Trakai - järjestyksessään Liettuan toinen pääkaupunki

Torstai 2.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme kävimme Liettuan pääkaupungin Vilnan lisäksi kahdessa sen edeltäjäpääkaupungissa eli Trakaissa ja Kernaven kaupungissa.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometriä länteen Vilnasta.

 

 

Asukkaita Trakaissa lienee nykyisin n. 5.000 henkeä, mutta erityisesti kesän turistiaikana kaupungin väkimäärä on täysin toisenlainen.

 

 

Trakain aika Liettuan pääkaupunkina jäi lyhyeksi, sillä suuriruhtinas Gediminas ehti neljännesvuosisataisen hallintoaikansa aikana muuttaa Liettuan pääkaupungin aluksi Kernavesta Trakaihin ja sitten Trakaista Vilnaan! Touhun mies!

 

 

 

 

Trakain ehdottomasti tärkein kohde ja nähtävyys on Trakain linna, mutta siitä ja siellä kokemastani joskus myöhemmin.

 

 

 

 

Vaikka jokseenkin koko aika Trakain vierailullamme kuluikin linnassa, niin toki yhteen paikalliseen olueen riitti aikaa.

 

 

************************

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettuja kuvia, kun lähestyimme Trakaita – idyllisiä pienomakotitaloja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

Mutta se Trakain linna – se se on todellinen nähtävyys ja kokemus!

 

 

Siitä kuitenkin kuvakertomus joskus myöhemmin – jaksa odottaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamunkoiton portti on liettualaisille eräs maan pyhimmistä paikoista

Keskiviikko 1.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneella Kyröläismatkallamme saimme Vilnan kaupunkikävelyllämme tutustua liettualaisten erääseen pyhimpään paikkaan eli Aamunkoiton porttiin.

 

 

 

 

 

Aamunkoiton portti eli Ausros vartai kuului aikoinaan Vilnaa ympäröivään muuriin ja se on ainoa jäljelläoleva, joka on säilynyt alkujaan kymmenestä portista.

 

 

Aamunkoiton portti on rakennettu Vilnan vaarallisimmalle ja hyökkäysalttiimmalla paikalle.

 

Portin yhteyteen on rakennettu pieni kappeli ja siellä on kultakehyksinen maalaus siunatusta Neitsyt Mariasta eli Armon Äidistä.

 

 

Neitsyt Mariasta on vain harvoja maalauksia, joissa hän esiintyy ilman käsivarsillaan lepäävää pientä lasta ja tämä on yksi niitä harvoista kuvista.

 

 

Valitettavasti emme käyneet Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevassa kappelissa. ja kaikki tämän jutun kuvat olen kuvannut kadulta tuolla vanhalla ja jo monta vuotta sitten valokuvausliikkeessä korjauskelvottomaksi todetulla kamerallani.

 

 

 

 

 

Madonnan kuvalla uskotaan olevan ihmeitä tekeviä voimia.

 

 

Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa kutsutaan myös nimillä ”Aamunkoiton Madonna”, ”Vilnan Madonna” tai ”Musta Madonna”.

 

 

 

On merkittävää, että Vilnassa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Madonnaa palvovat niin katoliset kuin myös ortodoksit.

 

 

Myös me evankelisluterilaiset voimme kunnioittaa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa!

 

 

 

 

 

Pyhän Maarian kuva kerää paikalle paljon pyhiinvaeltajia, jotka konttaavat viimeiset kymmenet metrit kuvan luokse ja jättävät sinne votiivilahjoja, jotka ovat Jumalalle annettavia uhrilahjoja.

 

 

 

 

Kannustan, että Vilnassa käydessänne käytte tutustumassa Aamunkoiton porttiin ja poikkeatte myös siellä olevaan kappeliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupisin perustuslaki sisältää 41 kohtaa

Tiistai 31.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Uzupisin kaupunginosa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa julistautui vuonna 1991 Uzupisin tasavallaksi eli Uzupio Res Publica.

 

 

Uzupisin tasavallalla on perustuslaki, joka on muistaakseni 37 eri kielellä nähtävissä erään rakennuksen seinällä Paupio-kadun varrella Uzupisissa.

 

 

 

 

 

Perustuslaki kiinnostaa kaikkia Uzupisissa kävijöitä ja niin myös meitä Kyröläismatkaajia, kun 9.7.208 vierailimme Uzupisin tasavallassa.

 

 

 

 

 

On suuri kunnia meille suomalaisille, että Uzupisin perustuslaki Paupio-kadulla on myös suomeksi.

 

 

Uzupisin perustuslakiin kuuluu 41 pykälää ja ne ovat seuraavat:

 

 

 

 

1. Jokaisella on oikeus elää Vilnajoen rannalla ja Vilnajoella on oikeus virrata jokaisen ohi.

2. Jokaisella on oikeus kuumaan veteen, lämmitykseen talvella ja tiilikattoon.

3. Jokaisella on oikeus kuolla, mutta se ei ole velvollisuus.

4. Jokaisella on oikeus erehtyä.

5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.

6. Jokaisella on oikeus rakastaa.

7. Jokaisella on oikeus olla vailla rakkautta, mutta ei välttämättä.

8. Jokaisella on oikeus olla huomaamaton ja tuntematon.

9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai vain olla tekemättä yhtään mitään.

10. Jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa.

11. Jokaisella on oikeus huolehtia koirastaan, kunnes jompikumpi kuolee.

12. Koiralla on oikeus olla koira.

13. Kissan ei tarvitse rakastaa omistajaansa, mutta hädäntullen sen pitää auttaa tätä.

14. Jokaisella on oikeus olla joskus tietämättä velvollisuuksistaan.

15. Jokaisella on oikeus epäröidä, mutta se ei ole velvollisuus.

16. Jokaisella on oikeus olla onnellinen.

17. Jokaisella on oikeus olla onneton.

18. Jokaisella on oikeus olla hiljaa.

19. Jokaisella on oikeus uskoa.

20. Kenelläkään ei ole oikeutta väkivaltaan.

21. Jokaisella on oikeus tajuta oma pienuutensa ja suuruutensa.

22. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta siihen, mikä on ikuista.

23. Jokaisella on oikeus ymmärtää.

24. Jokaisella on oikeus olla ymmärtämättä mitään.

25. Jokaisella on oikeus olla mitä tahansa kansallisuutta.

26. Jokaisella on oikeus juhlia syntymäpäiväänsä tai jättää juhlimatta.

27. Jokaisen on muistettava nimensä.

28. Jokainen voi jakaa toisille sitä, mitä omistaa.

29. Kukaan ei voi jakaa toisille sitä, mitä ei omista.

30. Jokaisella on oikeus veljiin, siskoihin ja vanhempiin.

31. Jokainen voi olla vapaa.

32. Jokainen on vastuussa vapaudestaan.

33. Jokaisella on oikeus itkeä.

34. Jokaisella on oikeus olla väärinymmärretty.

35. Kenelläkään ei ole oikeutta syyllistää toista.

36. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.

37. Jokaisella on oikeus olla ilman oikeuksia.

38. Jokaisella on oikeus olla pelkäämättä.

39. Älä voita.

40. Älä puolustaudu.

41. Älä anna periksi.

 

 

 

*****************************

 

 

 

Hyviä periaatteita kelle tahansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksi

Maanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.

 

 

Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

 

 

 

 

 

Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.

 

 

 

 

 

Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.

 

 

Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.

 

 

Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.

 

 

 

 

 

Tässä erään gallerian julkisivu.

 

 

 

 

 

Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.

 

 

 

 

 

Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Amber-museo-galleriassa Vilnassa pääsee tutustumaan meripihkan muodostumiseen

Sunnuntai 29.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Vilnassa…

 

 

 

 

 

…lähellä Pyhän Annan kirkkoa sijaitsee…

 

 

 

 

 

…Amber-museo-galleria, jossa pääsimme taannoisella Kyröläismatkallamme tutustumaan meripihkan muodostumiseen sekä luonnollisesti ostamaan meripihkatuotteita.

*******************

 

 

 

 

 

Meripihka on 20 – 100 miljoonaa vuotta sitten kasvaneiden havupuiden pihkaa, joka on kerrostunut merenpohjaan, josta se sitten on huuhtoutunut rannoille.

 

 

 

 

 

Jos havupuusta vuotaneeseen pihkatippaan tarttui hyönteinen, niin tällainen kivettynyt ”pihkaklöntti” on nykypäivän löytäjälleen todella arvokas.

 

 

 

 

 

Vilnan Amber-museo-galleriassa esitetään havainnollisesti meripihkan muodostuminen, jota on miljoonia vuosia sitten tapahtunut mm. Liettuan ja Kaliningradin alueilla.

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa-galleriassa oli esillä isoja ”meripihkaklönttejä” sekä niistä hiottuja hienoja meripihkatuotteita.

 

 

 

Muutamia tuotteita päätyi myös kyröläismatkaajien tuliaisiksi kotiinjääneille!

 

 

 

 

 

Tarjolla oli myös Amber-drinkkiä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %, mutta tätä ei kai kukaan matkaajistamme ostanut!

 

 

Tulipahan tällä käynnillä selväksi meripihkan synty!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuriruhtinas Gediminas loi diplomatialla suur-Liettuan ja teki Vilnasta Liettuan pääkaupungin

Lauantai 28.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Vilnan Tuomiokirkkoaukiolla on suurikokoinen patsas, joka esittää suuriruhtinas Gediminasta.

 

 

 

 

 

Gediminas hallitsi Liettuaa vuodesta 1316 alkaen aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1341.

 

 

Kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen hallintokautensa aikana Gediminas loi suur-Liettuan, jonka valtapiiri ulottui Itämereltä Mustalle merelle saakka.

 

 

Gediminas liitti valtansa piiriin monia alueita sillä, että useat hänen lapsistaan tekivät naimakauppoja lähialueiden hallitsijoiden lasten kanssa – diplomaattista ja veretöntä valtausta!

 

 

Gediminas loi puitteet Liettuan maatalouden kehittämiselle, mutta hän toimi myös kaupunkien kehittämiseksi – Vilna, Trakai, Kernave ja Kaunas kehittyivät Gediminaksen aikana merkittäviksi.

 

 

Gediminas vaihtoi Liettuan pääkaupungin ensiksi Kernavesta Trakaihin ja sen jälkeen Trakaista Vilnaan.

 

 

Gediminas toimi diplomaattisin keinoin ja vahvisti Liettuan asemaa naapureiden suuntaan, mutta toisaalta Liettuan laajentuminen vei sen pitkäaikaiseen konfliktiin Moskovan, Puolan ja Unkarin kanssa.

 

 

Gediminas kuoli vallankaappausyrityksessä vuonna 1341.

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Gediminaksen patsaan kilvessä lukee:

 

 

 

 

Kiitokset Kyröläismatkojemme johtaja kenraali Lehtimäelle tästäkin ”oppitunnista” – Viljakkalassa Hanhijärven kansakoulussa ei kerrottu mitään Liettuan historiasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa...

Perjantai 27.7.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde maanantaina 9.7.2018.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Lehtimäki opasti meitä, että varmin arvaus Baltian ja keski-Euroopan kirkkoja tunnistettaessa on todeta, että kyseessä on Pietari-Paavalin kirkko!

 

 

Tämä toteamus pätee myös Vilnassa!

 

 

Pietari-Paavalin kirkkoa Vilnassa pidetään Puolan ja Liettuan liittovaltion barokin mestariteoksena.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Pietari-Paavalin kirkon kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II kävi Liettuan kierroksellaan vuonna 1993 myös tässä kirkossa ja vierailun muistoksi kirkossa on hänen kuvansa sekä muistolaatta vierailusta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

Jätimme Vilnan Piotra i Pawla –kirkon ja jatkoimme seuraaviin kohteisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnellisen tietämätön se, jolle "Ehtoolehdon sankarit" ei kolahtanut!

Torstai 26.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kiitokset MTK-Pirkanmaalle ja erityisesti MTK-Viljakkalalle, jotka junailivat jäsenilleen mahdollisuuden osallistua omakustanteisesti eilen Pyynikin Kesäteatterissa ”Ehtoolehdon sankarit” -näytökseen!

 

 

Näytelmään aineiston työstänyt Minna Lindgren kertoo saatesanoissaan halustaan kirjoittaa iloisesta ja onnellisesta vanhuudesta, mutta hän on onnistuneesti pystynyt ompelemaan mukaan jokseenkin kaikki ne ongelmat, jotka liittyvät ikääntyneen asumiseen ns. palvelutaloissa.

 

 

Ongelmat tiivistyvät siihen, että vanhuspalvelut ja hoivatoimi ovat yksityisille kannattava bisnes ja julkiselle puolelle puolestaan jokin välttämättömyys, johon rahat eivät riitä.

 

 

Olen saanut Rouvan kanssa seurata ja taistella muutaman lähiomaisen puolesta, kun lähiomaisemme on joutunut samaan tilanteeseen kuin Ehtoolehdon sankarit.

 

 

Kunnat pyristelevät kaikesta vastuusta pois ja työntävät vanhuksemme yksityisten palveluntuottajien armoille ja näillehän bisnes on tärkeintä. Kuvaan kuuluu, että kunnat ovat kitsaita palveluseteleiden myöntämisessä ja se merkitsee vanhuksen kynimistä taloudellisesti puille paljaille.

 

 

Vanhustenhoidossa lipeväkieliset konsultit ovat todellisuutta ja näin myös Pyynikin kesäteatterissa.

 

 

Oma lukunsa ovat viranomaiset, jotka pumaskat ja lehtiöt kädessään tungeksivat vanhusten kimpussa ns. palvelutaloissa.

 

 

Kuoleminen virallisen työajan ulkopuolella on kuvattu realistisesti, kun hoitohenkilö vihdoin suostuu soittamaan tutulle hautaustoimistoyrittäjälle

 

 

Tapahtumat putkiremontin kohteeksi joutuneessa palvelukodissa ovat virolaisine työntekijöineen ja kaikenlaisen vilunkirakentamisen keskellä karua nykypäivän todellisuutta.

 

 

 

 

Miksi otsikkoni on tuollainen?

 

 

Rouva oli näytöksen jälkeen kuullut erään pariskunnan keskustelun, jossa keskustelijat olivat todenneet, että ei kolahtanut.

 

 

Minusta näytöksen sanoma oli täyttä todellisuutta nykypäivän vanhustenhoidosta ja sen vuoksi se kolahti ainakin minulle ja Rouvalle.

Toivon, että mahdollisimman usea kuntabyrokraatti ja vanhusten asioista vastuuta kantava kuntapäättäjä käy katsomassa Ehtoolehdon sankarit!

 

 

Toistan, että onnellisen tietämätön vanhustenhoidon nykytilasta on se, jolle Ehtoolehdon sankarit ei avautunut!

 

 

 

 

 

Kuuluttaja antoi luvan kuvata, kun näyttelijät tulevat kiittämään yleisöä esityksestä ja en ollut ainoa, joka käytti annettua lupaa!

 

 

Paras esitys, mitä milloinkaan olen nähnyt Pyynikin Kesäteatterissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Vankisellien…

 

 

 

 

 

…karuutta.

 

 

 

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neitsyt Maria on ilmestynyt Euroopassa viidesti ja niistä ensimmäisen kerran Liettuassa

Maanantai 23.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Katolisen uskonnon mukaan Neitsyt Maria ilmestyi Euroopassa ensimmäisen kerran asukkaille Liettuan Siluvassa niin, että vuonna 2008 siellä vietettiin tämän ilmestymisen 400-vuotisjuhlia.

 

 

Paavi Benedictus XVI lähetti erikoislähettiläänsä näihin 400-vuotisjuhliin

 

 

Katolinen kirkko on hyväksynyt Euroopassa viisi Neitsyt Marian ilmestymistä ja niistä siis varhaisimpana Siluvassa tapahtuneen ilmestymisen.

 

 

 

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme pidimme retkikahvituokion hieman ennen saapumistamme Siluvan ilmestymispaikkaan – saimme hieman etäämmältä katsella kirkkoa, jonne…

 

 

 

 

 

…sitten kahvihetkemme jälkeen pääsimme käymään.

 

 

 

 

 

Kirkon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

Kaunista ja juhlavaa. Paavi Benedictus XVI (paavina 2005 – 2013) siunasi vuonna 2006 uudet kultaukset tähän Mariaa ja Jeesusta esittävään taideteokseen.

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II (paavina 1978 – 2005) vieraili Siluvassa vuonna 1993 ja hänen vierailunsa muistoksi kirkon vierellä sijaitsee hänen näköispatsaansa.

 

Samalla matkallaan Johannes Paavali II vieraili monissa muissakin paikoissa Liettuassa, mm. Ristikukkulalla.

Kannustan suunnittelemaan Liettuan-matkanne niin, että pääsette käymään Siluvassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tytuvenain luostari Liettuassa on monessakin mielessä kiinnostava käyntikohde

Sunnuntai 22.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli Tytuvenain luostari.

 

 

Luostarista ja sen luostarikirkosta on vaikea löytää tietoja esimerkiksi netistä, mutta Ristikukkulan jälkeen siellä kannattaa poiketa.

 

 

Tytuvenai on pieni n. kahden ja puolen tuhannen asukkaan kaupunki ja se on tunnettu pyhiinvaelluskeskus kirkkonsa ja luostarinsa ansiosta.

 

 

Tytuvenain kirkko ja luostari ovat arkkitehtoninen mestariteos ja se on yksi kauneimmista barokkityylisista koillis-Euroopassa.

 

 

Olimme Tytuvenaissa sunnuntaina ja oli kiintoisaa seurata, kun paikkakuntalaiset olivat laittautuneet parhaimpiinsa ja suuntasivat matkansa kirkkoon.

 

 

 

 

 

Tytuvenaihin oli melkoinen matka Ristikukkulalta ja pidemmäksi matkamme muodostui, kun jouduimme hieman harhailemaan etsiessämme kohdetta - pienen harhailun jälkeen sinne kuitenkin löysimme.

 

 

 

Muutamia kuvia luostarin alueelta ja luostarista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Luostarin Neitsyt Marian kirkossa oli meneillään Jumalanpalvelus ja emme poikenneet sitä häiritsemään.  Ovelta kuitenkin katsoimme hienosti koristeltua kirkkoa.

 

 

 ****************

 

 

Luostaripihaa kiertävällä käytävällä olevat maalaukset ja korkokuvat toivat elävästi mieleen Pompeijissa tapaamamme maalaukset ja korkokuvat, mutta ovathan toki Tytuvenain luostarissa olevat taideteokset vuosisatoja nuoremmat kuin Pompeijissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lyhyen vierailumme aikana selvisi, että tytuvenaiset ovat ylpeitä, että heillä on kaupungissaan poikkeuksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus.

 

 

Tytuvenaissa kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukasta, kasvista tai kasvin oksasta ei koskaan saa kiittää!

Lauantai 21.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikkihan tiedämme, että kalamiehelle ei koskaan saa toivottaa hyvää kalaonnea.

 

 

Kiertotie kalaonnen toivotukselle on vaikkapa se, että toivottaa ”kireitä siimoja”!

 

 

Kasvien, kukkien ja kasvinosien saamisessa ja luovuttamisessa pätee hieman samanlainen sääntö eli se, että niistä ei koskaan saa kiittää!

 

 

Varmin tapa taata naapurilta ”saamansa” kasvinosa hyvinvointi on se, että pystyy sen varastamaan niin ettei naapuri sitä huomaa.

 

 

Entisaikaan Viljakkalassa naapureiden akat – käytän tuota termiä naisista suurta kunnioitusta esittäen – varastivat lukemattomia kertoja naapureiltaan pelargonian, verenpisaran tai muun sisäkasvin oksia, joita sitten pitivät vesilasissa, jotta niille ehti kehittyä juuret.

 

 

Pidemmän päälle akkojen varastaminen oli nollasummapeliä, sillä vahingon annettiin kiertää ja kaikki lopulta hyötyivät eikä kukaan menettänyt mitään!

 

 

Olen saanut ”ystäviltä ja kylänmiehiltä” lukemattomastikin arvokkaitakin kasveja, taimia tai pistokkaita, mutta visusti olen muistanut sen, että niistä ei saa kiittää.

 

 

Toki olen maininnut tämän viljakkalalaisen tavan ja se on luovuttajalle selittänyt erikoislaatuisen käyttäytymiseni!

 

 

Kokeilkaapa muutkin ja huomaatte, että näin menetellen muilta saamanne kasvit menestyvät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan, että puolueet luopuvat osallistumisesta Suomi-Areenaan!

Perjantai 20.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana olin monesti tekemässä päätöstä, että osallistuuko yrityksemme joillekin markkinoille tai vaikkapa maatalousnäyttelyyn.

 

 

Usein päätöksemme oli positiivinen, mutta joskus katsoimme kulut suuremmiksi kuin mahdolliset hyödyt ja teimme kielteisen päätöksen.

 

 

 

*********************

 

 

 

Mieleeni tulee vuonna 1976 järjestetty Vimpelin Maatalousnäyttely. Se muistuu mieleeni sen vuoksi, että Rouva oli silloin esikoisemme syntymän vuoksi viimeisillään ja vesilammikoiden yli hyppeleminen edesauttoi sitä, että esikoisemme syntyi 5.8.1976 eli näyttelyä seuraavana päivänä.

 

 

Pidin silloin ja pidän vieläkin Rehuraision osallistumista tuohon maatalousnäyttelyyn perusteettomana, sillä maa- ja metsätalousministerinä oli silloin perholainen agrologiveli Heimo Linna, joka suhtautui rehuteollisuuden toimintaan poikkeuksellisen kielteisesti.

 

 

Näyttelyn avauspuheenvuorossaan Heimo Linna osoitti taantumuksellista suhtautumistaan nykyaikaiseen kotieläintuotantoon, johon jo silloin liittyi kiinteästi kotieläinten tehokas ja kustannuksia säästävä ruokinta.

Heimo Linnan ministerikausi tuli kalliiksi suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotieläintuotteita käyttäville kuluttajille.

 

 

Lähdin Rouvan kanssa pois näyttelyalueelta silloisella autollani Saab 96:lla ja viereltämme lähteneellä ministerillä oli kulkuneuvonaan samanlainen ajopeli. Emme toki vaihtaneet ajatuksia.

 

 

*******************

 

 

 

Puoluesihteerit ovat nyt pohtineet, että olisiko puolueiden viisasta jättäytyä pois Porissa järjestettävästä Suomi-Areenasta.

 

 

Jonkinlaisena politiikan taustatoimijana toki tiedän, että Porissa on käynnissä Suomi-Areena ja tiedän myös sen, että siellä poliittisilla puolueilla on vahva ohjelmansuorittajan rooli.

 

 

Vaikka näin on ja politiikka kiinnostaa, en ole seurannut ainuttakaan Suomi-Areenan poliittista keskustelua.

 

 

Suomi-Areenaan osallistuminen merkitsee suuria kustannuksia poliittisille puolueilla ja se merkitsee myös sitä, että monien työmyyrien kesäloma katkeaa ja heille joudutaan antamaan vastaava määrä vapaata aikana, jolloin poliittinen toiminta muuten olisi vilkasta.

 

 

Kannatan puoluesihteerien ajatusta, että jatkossa poliittiset puolueet eivät osallistuisi Suomi-Areenan tapahtumiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista musiikkia viljakkalalaisten voimin

Torstai 19.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry tapaa kesäisin järjestää seurojentalolla muutaman kerran Keskiviikkokahvilan, jossa paikkakuntalaiset tai lähiseutujen esiintyjät esittävät musiikkia.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä Keskiviikkokahviloita oli neljästi ja kesän viimeinen järjestettiin eilen.

 

 

Kesäohjelmaani kuuluu ainakin kerran osallistua Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen järjestämään Keskiviikkokahvilaan ja eilen osallistuinkin kesän viimeiseen Kesäkahvilaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa Aarre Aalto – pitäjämme omia poikia – esiintyi laulaen ja häntä säesti Kaisu Talosela.

 

 

Alkujuonnossaan Aarre kertoi, että tilaisuuden ohjelma painottuu varsin paljon lintuaiheisiin lauluihin ja niin myös tapahtui.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhakas sihteeri Leena Kunttu (vasemmalla) avasi tilaisuuden ja lauluhetken jälkeen hän myös antoi pienet muistolahjat esiintyjille.

*********************

 

 

Tilana Viljakkalan Seurojentalo on minulle hyvin tärkeä, sillä kävin siellä mm. kansalaiskouluni aikoja sitten.

 

 

Seurojentalon juhlasali toimi poikien puutöiden opetustilana ja siellä olen tehnyt mm. oikein hienon keittiöjakkaran.

 

 

**********************

 

 

 

Arvostan suuresti niitä lauluja, joita Aarre Aalto esitti, sillä monet niistä toivat mieleen mukavia muistoja ja kerron niistä yhdestä eli Irwin Goodmanin ”Maailma on kaunis”.

 

 

En omaa niinkään muistoja tuosta kappaleesta, mutta Irwiniin liittyvästä Ryysyrannasta, jonka Irwin rakennutti Hattulaan.

***************

 

 

Vastasin parisen vuotta Hämeenlinnassa sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan maatilarehujen myynnistä sen jälkeen, kun yrityksen omistajaksi tuli Raisio Yhtymä.

 

 

Eräs sopimusautoilijamme oli Koskelainen Oy ja Irwinin Ryysyranta oli pakkohuutokaupassa siirtynyt Koskelaisten omistukseen.

 

 

Koskelainen ja minä pidimme joskus Ryysyrannassa kahden miehen palaverin autorahdeista ja kun pääsimme molempia tyydyttävään lopputulokseen, niin yrittäjä soitti äidilleen, joka asui Ryysyrannan toisessa päässä, että voisitko keittää kahvit ja teet, jotta me voisimme ”Raision miehen” kanssa tulla juomaan neuvottelukahvit.

 

 

Lähdimme kulkemaan Ryysyrantaa sisätiloissa kohti äiti-Koskelaisen huoneita ja muistan, että matka oli pitkä. Kuljimme Ryysyrannan kuuluisan uima-altaan ohi, mutta matkamme jatkui ja jatkui.

 

Lopulta saavuimme äiti-Koskelaisen luo ja nautimme neuvottelumme harjakaiskahvit.

 

 

Se oli aikaa se!

 

 

Irwinin Ryysyrannasta ja sen pakkohuutokaupasta löytyy tarkempaa tietoa, jos googlaa: ”Irwin Goodman Ryysyranta” tai ”Irwin Goodman Ryysyrannan pakkohuutokauppa”.

 

 

 

Meni vähän kauaksi Viljakkalan Seurojentalon Keskiviikkokahvilasta, mutta minkäs sille voi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallittua toki, mutta ihmettelen!

Tiistai 17.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen tälläkin saitilla kai monesti kertonut, että 16.10.1994 äänestin Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Kantani voitti!

 

 

En ole päivääkään katunut äänestämistäni, sillä ajattelin silloin ja nykyään yhä enemmän itseni parasta, mutta ajattelin jo silloin ennen kaikkea lastemme parasta.

 

 

EU-vastustajat vaahtoavat aina, että Suomi on suuri nettomaksaja Euroopan Unionille.

 

 

Nettomaksaja toki olemme, mutta viime vuonna nettomaksuosuutemme oli henkeä kohti laskettuna 54 euroa!  Perin mielelläni tuon summan maksan, jotta saan kuulua eurooppalaiseen perheeseen.

 

 

Suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat viime vuonna asukasta kohti laskettuna Ruotsi (158 €/hlö), Saksa (157 €/hlö) ja Tanska (137 €/hlö).

 

 

*******************

 

 

Sain runsas viikko sitten taas kerran tutustua vapaaseen liikkumiseen, joka on eräs Euroopan Unionin tarjoama vahvuus – eipä ollut minkäänlaisia esteitä, kun siirryimme Suomesta Viroon, Virosta Latviaan ja Latviasta Liettuaan – sama juttu paluumatkalla.

 

 

On toki sallittua, mutta ihmeellistä, kun esimerkiksi ties kenenkä johtaman Kansalaispuolueen ”puheenjohtaja” retostelee netissä Suomen erolle Euroopan Unioinista!

 

 

Kaikkea se vallanhimo sinänsä fiksuillakin ihmisillä teettää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ettehän vielä jätä meitä!

Maanantai 16.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Osoitan otsikkohuudahdukseni niille pääskysille ja pääskystenpojille, jotka eilen viserryksellään ilahduttivat meitä Viljakkalan Majajärven Koivurannassa.

 

 

Pääskyset olivat onnellisia, sillä pesintä oli onnistunut, koska pääskystenpoikasten lentoharjoitukset olivat kiivaimmillaan.

 

 

Viserrykset ja kiivaat lentoharjoitukset jatkuivat ainakin vielä iltayhdeltätoista!

 

 

Suhtaudumme myötäsukaisesti myös niihin pääskysiin, jotka ovat pesimäpaikakseen valinneet kalustovajamme räystäänalusen – onnekseen eivät pyrkineet pesimään mökkimme vintille, sillä se on sen vallanneen oravaperheen reviiriä!

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä kuvissa ei näy yhtään pääskystä tai pääskysten poikasta, mutta jos kuva olisi varustettu äänellä, viserrys olisi kuultavissa aikasmoisena.

 

 

Luin jostain netin syöväreistä, että lintujen paluumuutto olisi tänä vuonna tavallista aikaisemmin.

 

 

Toivon, että näin ei ole ainakaan niillä pääskysillä, jotka ovat ottaneet Viljakkalan Majajärven maisemat pesimä- ja kesäaikaiseksi asumapaikakseen.

 

 

********************

 

 

Olemme Rouvan kanssa neljän vuosikymmenen aikana raivanneet runsaan hehtaarin kokoisen mökkitonttimme synkästä kuusimetsästä avaraksi trekoolimaiseksi tontiksi.

 

 

On selvää, että tonttimme linnusto ja myös muu eläimistö ovat muuttuneet biodiversiteetin muutoksen myötä, mutta en olisi siitä huolissani, sillä kaikkinainen muutos vie asioita eteenpäin.

 

 

Ei tällä tontilla ollut kolmekymmentä vuotta sitten pääskysiä ja ei ollut mahdollista kuulla niiden viserrystä, mutta nyt on!

 

 

Toivottavasti vielä muutama viikko ennen syksyn saapumista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikuisalkiolaiset talkoohommissa

Sunnuntai 15.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Järjestivät eilen Tampereen Tammelantorin tapahtumalavalla yleisötilaisuuden, jossa EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

Ennen yleisötilaisuuden alkamista Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja ”Annelin ystävät Pirkanmaalla” -facebook-ryhmä järjestivät oheistilaisuuden, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tavata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

Ideoimme tilaisuutemme yhdessä kunnallisneuvos Pirkko Vuolteen kanssa edellispäivänä, sillä puolueorganisaatiomme ei informoinut asiasta etukäteen mitenkään. No, eivätpä myös muiden puolueorganisaatiot olleet kertoneet paikallisille toimijoille, sillä vain Perussuomalaisilla oli vaatimaton osasto Tammelantorilla.

 

 

 

 

****************

 

 

  

 

 

 

Aikuisalkiolaiset talkoolaiset vasemmalta; Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallisneuvos Pirkko Vuolle ja aktiivi Kirsti Silen - minä vain varjona kuvassa mukana!

 

 

 

 

 

Nyt mukana myös Anneli Jäätteenmäki sekä vasemmalta Risto Hieta, Kaisa Leppänen ja Annelista oikealle me "Aikuisalkiolaiset"!

 

 

 

 

 

Anneli toimi innokkaana kansalaisten tapaajana ja tarjoili kahvia sekä mehua!

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Anneli Jäätteenmäki ja myös minä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi on Annelin pitkäaikainen tukija.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestömme varapuheenjohtaja Joonas Soukkio saapui myös tilaisuuteemme.

 

 

 

 

 

Tammelantorin tapahtumalavalla järjestetyn tapahtuman järjestivät Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto. Tapahtuman juonsi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

 

 

 

 

 

Lavalla EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki loisti ja säteili paneelissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian ensimmäinen presidentti oli Janis Cakste

Lauantai 14.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Latvian tasavallalla ehti ennen Neuvostoliiton miehitystä olla neljä presidenttiä ja heistä ensimmäinen oli Jānis Čakste.

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi vuonna 1993 ja sen jälkeen maan presidentteinä ovat olleet Guntis Ulmanis, Vaira Vike-Freiberga,  Valdis Zatlers, Andris Bērziņš ja nykyisin Latvian presidenttinä on Raimonds Vējonis.

 

Kyröläismatkamme ensimmäinen yöpymiskohde oli Jelgava ja hotelliamme…

 

 

 

 

 

 

 *****

 

 

 

 

 

 

 

…melkein vastapäätä oli Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

 

Oli taas kerran mukava perehtyä erään ystävällismielisen Baltian maan historiaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-