29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Kaksinkäsinkylväminen on harvojen osaama taitoKeskiviikko 13.4.2022 - -Esko Erkkilä- Löysin facebookin kätköistä valokuvan, jonka olen ottanut Felica-kamerallani vuonna 1965 eli 57-vuotta sitten!Kyseisenä vuonna aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä, jossa olin kurssini priimus.Metallitöissä teimme kylvövakan ja opettelimme hankikannolla kaksikäsinkylvämisen jalon taidon – kylvimme hiekkaa hangelle. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaksinkäsinkylväminen on harvojen osaama taito, Osaran Maamieskoulku, Osaran Maatalousoppilaitos, Hämeenkyrö, Tuomo Linnainmaa, Kyröläismatkat, Petroskoi, Ääninen, Äänisen aallot, |
Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!Lauantai 9.4.2022 - -Esko Erkkilä- Otsikossa olevalla tekstillä on vinha totuus ja nyt käsittelen sitä venäläisen kalankasvatuksen vinkkelistä.Nelinkymmenvuotisella työnantajallani Rehuraisiolla on vankat perinteet kalanrehuseosten valmistamisessa ja niiden viennistä Venäjälle.Sain kerran perehtyä oikein kunnolla Raision kalanrehujen vientitoimintaan Venäjälle – kalankasvatus Venäjällä on keskittynyt Äänisen rannoille, joten se on Suomen kannalta sijoittunut otolliselle alueelle.Petroskoi, Kontupohja ja Kiviniemi ovat alueita, joilla kalankasvatus on ollut vireää sekä tehokasta. Kaikilla noilla alueilla Rehuraision eli Raisioaqua Oy:n valmistamat kalanrehuseokset ovat olleet venäläisen kalankasvatusbisneksen kannalta avainasemassa.Venäläinen kalanrehuteollisuus kulkee lapsenkengissä ja sen valmistamilla tuotteilla kalaa ei saada kasvamaan.Venäjän roistovaltiorooli Ukrainassa on tietääkseni merkinnyt suomalaisen kalanrehutuotannon päättymistä Venäjän viennissä – harmi Raisioaqualle, mutta harmi erityisesti venäläiselle kalankasvatukselle!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perseelleen porsas kiusaa tekee kun purtilonsa kaataa!, Raisioaqva Oy, Petroskoi, Kontupohja, Kiviniemi, Sakkolan Kiviniemi, suomalainen kalanrehuteollisuus, venäläinen kalankasvatus, |
"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä- …olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.***************
Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Äänislinna, Äänisen aallot, Vanhat Toverit, Kipparikvartetti, Hotelli Karelia, Ääninen, Lomalinjat Oy, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, |
Petroskoista Aunukseen on tyypillistä venäläistä asujamistoa!Torstai 1.8.2019 - -Esko Erkkilä- Kyröläismatkamme eteni ja 7.7.2019 lähdimme Petroskoista kohti Aunusta.
Kamerani oli herkkänä ja napsin kuvia ohikiitävistä maisemista.
Tässäpä kuvia, mutta vain joissakin kuvissa on ”saatesanoja”!
Olen vuosien varrella saanut muutaman kerran matkustaa saman matkan ja on todettava, että suurta muutosta ei ole pariinkymmeneen vuoteen tapahtunut.
**************
Taisimme aluksi ylittää kuuluisan Muurmanskin rautatien.
Poikkesimme eräässä hyvinvarustetussa marketissa, mutta kun kello ei vielä ollut aamukymmentä, jäivät matkaoluet ostamatta!
Viisi ikkunaa talon päädyssä kertoo, että kyseessä on hyvinvoipa talous!
Ja sitten n. 150 ajokilometrin jälkeen saavuimme Aunuksen kaupunkiin, mutta se onkin sitten taas uuden jutun aihe!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Aunus, Petroskoista Aunukseen, |
Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä- Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.
Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.
Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.
Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.
**********
Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:
***********
Vastaantulijoitakin oli:
*******
Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!
Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…
…rantauduimme Kizhiin ja…
…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Petroskoin satama, Kizhi, kantosiipialus, Meteor-luokan kantosiipialus Äänisellä, Ääninen, Valamo, Laatokka, |
Melkoisia vesipetoja nuo venäläiset kantosiipialukset!Maanantai 29.7.2019 - -Esko Erkkilä- Venäläiset kantosiipialukset liikennöivät Laatokalla ainakin Valamoon ja Äänisellä Kizhin saarelle.
Olen muutama vuosi sitten päässyt matkaamaan tuolla vesihirmulla Sortavalasta Valamoon ja takaisin ja nyt heinäkuisella Kyröläismatkallamme vierailimme kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle.
Petroskoin satamassa aamulla näitä vesipetoja on asiakkaita odottamassa muutama.
Osaa se kantosiipialuskin edetä hissukseen, mutta vain satama-alueella!
Venäläisissä kantosiipialuksissa on etu- ja takaosan matkustajaosastojen välissä avoin tila, josta voi katsella eteenpäin…
…ja taaksepäin.
Laivahenkilöstö opastaa matkustajia oikeaan käyttäytymiseen kantosiipialuksella.
Kapeiden kohtien kohtaamistilanteissa kantosiipialuksemme ”pudotti” vauhdin alas ja se merkitsi myös sitä, että jatkoimme matkaamme tavallisen laivan tavoin!
Laivamatka kantosiipialuksella Kizhiin on takana, sillä olemme Kizhin satamassa!
Tässä edeltämme Kizhistä Petroskoihin lähtenyt kantosiipialus täydessä lennossa!
On siinä menemisen meininkiä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoin satama, kantosiipialus, venäläiset kantosiipialukset, kantasiipialukset Äänisellä, kantosiipialukset Laatokalla, kantosiipialuksella Kizhin saarelle, Kizhi, |
Petroskoin hotellit tarjoavat laadukkaat majoitusvaihtoehdotSunnuntai 28.7.2019 - -Esko Erkkilä- Kaivelin muistini sopukoista ja kamerani muistikorteilta kuvia ja mielikuvia niistä Petroskoin hotelleista, joissa olen vuosien saatossa yöpynyt.
Seuraavassa pieni kuvakokoelma siis niistä Petroskoin hotelleista, jotka ovat minulle yöpymismielessä tulleet vuosien saatossa tutuiksi:
Useimmiten ole yöpynyt Severnaja hotellissa, jota myös Pohjola hotelliksi kutsutaan.
Severnaja hotellin oheispalveluihin ainakin takavuosina kuului myös se, että hotellin käytävillä liikuskelevat naiset tarjosivat ”pilua”. Minua ”pilu”-tarjoukset eivät kiinnostaneet, mutta ehkä kuitenkin joitain miesvieraita!
Peter Inn Petrozavodsk sijaitsee aivan Petroskoin rautatieaseman vierellä ja se on liikemiesten suosima hotelli – myös minä olen eräällä bisnesmatkallani yöpynyt siellä. Valitan kuvan heikkoa laatua!
Kuvasin SPA Hotel Karelian ”Äänisen aalloilta”, sillä se näkyy kauas.
Mieliinpainuvin ilta Hotel Kareliassa oli joskus, kun erään retkueemme laulutaitoiset kokoontuivat hotellihuoneeseemme ja kajautimme aidossa ympäristössä ”Äänisen aallot” – todelliset Äänisen aallot loiskuivat alkusyksyisenä yönä hienoa taustamusiikkiaan!
Hotelli Maski sijaitsee Kirovin aukion laidalla Karjalan musiikkiteatterin vierellä.
Maskin erikoisuus on hotellin pyöreä muoto ja se, että hotellihuoneet ovat ”keskilattian” parvekkeella – vallan erikoinen ratkaisu!
Hotelli Frigatella on loistava sijainti nähtävyyksien, virkistymisen ja liikkumisen kannalta, sillä se sijaitsee aivan Äänisen laivasataman äärellä.
Taannoisella Kyröläismatkallamme yövyimme Frigat´ssa ja parempaa hotellia Petroskoista on Peter Inn´n lisäksi vaikeaa löytää!
Mukavia hotelliyöpymisiä Petroskoissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoin hotellit, Severnaja hotelli, Peter Inn Petrozavodsk, Maski-hotelli, SPA Hotel Karelia, Äänisen aallot, Ääninen, Hotel Frigate, |
Äänisen rantakadulla Petroskoissa vieraskin viihtyyPerjantai 26.7.2019 - -Esko Erkkilä- Olen päässyt käymään ainakin puolentusinaa kertaa Petroskoissa ja viimeisin käynneistäni siellä tapahtui, kun me Kyröläismatkaajamme yövyimme siellä kaksi yötä heinäkuun alkupäivinä.
Äänisen rantakadulla on useita mielenkiintoisia kohteita ja niistä nyt muutama kuva ja muutama sana.
Rotundan paviljonki on kaunis arkkitehtoninen kokonaisuus lähellä Otto Wille Kuusisen patsasta.
Rotunda on rakennustaiteessa käytetty pyöreä, kupolilla varustettu rakennustyyppi, yleensä kirkko tai joissakin tapauksissa yksityispalatsin eteishalli tai museon tai kirjaston lukusali.
Nainen aalloilla-taideteos, josta en löytänyt nimeä tarkempaa taustatietoa. Tämä taideteos on ollut paikoillaan jo useita vuosia.
Avaimet –taideteos ja sen sanoma jää epäselväksi minulle, mutta niin on käynyt myös useille muille, joiden olen kuullut kommentoineen tätä taideteosta!
"Kalastajat" on Duluthin kaupungin vuonna 1991 Petroskoille lahjoittama taideteos.
Metallitangoista tehdyt ihmishahmot esittävät venäläistä ja amerikkalaista merimiestä, jotka heittävät nuottaa veteen. Teos symboloi kahden kansan yhteistyötä.
Ruotsalainen Umeå lahjoitti petroskoilaisille Toiveiden puun vuonna 1996. Veistoksen valmistamiseksi käytettiin elävää mäntyä, joka peitettiin lasikankaalla. Puussa on pieniä kelloja ja iso korva, johon voi kuiskata toiveita. Ruotsalaisen eepoksen mukaan jos kello soi toiveen lausumisen jälkeen, se toteutuu.
Petroskoilaiset ovat keksineet puuhun omaa perinnettään - jotta toive toteutuisi, puuhun on solmittava naruja!
**********
Äänisen rantakadulla on eräitä muitakin taideteoksia, mutta ne sijaitsevat Rotundan paviljongista toiseen suuntaan ja siellä en nyt käynyt.
Äänisen rantakadulla kannattaa poiketa, kun käy Petroskoissa, sillä…
…rannalla saattaa nähdä sen kuuluisan Äänisen kalastajankin, jonka toimia Otto Wille Kuusinen jaksaa valvoa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Äänisen rantakatu Petroskoissa, Rotunda-paviljonki Petroskoissa, Nainen aalloilla-taideteos Petroskoissa, Avaimet-taideteos Petroskoissa, Kalastajat-taideteos Petroskoissa, Toiveiden puu-taideteos Petroskoissa, |
Lenin valvoo patsaana yhä edelleen maailmanmenoa PetroskoissaTorstai 25.7.2019 - -Esko Erkkilä- Vladimir Iljitš Lenin, alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Iljitš Uljanov (1870 -1924) oli venäläinen vallankumouksellinen ja leninistisen ideologian perustaja.
Venäjällä Lenin-patsaita on lähes kaikissa merkittävissä kaupungeissa ja Petroskoi ei tee tästä säännöstä poikkeusta.
On mainittava, että jokseenkin kaikki Leninin seuraajan Josef Stalinin patsaat ovat jo Neuvostoliitossa ja nyt Venäjällä päätyneet sulatusuuneihin!
Olin taannoisella Kyröläismatkallamme kuvausmatkalla Petroskoissa Lenin-patsaan kannalta huonoon aikaan, sillä jouduin kuvaamaan Lenin aukiolla sijaitsevan Lenin-patsaan vastavaloon.
Tässä ensimmäinen kuvani takaapäin kuvattuna.
Tämä Lenin-patsas on suomalaisten toimesta kokenut historiansa aikana kovia, sillä suomalaiset, kun valloittivat Petroskoin ja nimesivät sen Äänislinnaksi, purkivat patsaan vuoden 1941 lopulla ja kuljettivat osat Lohijoen törmässä sijaitsevaan hiekkakuoppaan historian roskatynnyriin.
Leninin pää painaa yli 2 tonnia, mutta Lohijoen törmän hiekkakuoppaan sekin kuljetettiin.
Leninin patsaan tilalle suomalaiset asettivat Talvisodassa Summassa neuvostoliittolaisia vastaan ampuneen kenttätykin.
On tunnettua, että suomalaisten sotaonni päättyi myös Äänislinnan osalta, kun suomalaiset joutuivat luopumaan siitä 28. kesäkuuta 1944!
Leninistä vielä se, että hän kävi eri vaiheiden seurauksena Suomessa kait n. parisenkymmentä kertaa ja onhan Tampereella hänen nimeään kantava museokin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Lenin-patsas Petroskoissa, Lenin-patsas Äänislinnassa, Äänislinna, Lenin, Vladimir Iljits Lenin, Vladimir Lenin, Vladimir Iljits Uljanov, |
Myös Aleksandr Sergejevits Puskinilla on patsas PetroskoissaTiistai 23.7.2019 - -Esko Erkkilä- Jatkan juttujani kertomalla Petroskoissa patsaskävelylläni 5.7.2019 tapaamastani Puškinin patsaasta.
Aleksandr Sergejevitš Puškin (1799 – 1837) oli venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen kultakauden synnyttäjänä – paljon sanottu!
Puškinin tuotanto on varsin monipuolista: kuuluisimpien romaanien Jevgeni Oneginin, Patarouvan ja Kapteenin tyttären lisäksi hän on kirjoittanut mm. tragedian Boris Godunov, näytelmiä ja satuja.
Puskinin patsas tai venäläisittäin monumentti sijaitsee Petroskoissa osoitteessa Pushkinskaya 5, mutta erityistä syytä Puskinin patsaan sijoittumiseen Petroskoihin en tunne. Toivottavasti saan juttuni kommenttikenttään lisätietoja asiasta!
Puskin kuoli varsin nuorena ja hänen kuolinsyynsä oli kaksintaistelussa saamansa vammat.
On hyvä muistaa, että päättyyhän myös kirjailijan pääteos Jevgeni Onegin traagiseen kaksintaisteluun.
Jos ketä kiinnostaa Puskinin viimeiseksi jäänyt kaksintaistelunsa, tarkka kertomus siitä löytyy, jos googlaa ” Aleksandr Puskin – Hannu Mäkelä”.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Aleksandr Sergejevits Puskin, Aleksandr Sergejevits Puskinin kuolema kaksintaistelussa, Jevgeni Oneginin, Patarouva, Kapteenin tytär, tragedia Boris Godunov näytelmiä ja satuja, |
Juri Andropovin patsas Petroskoissa tuo amatööritutkijalle mieleen ja tietoisuuteen uusia näköaloja Andropovin toiminnastaMaanantai 22.7.2019 - -Esko Erkkilä- Tapaan ulkomaanmatkoillani liikuskella kohdepaikkakunnalla ja tutkailla sellaisia lähihistoriaan liittyviä seikkoja, joista minulla itsellänikin on jonkinmoinen muistikuva.
Tässä mielessä tein yksityisen ja yksinäisen patsaskävelyn myös Petroskoissa 6.7.2019, kun Kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa.
Löysin helposti kadun nimeltään Andropova ja päätin tarkemmin tutustua kadunvarren kohteisiin.
En pettynytkään, sillä löysinkin helposti Neuvostoliiton lyhytaikaisen NKP:n pääsihteerin Juri Andropovin (1914 – 1984) patsaan.
Andropov ehti olla Neuvostoliiton ykkösmies vain 15 kuukautta, mutta sitä ennen hän keräsi meriittinsä mm. KGB:n johtajana 1967–1982 ja politbyroon jäsen hän oli vuodesta 1973.
Ainakin minulle jäi Andropovin pääsihteeriajasta ”nallekarhumainen” olemus, mutta se saattoi olla hänen hiipivän sairautensa ilmentymä.
***
Muistan hämärästi Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja sen, kun Neuvostoliitto päätti kansannousun verisesti.
Juri Andropov oli Neuvostoliiton suurlähettiläs Budapestissä, kun unkarilaiset nousivat vastustamaan neuvostokomentoa.
********************
Löysin pari aikalaiskommenttia netin syövereistä Juri Andropovista, kun Neuvostoliitto verisesti pysäytti Unkarin kansannousun:
***
György Heltai, Imre Nagyn hallituksen apulaisulkoministeri, sanoi:
"Älykkyys ja itsehillintä olivat Andropovin tärkeimmät tunnuspiirteet. Tämä mies oli varmuudella parhaiten tietoinen päätöksistä, keitä ja kuinka monia ihmisiä teloitettaisiin. Olen varma, että hänellä oli absoluuttinen valta kansannousuun osallistuneiden rankaisemisessa. Niinpä terrorin ajanjakso Unkarissa oli Juri Andropovin terrorin ajanjakso. Se yhdistyy hänen nimeensä ikuisesti."
Kenraalimajuri Béla Király, kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen puhemies ja Unkarin kansalliskaartin komentaja
"25 vuotta on kulunut, mutta muistan edelleen Andropovin valheellisen hymyn, hänen kylmät harmaansiniset silmänsä, joissa ilmeisesti oli hypnoottista voimaa. Ne olivat inkvisiittorin silmät: Niistä ymmärsi heti, että hän saattoi joko hymyillä sinulle tai tuhota sinut. Hän oli mies, joka täydellisesti ymmärsi, mitä todellisuudessa tapahtui. Mutta silti viimeiseen hetkeen asti hän teeskenteli, minulle, pääministerille ja muille, että kaikki oli kunnossa, kuten tavallisesti. Jopa merirosvot nostavat sentään salkoon mustan lipun ennen kuin hyökkäävät laivaan. Andropov sen sijaan oli todellinen kyynikko. Unkarilaisille Andropov on sen terrorin symboli, joka seurasi neuvostomiehitystä. Hän syöksi Unkarin hautausmaan hiljaisuuteen. Hän karkotti tuhansia unkarilaisia Venäjälle ja teloitti satoja puolustuskyvyttömiä nuoria."
Se siitä nallekarhumaisuudesta!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Juri Andropovin patsas, Juri Andropovin patsas Petroskoissa, Juri Andropov, Juri Andropov Neuvostoliiton suurlähettiläs Budapestissä 1956, Unkarin kansannousu, Unkarin kansannousu 1956, Unkarin kansannousun kukistaminen, |
Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä- Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.
Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.
Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.
Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.
Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.
Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.
Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.
Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa eli tykkitehdasta.
Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Pietari Suuri, Ääninen, Pietari Suuren patsas Petroskoissa, Pietari Suuren kengännumero, |
Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella PetroskoissaLauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä- Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.
Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan. Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.
1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!
Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.
Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.
Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.
Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.
*********************
Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”. Mitä se merkitsee?
Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:
***
Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.
Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?
Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!
Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…
…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…
…tästä kohdasta otetusta silhuettikuvasta näyttää, kuin Kirovin pippeli olisi esillä!
Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Äänislinna, Sergei Kirov, Kirovin patsas Petroskoissa, Kirovin patsas Karhumäessä, Kirovin patsaan huputtaminen Äänislinnan valtausparaatin ajaksi, Äänislinnan valtausparaati, Stalin ja Kirov, Stalin ja Lenin sekä Kirov, |
He vaan jaksavat fundeerata!Perjantai 19.7.2019 - -Esko Erkkilä- Tapaan pitää Petroskoissa käydessäni Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsaalla käymistä ykköskohteenani ja niin myös kun sain vierailla Petroskoissa 5.7.2019.
Patsas sijaitsee Kirovin aukion laidalla ja siinä Karl Marx sekä Fridrikh Engels keskustelevat sosialismiin liittyvistä asioista.
Marx (5.5.1818 – 14.3.1883) ja Engels (28.11.1820 – 5.8.1895) toimivat yhteistyössä kommunistisen teorian luomisessa. Yhdessä he julkaisivat Kommunistisen manifestin 1848. Engels toimitti kaksi osaa Pääomaa Marxin kuoleman jälkeen.
En tunne Kommunistista manifestia ja en pidä sen tuntemista tärkeänäkään, sillä mielestäni kommunismi ei vie yhteiskuntaamme eteenpäin.
Vaikka en tunnekaan kommunismia omakseni, siitä huolimatta arvostan sitä patsasta, jossa nuo veijarit Petroskoin keskustassa fundeeraavat maailman asioita.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Karl Marx, Fridrikh Engels, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas Petroskoissa, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas, Kommunistinen manifesti, Pääoma, |
Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina TereskovaKeskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä- Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.
Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.
Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.
Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.
Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!
Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.
Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.
Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.
Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940. Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.
Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.
Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.
Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.
Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.
Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle. Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!
Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Murheen risti, Surun risti, Kaksi äitiä, Sortavala, Petroskoi, Suojärvi, Impilahti, Koirinoja, Valentina Treskova, Vladimir Aksjonovit? Tere?kov, Paavo Lipponen, |
VarttikarjalaisetPerjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä- Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!
Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.
Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.
Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.
Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.
Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!
Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!
*****************
Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.
Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä! Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!
Arvostan joka tapauksessa huutoani!
*****************
Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.
Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri, |
Sama mies ajotavaltaan enkeli Suomessa, mutta paholainen VenäjälläKeskiviikko 29.7.2015 - -Esko Erkkilä- Kaikki suomalaiset rehutehtaat ovat aikoinaan tutkineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä Kontupohjassa toimivan rehutehtaan kanssa. Näin teki myös nelikymmenvuotinen työnantajani eli Raisio.
Olin mukana yhdellä tutustumismatkalla – tai olla vuonna 2006 – kun kaavailimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Kontupohjan rehutehtaan kanssa.
Lensimme Joensuun lentokentälle, josta venäläinen autoilija nouti meidät. Nykyään Helsingistä taitaa olla suoria lentoja Petroskoihin, mutta silloin niitä ei ollut.
Venäläisellä kuskillamme oli allaan tilava Toyota ja sen peräpenkillä oli mukava matkustaa.
Kuljettajamme oli Suomen puolella liikkuessamme ajotavoiltaan kuin enkeli.
Kuljettajalla turvavyö kiinni, kaikki nopeusrajoitukset tunnontarkasti huomioiden ja siistiä ajotapaa noudattaen matkastamme Joensuusta Niiralan tulliaseman kautta Petroskoihin ja sieltä edelleen Kontupohjaan tuntui tulevan oikein turvallinen reissu.
Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun ohitimme Niiralassa Venäjän tullin.
Kuljettajastamme kuoriutui suoranainen paholainen, sillä turvavyötä hän ei Venäjän puolella suostunut käyttämään, jokaisen muun samaan suuntaan menevän ohi oli päästävä ja itsemurhaohituksia tehtiin jatkuvasti.
Me takapenkkiläiset sanoimme etupenkillä istuvalle tulkkina toimivalle vientisihteerillemme, että hänen on vaadittava kuljettajamme ajotapaan muutosta.
Vientisihteeri aristeli ja sanoi, ettei hän voi antaa kuljettajalle ohjeita.
Totesin, että me maksamme tämän kyydin, joten me annamme myös ohjeet turvalliselle matkanteolle.
Lopulta vientisihteeri antoi kuljettajalle ohjeet ja loppumatka Petroskoihin sujuikin kohtuullisesti.
**************
Pidimme illalla erään asiakkaamme kanssa tärkeän palaverin Petroskoissa ja nautimme paikallisen isäntämme tarjoaman maittavan illallisen.
Jatkoimme aamulla matkaa kohti Kontupohjaa.
Yöllä oli satanut ja tiellä oli paljon lätäköitä, joiden vuoksi vesiliirtoon joutumiseen oli suuri vaara.
Kuljettajamme oli unohtanut kaikki edellispäivänä saamansa ohjeet ja kuolemaa halveksuva asenne oli taas päässyt villitsemään hänen ajotapansa.
Vaati uuden ja tiukan puhuttelun, jotta matkantekomme muuttui kohtuullisen turvalliseksi.
*************
Tämä omakohtainen kokemus venäläiskuljettajan ajotavoista auttaa ymmärtämään, että miksi venäläisteiden varsilla on jatkuvasti ristejä ja seppeleitä niiden matkustajien muistoksi, jotka ovat kohdanneet matkansa pään Venäjän maanteillä – syy eivät ole heikot tiet vaan venäläiskuljettajien kuolemaa halveksuva ajotyyli!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kontupohja, Petroskoi, Kontupohjan rehutehdas, venäläiset ajotavat, venäläisten ajotavat, venäläinen liikennekulttuuri, venäjä2015, |
Uusi Muurmannin maantie ohittaa Kontupohjan - hyöty vaiko haitta paikkakunnalle?Tiistai 28.7.2015 - -Esko Erkkilä- Petroskoin jälkeen kyröläismatkamme seuraava etappi oli Kontupohja.
Suuntasimme Muurmanskin tielle ja kohti pohjoista Äänisen länsirannan maisemissa.
Uusi Muumannin maantie teki kuljettajallemme pienet tepposet, sillä ajoimme Kontupohjan tienhaaran ohi ja jouduimme palaamaan muutaman kilometrin verran kohti Petroskoita.
Tässä opastusta kohti Pietaria ja ohjaus kohti Kontupohjaa.
************
Kontupohjassa toimii merkittävä paperinjalostustehdas, jonka tuotteita on myyty mm. suomalaisille lehtitaloille.
Matkamme eräs osanottaja – paperinjalostusinsinööri – oli eläkepäivillään toiminut konsulttina Kontupohjan paperinjalostustehtaan kehittämisessä.
Kaikesta huomasi, että Kontupohjassa paperinjalostustehdas oli ja on ehkä vielä nykyäänkin samassa roolissa kuin oli Kyro Oy Kyröskoskella ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy Valkeakoskella – työntekijöistä huolehdittiin kehdosta hautaan tehtaan toimista. **************Tässä muutamia bussin ikkunasta kuvattuja kuvia Kontupohjasta. Valitettavasti istuin bussissa Äänisen puolella ja monet Kontupohjan keskeiset kohteet jäivät bussireittimme vasemmalle puolelle.
***************
Paperinjalostustehtaan lisäksi toinen merkittävä teollinen toimija Kontupohjassa on ollut ja ilmeisesti on yhä edelleenkin rehutehdas ja viljanjalostuslaitos. Omaan tästä laitoksesta omakohtaisia kokemuksia ja pyrin kertomaan niistä ehkä parissakin erillisissä jutussa lähipäivinä.
*************
Kontupohjassa tärkeä kohde on Kontupohjan ortodoksinen kirkko.
Se on nähnyt muuttuvan maailman, mutta se itse ei ole muuttunut – olen nähnyt siitä kuvan Suomen ajoilta eli vuosilta 1941 – 1944 ja samanlainen se on yhä edelleen.
Kontupohjan ortodoksikirkon opas on tapaamistani oppaista tympäisevin, mutta pahuuskin on kai vakio, sillä oppaan kissa on maailman lempein ja valloittavin olento!
Tällä reissulla meidän ei tarvinnut kohdata Kontupohjan ortodoksikirkon opasta ja emme valitettavasti tavanneet myöskään maailman lempeintä ja valloittavinta kissaa!
Matkamme jatkui ja seuraava kohteemme Karhumäki eli Medvezh´yegorsk odotti meitä 20 kilometrin päässä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Kontupohja, Kontupohjan paperitehdas, Kontupohjan rehutehdas, Kontupohjan ortodoksinen kirkko, venäjä2015, |
Marx ja Engels jaksavat istua Kirovin puistossa Petroskoissa sekä pohtia, että miksi kommunismi ja sosialismi eivät valloittaneetkaan maailmaaMaanantai 27.7.2015 - -Esko Erkkilä- Edustan hieman toisenlaista maailmakatsomusta kuin Karl Marx tai Friedrich Engels, mutta aina, kun se on mahdollista, menen tapaamaan näitä herroja.
Karl Marx syntyi vuonna 1818 ja kuoli vuonna 1883. Friedrich Engels puolestaan syntyi 1820 ja kuoli 1895, joten näitä kaveruksia pystyy nykyään tapaamaan ainoastaan patsaina.
Marx ja Engels julkaisivat vuonna 1848 Kommunistisen manifestin, jota käytettiin perustana aatteelle, joka elää vielä sitkeästi jossakin päin maailmaa.
Lähdin taannoisella kyröläismatkalla myöhään illalla kaupungille Petroskoissa 1.7.2015 ja tarkoituksenani oli mennä tapaamaan Marx´a sekä Engels´ä, jotka istuvat Kirovin puistossa ja pohtivat kommunisminen sekä sosialismin syntyjä syviä.
Petroskoin rautatieaseman vierellä sijaitsevalta hotelliltamme oli matkaa kilometrin verran Kirovin puistoon, jossa Marx´n ja Engels´n patsas sijaitsee.
Kaikki patsaat ovat nähtävyys sinänsä ja kuvaavat sitä aikaa, jolloin patsas on paljastettu.
Arvostan Marx´n ja Engels´n patsasta Petroskoissa ja mielelläni käyn sitä aina mahdollisuuksien mukaan katsomassa.
Tässä vaiheessa herrojen katse on vielä varma ja levollinen, kun uskovat aatteensa valloittavan maailman. Toisin kuitenkin kävi, mutta se ei heikennä tämän patsaan merkitystä.
Poiketkaahan tämän patsaan luona, kun käytte Petroskoissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Marx, Engels, Marxin ja Engelsin patsas, Marxin ja Engelsin patsas Petroskoissa, venäjä2015, |
Petroskoin Kansallinen teatteri on ainoa Venäjällä toimiva suomenkielinen teatteriSunnuntai 26.7.2015 - -Esko Erkkilä- Petroskoin Kansallisen teatterin talo sijaitsee Petroskoissa Kirovin aukiolla.
Tässä teatterin sisäänkäyntisivu kuvattuna 1.7.2015. Sisäänkäynnin yläpuolella teatterin nimeksi kerrotaan "KARJALAN KANSALLINEN TEATTERI"
Teatterin ohjelmistoon kuuluu suomalaisia ja ruotsalaisia näytelmiä, venäläisiä ja ulkomaisia draamoja sekä huvinäytelmiä.
Esitykset tapahtuvat suomenkielellä ja venäjäksi.
Teatterin sivuseinustalla on neljä taidokasta figuuria ja tässäpä ne ovat lähikuvina:
**************Teatterin ovet olivat kiinni 1.7.2015, kun kävin Petroskoin Kansallisen teatterin ovella myöhään illalla.
Teatterin nettisivuilla kerrotaan, että iltaesitykset alkavat tiistai – sunnuntai klo 19.00 ja niiden lisäksi päiväesitykset klo 12.00 ja 14.30 – pitäisipä joskus Petroskoissa ehtiä näytöksiin!
*************
Samalla Kirovin aukiolla sijaitsee myös venäläinen teatteri ja lähellä sijaitsee myös mm. minulle tuttu…
…Maski-hotelli!
Paljon kokemista jäi taas kerran Petroskoissa seuraavaa kertaa odottamaan !
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petroskoi, Petroskoin Kansallinen teatteri, Karjalan Kansallinen Teatteri, venäjä2015, |
