on lämpöhoito, joka vaikuttaa paikallisesti nivel- tai lihasvaivoihin. Hoitoon käytetään parafiinin ja osokeriitin seosta, jonka lämpötila on 52 ºC.

 

 

Tässä hoitaja kapaloi koipiani.

 

 

 

 

 

 

Koivet alkavat olla kapaloituina…

 

 

 

 

 

 

…ja nyt parisenkymmentä minuuttia nautiskellen!

 

 

 

Otin osan osokeriitti-parafiinihoidoista nilkkoihin ja osan polviin.

 

 

 ****

 

 

 

 

 

Toinen nilkkoihin ottamani hoito oli nimeltään mielenkiintoinen:

”Lämpimät teepuuöljysukat”!

 

 

Hoito oli kynttilän valamiseen verrattavaa hommaa.

 

 

Jalat kastetaan astiassa, jossa on sopivan kuumaa steariinia.  Jalat kastetaan kolmesti ja toisen sekä kolmannen kastamisen pitää tapahtua nopeasti, jotta aiempien kastamisten aikana iholle kiinnittynyt steariini ei pääse sulamaan pois.

 

 

 

 

 

 

Kolmesti kastetut koivet ja…

 

 

 

 

 

 

…nyt sitten villasukat koipien päälle.

 

 

Hoito päättyy usein pikkunokosiin ja kuorsaukseen eli hyvältä tuntuu!

 

 *************

 

Tarinan opetus on se, että keskittämällä hoitoja nilkkoihin ja polviin sain ilmiselvää helpotusta jalkojeni orastaviin ongelmiin.

 

 

On selvää, että viikon lepojakso teki myös hyvää rasittuneilla jaloille!

 

 

Toivottelen lukijoilleni mukavia kylpyläviikkoja Virossa ja miksei myös Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Vapaudenpatsas on ilmentymä saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista

Keskiviikko 30.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsaiksi nimettyjä patsaita on ympäri maailmaa monia.

 

 

Tunnetuin Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa, mutta Kuressaaressa sijaitsevan Vapaudenpatsaan olemassaolo on vakuuttava esimerkki saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista.

 

 

Tutustuimme Kuressaaren Vapaudenpatsaaseen heti kylpyläviikkomme aluksi, kun tuttavapariskunnan kanssa lomailimme Kuressaaren kylpylä Golden Rosessa elokuun lopulla viikon.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Vapaudenpatsaan suunnitteli A. H. Adamson, yksi Viron tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Kuvanveistäjä aloitti patsaan veistämisen Italiassa vuonna 1927 ja patsas valmistui 1928.

 

 

Patsas koki kovia, sillä Neuvostoliitto poisti sen 1941, mutta saksalaisten valloitettua Saarenmaan patsas tuotiin takaisin paikalleen.

 

 

Vuonna 1945 patsas poistettiin toistamiseen ja ilmeisesti upotettiin mereen, jotta sitä ei enää tuotaisi takaisin.

 

 

 

****************

 

 

 

Saarenmaalaiset eivät antaneet periksi, vaan olojen vähän vapauduttua patsaasta teetettiin valokuvien perusteella kopio ja se paljastettiin vanhalla paikallaan kesäkuun 6. päivänä 1990.

 

 

Patsaan veisti kuvien perusteella taiteilija Matti Varik.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa on esillä kuva, jossa Vapaudenpatsas paljastetaan uudelleen kesäkuussa 1990.

 

 

 

 

 

 

Amatöörimäinen käännös patsaan tekstistä voisi kuulua vaikkapa näin:

 

 

”Saarenmaan kansa on kiitollinen Vapaussodassa 1918 – 1920 uhrinsa antaneille saarenmaalaisille”

 

 

 

 

 

 

Haavoittuneen soturin jaloissa olevat kukat tuovat mieleen Viron lipun värit.

 

 

 

Meidän on paikallaan antaa suuri tunnustus saarenmaalaisille, jotka ovat jaksaneet vaikeina miehitysvuosina uskoa Viron itsenäisyyteen ja saivat jo vuonna 1990 aikaan sen, että Vapaudenpatsas voitiin saarella paljastaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu 8. lokakuuta 1944 oli toisen maailmansodan verisin taistelu Saarenmaalla

Maanantai 28.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelussa olivat vastakkain perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuunsaattavat neuvostoliittolaiset.

 

 

Tutustuimme Tehumardin taistelun muistomerkkiin sen taksimatkamme päätteeksi, jonka teimme Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin.

 

 

Vaikka Tehumardin taistelusta tulee pian kuluneeksi 71 vuotta, niin yksiselitteistä selvitystä taistelusta ja sen kulusta ei vieläkään ole saatavissa.

 

On selvää, että Viron neuvostomiehityksen aikana Tehumardin taistelua pyrittiin selittämään Puna-armeijan hyväksi, mutta niin ei välttämättä ole, vaikka Neuvostoliiton hyökkäystä Sörvenniemen kärkeen taistelu ei juurikaan hidastanut.

 

 

Jotkut lähteet kertovat, että Tehumardin taistelun avulla saksalaisjoukot saivat paremmat asemat vaikka joutuivatkin perääntymään Sörvenniemen kärkeä kohti.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelupaikalla on opastustaulu, jossa viroksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi selostetaan Tehumardin taistelua.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 Tehumardin taistelupaikalle pystytettiin taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi dolomiittikivestä valmistettu muistomerkki, jossa katkenneen miekanmuotoisella patsaalla kunnioitetaan kaatuneita Puna-armeijan sotilaita.

Miekan "kädensijan" suojuksessa kuvataan sotilaiden kasvoja.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkissä otetaan Tehumardin taistelua laajempi näkökulma, sillä muistomerkissä todetaan sen käsittävän taisteluja 1941 – 1945.

 

 

Muistomerkin ovat veistäneet Riho Gold, Allan Cross ja M. Varik.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelussa – joka oli yötaistelu – kaatui 200 Puna-armeijan sotilasta ja saman verran saksalaissotilaita.

Taistelukuvauksissa todetaan, että vain sotilaiden päähimet erottivat omat joukot vihollisista.

 

Neuvostosotilaille on muistomerkin viereen rakennettu muistokivirivistöt taistelussa kaatuneille puna-armeijalaisille.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelumaasto on tyypillistä saarenmaalaista katajia kasvavaa merenrantaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tapasimme samaisella taksimatkallamme niemen toisella laidalla, mutta jokseenkin tarkkaan Tehumardin kohdalla hyökkäysvaunuesteitä, jotka varmaan myös liittyvät niihin viivytystaisteluihin, joita saksalaisjoukot kävivät Sörvenniemellä neuvostojoukkoja vastaan lokakuussa 1944.

 

 

 

************

 

 

Olen aiemmillakin Kuressaaren käynneilläni käynyt ainakin kerran Tehumardin muistomerkillä, joten muistomerkki koetaan Kuressaaressa tärkeäksi kohteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Piispanlinna on Kuressaaren merkittävin nähtävyys ja mielenkiintoinen käyntikohde

Sunnuntai 13.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan Kuressaaressa sijaitsevan Piispanlinnan vanhimmat osat on rakennettu jo 1200-luvulla.

 

Piispanlinna on Saarenmaan merkittävimpiä nähtävyyksiä ja se on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

 

 

Olen tutustunut Piispanlinnaan joskus yli parisenkymmentä vuotta sitten, mutta nyt sain tutustua siihen uudestaan elokuun viimeisellä viikolla, kun vietimme kylpyläviikon Kuressaaressa.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, että mitä näimme Piispanlinnan muurien sisäpuolella, mutta tässä muutamia kuvia linnasta sen ulkopuolelta.

 

 

Piispanlinnan pystyy kiertämään kävelyteitä ja katuja pitkin ja suosittelenkin, että Kuressaaressa käydessänne kierrätte linnan - kävelymatkaa kertyy kilometrin verran!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnan sisäänkäynnin yläpuolella on julmannäköinen porttirakennelma – ehkä lähipäivinä kerron kuvien kera, että millaiselta portin takana näyttää!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

 

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Matkailuneuvontapisteen tarjoamat taksipalvelut kannattaa hyödyntää

Perjantai 4.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden viidentoista…kahdenkymmenen vuoden aikana käynyt Rouvan kanssa lähes kaikissa Viron kylpylöissä viikon kylpylälomalla.

 

 

Yleensä kylpyläviikon aikana matkanjärjestäjä tarjoaa useita mahdollisuuksia lisämaksullisiin retkiin.

 

 

Viime aikoina asiakkaiden kiinnostus lisämaksullisiin retkiin on hiipunut ja niitä ei yleensä järjestetä vajavaisen kysynnän vuoksi.  On valitettavaa, että suomalaiset matkanjärjestäjät kuitenkin mainostavat lisämaksullisia retkiä, vaikka todennäköisesti tietävätkin, että riittävää kiinnostusta retkiin ei ole ja sen vuoksi retket eivät toteudu.

 

 

Kohdistan tässä moittivan katseeni Ikaalisten Matkatoimistoon, joka esitteissään mainostaa lisämaksullisia retkiä vaikka varmasti tietää, että ne eivät pääsääntöisesti toteudu.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Matkailutoimisto on tarttunut ns. härkää sarvista ja on sopinut ”Arensburg Takso” –yrityksen kanssa edullisista kiinteähintaisista taksimatkoista eri puolille Saarenmaata.

 

 

Tarjolla on 37 erilaista taksimatkaa eri kohteisiin Saarenmaalla ja taksimatkojen hinnat ovat suomalaisen mittapuun mukaan edullisia.

 

 

Hyödynsimme Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa taksimatkan Kuressaaresta Sörvanniemeen ja takaisin.

 

 

Matkaa kertyi 110 kilometriä ja aikaa kului 2 tuntia 30 minuuttia – matka oli kiinteähintainen 56,40 euroa, mutta maksoimme 15,00 €/henkilö eli taksiyrittäjä sai kyydistämme 60,00 euroa.

 

 

Taksiyrittäjällä oli kohtuullinen suomenkielentaito, joten saimme häneltä matkan edetessä mielenkiintoista lisätietoa Saarenmaasta.

 

 

Täytyy mainita, että samainen yritys – Arensburg Takso – tarjoaa Kuressaaresta taksimatkoja Narvaan hinnalla 430 euroa, Tallinnaan 220 euroa ja mm. Tarttoon 330 euroa eli varsin edullisesti.

 

 

On selvää, että harva suomalainen lähtee Kuressaareen, jotta voi sieltä matkata taksilla Narvaan tai vaikkapa Tarttoon, mutta hintaesimerkit osoittavat taksimatkojen edullisuuden Virossa.

 

 

Pitää tiedostaa, että kolme henkilöä taksin takapenkillä merkitsee hieman ahtautta, mutta edulliset hinnat kompensoivat ahtauden!

 

 

Käyttäkää Kuressaaressa Arensburg Takson palveluita, kun haluatte tutustua edullisesti Saarenmaahan!  Arensburg Takson palvelut saatte Kuressaaren Matkailuneuvonnasta, jossa Teitä palvellaan suomenkielellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-