He vaan jaksavat fundeerata!

Perjantai 19.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pitää Petroskoissa käydessäni Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsaalla käymistä ykköskohteenani ja niin myös kun sain vierailla Petroskoissa 5.7.2019.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Patsas sijaitsee Kirovin aukion laidalla ja siinä Karl Marx sekä Fridrikh Engels keskustelevat sosialismiin liittyvistä asioista.

 

 

Marx (5.5.1818 – 14.3.1883) ja Engels (28.11.1820 – 5.8.1895) toimivat yhteistyössä kommunistisen teorian luomisessa. Yhdessä he julkaisivat Kommunistisen manifestin 1848. Engels toimitti kaksi osaa Pääomaa Marxin kuoleman jälkeen.

 

 

En tunne Kommunistista manifestia ja en pidä sen tuntemista tärkeänäkään, sillä mielestäni kommunismi ei vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

 

 

Vaikka en tunnekaan kommunismia omakseni, siitä huolimatta arvostan sitä patsasta, jossa nuo veijarit Petroskoin keskustassa fundeeraavat maailman asioita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusliikkeiden konttoriverkosto on onnistuttu saneeraamaan 1970-luvun jälkeen

Keskiviikko 2.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on hyvinkin aiheellisesti kritisoitu kaupan osuutta esim. päivittäistavaroiden hinnoittelussa – tunnustan, että olen ollut aktiivinen kritisoija minäkin!

 

 

Kaiken kritiikin keskellä on hyvä muistaa se rankka karsimistyö, jota keskeiset jakelutiemme eli K-ryhmä ja S-ryhmä ovat tehneet esimerkiksi konttoriverkostolleen vaikkapa kuluneiden runsaan neljänkymmenen vuoden aikana.

 

 

Aloitin bisneksessä vuonna 1970 ja jäin ”täysin palvelleena” eläkkeelle 2010. Sain noiden neljänkymmenen vuoden aikana läheltä seurata keskusliikkeiden konttoriverkoston alasajoa. Seurasin tilannetta ensisijaisesti agribisneksen kannalta, mutta tuntosarveni olivat tiiviisti mukana seuraamassa myös päivittäistavarakauppaa.

 

 

 

Keskolla oli parhaimmillaan tai pahimmillaan 23 konttoria Suomessa ja se on kyllä paljon, sillä konttoreiden henkilökunta ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta” vaan heidän toimintansa oli jotain muuta.

 

S-ryhmän osalta voin omakohtaisen kokemukseni perusteella todeta, että sen konttoriverkosto oli samaan aikaan Keskon konttoriverkoston tapainen lukumäärältään ja konttoreiden sijainniltaan.

 

Keskon ja SOK:n aluekonttoreiden lisäksi maakunnissa oli ainakin punapääoman eli ns. edistysmielisen osuustoiminnan sekä lukuisia tukolaisen kaupan konttoreita.

 

 

Nyt punapääoman bisnekset ovat jokseenkin kokonaan siirtyneet historiaan ja samoin on tapahtunut tukolaiselle eli T-ryhmän kaupoille.

 

 

Monissa kaupungeissa entiset tukkuliikkeiden konttorirakennukset ovat toisarvoisessa käytössä ja tilanteeseen ei ole tulossa muutosta.

 

 

*******************

 

 

Tämä juttuni ei missään tapauksessa ole synninpäästö päivittäistavarakaupan ylisuurille katteille, mutta on osoitus bisnesmaailman kyvystä leikata kustannuksiaan karsimalla sellaisia toimintoja, jotka eivät kasvata liiketoimintaketjun arvoa.

 

 

Milloinkahan kuntamaailmassa osataan asioita katsella samalla tavalla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko tuottajien omistamat yritykset samalla tiellä, jolla punapääoman yritykset tuhoutuivat?

Tiistai 25.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistolaisen punapääoman yritykset Suomen Työväen Säästöpankki, Vakuutusyhtiö Kansa, rakentaja Haka sekä vähittäiskauppaa ja myös teollisuutta harjoittanut EKA-yhtymä ovat vajonneet suomalaiselta yrityskartalta unhon yöhön. EKA selvisi yrityssaneerauksen ansiosta jotenkuten ja siitä on nyt jäljellä Tradekan ravintolatoimintaa, ei muuta siitäkään.

 

 

Punapääoman vastapoolina oli aikoja sitten elinvoimainen pellervolaisen tuottajasiiven omistama liiketoimintaryhmä, johon kuuluivat ainakin Keskusosuusliike Hankkija, Munakunta, osuusteurastamot, Valio jäsenmeijereineen, Metsäliitto, Vakuutusyhtiö Tapiola, osuuspankit ja myös osuuskaupat.

 

 

Pellervolaisen ryhmän jäsenkunta on harventunut, kun osuuskaupat ja osuuspankit halusivat profiloitua koko kansan palvelijoiksi.

 

 

Surkein kohtalo mainituista yrityksistä on ollut Keskusosuusliike Hankkijalla, joka ajautui konkurssiin vuonna 1992.

 

 

Keskusosuusliike Hankkija oli tuottajajärjestö MTK:n sylikoira ainakin sen ajan, kun olin vuodesta 1970 alkaen mukana agribisneksessä.

 

 

Vakuutusyhtiö Tapiola ja erityisesti Metsäliitto ovat määrätietoisella toiminnallaan saavuttaneet paikkansa menestyvien yritysten joukossa. Myös Valio jäsenmeijereineen on osannut uudistua siten, että sillä on paikkansa suomalaisessa maidonjalostusketjussa myös tulevaisuudessa.

 

 

Kananmunapakkaaja Munakunta on ajautunut tanskalaisen Danish Agro-konsernin omistukseen, joten sen suomalainen tuottajaomistuksellisuus on historiaa sekin.

 

 

Pellervolaisen osuustoiminnan – jos sellaisesta nyt enää voidaankaan puhua – ongelmalapsi on teurastamoteollisuus.

 

 

Tarkasti ottaen ongelmalapsi sielläkin vain LSO:sta eli Lounais-Suomen Osuusteurastamosta historiansa löytävä HKScan.

 

 

HKScan on vaihtanut toimitusjohtajaansa niin tiheään tahtiin, että esimerkiksi Wikipedian sivuilla sen toimitusjohtajaksi vielä 24.12.2018 kerrotaan potkut saanut Jari Latvanen – näin kertoo Wikipedia :

 

 

***********

 

 

HKScan Oyj on Helsingin pörssissä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö, jolla on toimintaa kymmenessä Euroopan maassa. Konsernin pääkonttori on Turussa Kupittaalla. HK viittasi alkuaan yritysnimeen Helsingin Kauppiaat.

Toimitusjohtaja: Jari Latvanen (31.lokak. 2016-)

Emo-organisaatio: LSO Osuuskunta

 

***********

 

Tuottajaomisteisten yritysten epäonnistujiin joudutaan liittämään myös nelikymmenvuotinen työnantajani Raisio Oyj.

 

Muistan hyvinkin ajan, jolloin Raisiolla oli tuhat työntekijää Raisiossa, tuhat työntekijää muualla Suomessa ja tuhat työntekijää ulkomailla. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin Raision yritysesittelystä, että nyt työntekijöitä on koko konsernissa vain 330 henkilöä!

 

On selvää, että 330 työntekijän yritys ei voi tehdä kummoistakaan taloudellista tulosta, joten siinä mielessä Raision 13.12.2018 antama tulosvaroitus on hyvinkin ymmärrettävissä.

 

 ***************

 

Mutta tuohon otsikkooni:

 

 

Tuottajien omistamien yritysten tulevaisuus saattaa olla hyvinkin samanlainen kuin oli aikoinaan punapääomistamien yritysten kohtalo.

 

 

Atria Oyj ja varauksin myös Valio osuusmeijereineen ovat uhan ulkopuolella. Ulkopuolella ovat myöskin Metsäliitto ja Tapiola sekä aikoinaan oman polkunsa valinneet osuuspankit ja osuuskaupat.

 

 

Valitan, jos jonkun mielestä olen pahanilman lintu, mutta näin minä näen tilanteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Menetämmekö lähikauppamme ja lähipostimme?

Perjantai 13.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n pääomasijoittaja Tritonilta 60 miljoonalla eurolla.

 

 

Kesko sai kaupassa 643 Siwaa ja Valintaloa.  Kauppa kasvatti Keskon markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa 10 %-yksikköä, mutta kaupan jälkeenkin Kesko jäi päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa S-ryhmää pienemmäksi.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 11.4.2016 hyväksyvänsä yrityskaupan. KKV asetti kaupan ehdoksi velvoitteen myydä 60 Suomen Lähikauppa Oy:n kauppaa kilpailijoille.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV):n myyntivelvoite askarruttaa, sillä eräänä kauppana, joka Keskon on myytävä, on lähikauppamme Peltolammin Siwa Tampereella.

 

 

 

 

Ymmärrän KKV:n päätöksen ja se on varmaan myös Keskon tahto, sillä Peltolammilla on jo nyt K-Market, mutta se ei ole lähikappamme, sillä…

 

 

 

 

 

…myytäväksi määrätty Siwa – joka on siis lähikauppamme – sijaitsee nykyisestä K-Marketista n. 600 metrin etäisyydellä.

 

 

Perhekuntani ei voi rehvastella, että olisimme Peltolammin Siwalle kummoinenkaan asiakas, sillä teemme päivittäistavaraostoksemme pääsääntöisesti joko Koivistonkylän Prismasta ja nykyään yhä enemmän Patolan Citymarketista.

 

 

Peltolammin Sivalla on yksi vahvuus ja se on se, että siellä sijaitsee erittäin hienosti palveleva asiamiesposti!

 

 

Emme ole mikään supersuuri asiakas Postillekaan, mutta järjestöelämässä vahvasti elävänä joudun usein lähettämään ”vanhanaikaisesti” kirjeitä, sillä kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostimahdollisuuksia.

Peltolammin Siwan "seinästä saa rahaa", sillä lähin pankkiautomaatti sijaitsee lähikauppamme seinässä.

 

 

Toivon, että Peltolammin Siwaa ei osta ainakaan Lild, sillä sen liikkeen ovea en halua avata jatkossakaan.

 

 

Lild´n joutuminen boikottilistalleni on kyseisen ketjun Suomeen rantautuminen, jolloin Lild suhtautui halveksien suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja yleensäkin suomalaiseen ruokaan.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että Lild´n hyllyillä on nykyisin paljon suomalaisia tuotteita, mutta minä en ole vielä päässyt sen yli, miten kyseinen pulju suhtautui suomalaiseen ruokaan Suomeen tullessaan.

 

 

Haluan vielä erikseen antaa tunnustuksen Peltolammin Siwan henkilöstölle, sillä niin ammattitaitoisia ja asiakkaitaan arvostavia myyjiä ei muualla tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan?

Tiistai 23.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Asiahan ei minulle OP-Pohjola –ryhmän vakuutuksenottajana sinänsä kuulu, mutta ihmetyttää, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan, kun se voimallisesti kampanjoi ammattijärjestöjen suuntaan.

 

 

 

 

Turva tarjoaa näyttävällä kampanjallaan ammattiliittojen jäsenille kotivakuutuksesta ensimmäisenä vuonna peräti 31,6 % alennusta…

 

 

 

 

 

 

…ja jatkuvasta matkavakuutuksesta 14,5 % alennusta!

 

 

En ole ollut milloinkaan ammattiliittojen jäsen, joten houkutus ei koske minua, mutta ajattelen Turvan menettelyä yrityksen liikkeenjohdon kannalta ja en osaa pitää yhtiön menettelyä viisaana.

 

Toisaalta se voi olla viisastakin, sillä jos yritys saisi kaikkien niiden ammattiliittojen jäsenet asiakkaikseen, jotka ovat Turvan takuupääoman asettajina, niin olisihan siinä melkoinen asiakaskunta. 

 

 

En tiedä Turvan asiakaskunnan rakennetta, mutta ihmettelen, että mitä ajattelevat ne Turvan asiakkaat, jotka eivät ole ammattiliittojen jäseninä?

 

 

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa voidaan kai perustellusti pitää niinä punapääoman harvoina yrityksinä, jotka ovat vielä mukana yrityskentällä.

 

 

Ehkä Suomeen kuitenkin vielä mahtuu yksi punapääoman omistama yritys, vai mitä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyrki Katainen: EU:n sisämarkkinat toimivat monella alueella edelleen puutteellisesti

Lauantai 7.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vierailusta Tampereella ja hänen Tampereen yliopistolla esittämistään mielipiteistä, jotka liittyivät EU:n investointiohjelman markkinointiin.

 

 

Lupasin palata tilaisuuden asia-antiin myöhemmin ja teen sen jo tänään.

 

 

Eräs keskeinen seikka, johon Katainen puuttui oli, että EU:n sisämarkkinat eivät edelleenkään toimi kunnolla.

 

Kolme Kataisen kertomaa esimerkkiä, jotka osoittavat, että markkinat EU:ssa toimivat puutteellisesti:

 

 

• solmion voi EU:ssa ostaa mistä tahansa, mutta TV:n kanavapakettia ei
  
  
  • jostain EU-maasta ostettu TV-kanavapaketti ei yleensä toimi siinä EU-maassa, jossa ostaja asuu

  • tämä TV-kanavapaketin ostamiseen liittyvä ongelma osoittaa, että digitaalimarkkinat eivät toimi EU:ssa

• energiamarkkinat eivät toimi EU:ssa
  
  
  • esimerkiksi maakaasun osalta EU:ssa ollaan yhden tavarantoimittajan varassa eli energiamarkkinat eivät EU:ssa toimi

  • EU:ssa tarvitaan uudenlainen energiaverkko, jotta yhteisöön saataisiin toimivat energiamarkkinat

• pääomamarkkinat eivät EU:ssa toimi, vaan ne ovat sidottuja maiden rajoihin
  
  

  • pääomamarkkinoiden toimimattomuuteen liittyvät veroparatiisit, jotka ovat hyvinvointivaltion syöpä, totesi EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen aiheellisesti

 

 

******************

 

 

 

Menen hieman toiseen asiaan, kun kiitän Aamulehteä siitä, että se…

 

 

 

 

 

 

…uutisoi näkyvästi Kataisen johtamassa tilaisuudessa Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahden käyttämän kommenttipuheenvuoron keskeisen sisällön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljele ja varjele - kestävä ja kannatettava periaate

Keskiviikko 1.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Partiolippukunta Haagan Eräveikkojen lippukunnanjohtaja Tomi Nieminen, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Paloma Hannonen sekä Keskustanuorten varapuheenjohtaja Carita Maisila keskustelivat talvella ajankohtaisista asioista Yleisradion Yle Puhe-kanavalla.

 

Ohjelma oli hyvä ja siitä kertoo sekin, että se on lähetetty uusintana kesän aikana useampaan kertaan.

 

Olen kuunnellut ohjelman uusintana pariinkin kertaan autoradiosta, kun olen liikkunut autolla työmatkoillani.

 

Kolmikon keskustelu pyöri paljolti Paloman ja Caritan välisenä keskusteluna, mutta toki "partiopoikakin" pääsi keskustelun edetessä ääneen.

 

Paloma Hannonen ei yllättänyt, sillä hänen mielipiteensä ja näkemyksensä olivat niin kaukana todellisesta elämästä. Vihreiden ajatukset veisivät toteutuessaan Suomen talousahdinkoon, sillä tavallisen kansalaisen arki on niin kaukana heidän ajatuksistaan. Tuntuu, että heidän päämääränä olisi kansalaisten hyvinvoinnin laajamittainen vaikeuttaminen - käsittämätöntä!

 

Oli rohkaisevaa kuunnella Keskustanuorten varapuheenjohtajan Carita Maisilan maltillisia ja järkeviä ajatuksia maataloudesta, kotieläintaloudesta, jopa turkistaloudesta ja monesta muusta seikasta.

 

Carita toi esille ja korosti kotimaisen elintarviketuotannon vastuullisuutta. Hän kuvasi suomalaisen kotieläintalouden, kasvinviljelytalouden, turkistalouden ja muun maataloustuotannon vastuuntuntoa korostamalla johtotähtenä olevan "Viljele ja varjele"-asenteen.

 

Viljele ja varjele-asenne on suomalaisen elintarviketuotannon peruskivi. Pientilan poikana ja pitkään elintarviketuotannon piirissä toimineena tiedän sen. Elintarviketuotanto tapahtuu aina luonnon ehdoilla. Se on vihreää ajattelutapaa parhaimmillaan.

 

Voimme katsoa turvallisesti tulevaisuuteen, kun meillä on kasvamassa Carita Maisilan-tyyppinen vastuuntuntoinen päättäjäsukupolvi.

 

-Esko Erkkilä-

  

PS. Toivottavasti Caritan, Paloman ja Tomin käymä keskustelu uusitaan vielä kerran, sillä niin paljon siinä on aineksia kestävän kehityksen todelliseksi ymmärtämiseksi.