Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Robotiikkako avuksi ikäihmisten määrän kasvaessa?

Lauantai 19.5.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole kovin suopeasti suhtautunut niihin skenaarioihin, joissa povataan robotiikan lisääntymistä kaikilla mahdollisilla hoivan alueilla.

 

 

Olen kuitenkin viime viikkojen aikana joutunut lieventämään käsityksiäni robotiikan mahdollisuuksista.

 

 

Olen oppinut, että robotteja voi olla isoja ja raskaisiin töihin – myös hoivatöihin – soveltuvia, mutta myös pieniä, jotka pääsevät liikkumaan vaikkapa ihmisten sisäelimissä tekemässä tutkimuksia.

 

 

 

IMG_8402.JPG

 

 

Hoivatöiden osalta robottien tarpeen ja merkityksen ehkä osaa hahmottaa, kun tarkastelee yli 75-vuotiaiden tamperelaisten lukumäärän kehittymistä seuraavien n. kymmenen vuoden aikana.

 

 

Nyt liikumme tasolla 18.000 henkilöä, mutta kymmenkunnan vuoden kuluttua meitä yli 75-vuotiaita on jo n. 29.000 henkilöä.

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laitetoimittajien ohella aktiivinen toimija robotiikkaan perustuvien palvelujen kehittämisessä.

 

 

Se on käynnistänyt kansallisen ohjelman älypalvelujen ja robotiikan kehittämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin Airo -ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kansallinen tilannekuva, asettaa tavoitteita sekä tunnistaa ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti ja joukkoistamalla teemoittain järjestettävissä työpajoissa.

 

 

Pitääpä olla tarkkana, jotta huomaa Tampereella järjestettävän työpajan, sillä pitäähän robotiikan kehittymisen kärryillä pysyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Robotiikka, robotiikka ja ikäihmiset, STM ja robotiikka, Hyvinvoinnin AiRo,

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

syopa1.jpg

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

syopa2.jpg

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

  • potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

  • asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere-talo, Kansallinen Syöpäkeskus, STM. lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskinen, potilas on alistava, asiakas on tasa-arvoistava, asiakas on potilasta kunnioittava, asiakas -termi on kunnioittva, potilas-termi on alistava, potilas on alistava termi,

Eräs tapa pahoinpidellä Suomen karttaa!

Torstai 21.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistusta pohtinut selvitystyöryhmä jätti mietintönsä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´lle tiistaina 19.3.2013.

 

Mietinnön jättäminen oli jo sinänsä todellinen näytös, sillä tunnetusti avuton ministeri luki paperista hänelle kirjoitetun puheenvuoron ja sen jälkeen hän livisti mahdollisimman vähäpuheisena pois median tavoittamattomiin.

 

Kuuntelin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson´n vastauspuheenvuoron sote-uudistusta pohtineen työryhmän puheenjohtaja Päivi Sillanaukeen puheenvuoroon ja mieleeni tuli etsimättä, että Sillanaukee oli laatinut oman puheenvuoronsa lisäksi myös ministerin vastauspuheenvuoron!

 

Kansliapäälliköt ainakin ennen laativat puheet mietintöjen luovuttajille ja myös ministerille, jotta ministerin vastaus olisi ”sopiva”.

 

Sote-uudistusta pohtineen työryhmän esitys oli karttaharjoituksena ”mielenkiintoinen tapa pahoinpidellä Suomen karttaa”.

 

Kartan pahoinpitelyssä ei ole mitään ennenkuulumatonta, sillä se on tuttua tohinaa myös vaikkapa minulle, kun korkeat ja korkeasti koulutetut esimiehet ovat joskus määritelleet kaupallisen organisaation vastuualueiden rajoja.

 

Eräs surkeimmista karttaharjoituksista, joita olen saanut läheltä seurata oli, kun Kokkolan myyntialueeseen liitettiin Lapua, vaikka Kokkolan tasoinen myyntitoimisto sijaitsi Seinäjoella!

 

On selvää, että tämä surkea karttaharjoitus ei toiminut ja se purettiinkin nopeasti!

 

Surkean karttaharjoituksen tunnelmat tulivat pintaa, kun tarkastelin sote-työryhmän ajatuksia Pirkanmaalle suunnitellusta sote-mallista.

 

Suunnitelman mukaan Tampere olisi Tampereen vastuukunta, Sastamala Länsi-Pirkanmaalla, Valkeakoski Etelä-Pirkanmaalla ja keskisuomalainen Jämsä Pohjois-Pirkanmaalla.

 

Ihmetystä herättää Jämsän yht´äkkinen muuttuminen pirkanmaalaiseksi ja se tapa, jolla sote-alueet pitäisi Sillanaukeen johtaman työryhmän mukaan järjestellä.

 

Sillanaukeen työryhmä on ehdottamassa Suomeen todellista himmelien himmeliä ja himmeleihin on yhdistetty taitoluistelusta tuttu kolmoissalkov sekä vielä uimahypyistä tunnetuksi tullut taaksepäin kerien suoritettu hyppy!

 

Pirkanmaalla kiinnitän huomiota ainakin siihen ”pahoinpitelyyn”, jossa Kurun kaukaisimmat Parkanoon rajautuvat seudut on nimetty Tampereelle kuuluviksi, mutta vartin matkan päässä Tampereen Keskustorilta sijaitsevan Hämeenkyrön pinsiöläiset joutuisivat hakeutumaan palvelujen etsinnässä Sastamalaan!

 

Sote-työryhmän esittämä aluejako perustuu täydelliseen tietämättömyyteen alueen olosuhteista ja luontaisista liikkumissuunnista. Sen vuoksi työryhmän esityksellä on vain halpaa viihdearvoa ja se joutaa pikapikaa silppuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Marina Guzenina-Richardson, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, Päivi Sillanaukee, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, STM, STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, sote-uudistus,

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

koidula1

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

koidula2

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

koidula3

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

koidula4

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Johann Valdemar Jannsen, Lydia Koidula, Pärnu Postmees, Pärnu, Koidula-puisto, J. V. Snellman, Elias Lönnrot, Yrjö Koskinen, Viron setelit,

"Talonrakentaja" ei tiedä, että onko hän rivitalo- vai kerrostalotyömaalla!

Sunnuntai 13.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole yllätys, että Kataisen hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat ajautumassa täydelliseen umpikujaan.

 

Sote-uudistusta valmistelevan palvelutyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee totesi TV-haastattelussa osuvasti ja paljastavasti, että...

...työryhmä ei tiennyt, onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!

 

Totuudenmukaista puhetta pääministeri Jyrki Kataisen puoluetoverilta!

 

Palvelutyöryhmän raportti ilmestyi nettiin 11.1.2013. Monet ihmettelivät, että työryhmän työn tuloksia ei julkistettu vaikkapa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

 

Silmäilin 42-sivuisen loppuraportin läpi ja huomasin, että eipä raportissa ole mitään julkistettavan arvoista.

 

Työryhmä oli kokoonpanoltaan todellinen mammuttiryhmä. Nimien luetteleminen on turhaa, mutta työryhmästä kertoo jotain vaikkapa se, että sen sihteeristö oli jo alussa 11-jäseninen ja sitä täydennettiin ”työn” edetessä.

 

Nopean silmäilyn tuloksena kiinnitin huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erholan eriävään mielipiteeseen, jossa lopuksi todettiin näin:

 

Jos edellytykset toimivan kokonaisuudistuksen läpiviemiselle tällä hetkellä puuttuvat, voi olla järkevämpää jatkovalmistella palvelurakenneuudistuksen sisältöä huolella ja jättää sen toteutus myöhempään ajankohtaan.

 

 

Erhola oli työryhmän jäsen ja samoin oli myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka lausui työryhmän loppuraporttiin lisäämässään täydentävässä lausumassaan mm. näin:

 

Työryhmän työtä on vaikeuttanut myös se, että työtä sitovilla poliittisilla linjauksilla on rajattu eri vaihtoehtojen tarkastelua. Selvityshenkilöiden tehtävänä on nyt saada poliittisten kompromissien pohjalta syntyneistä linjauksista parissa kuukaudessa johdonmukaiselta näyttävä kokonaisuus.

 

 

Minusta Erholan eriävä mielipide ja Nenosen täydentävä lausuma todistavat, että palvelutyöryhmän työskentely on ollut yhtä tyhjän kanssa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työryhmä ei tiennyt onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!, STM:n Palvelutyöryhmän loppuraportti, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, Marina Erhola,

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.


Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Maria Gusenina-Richardson, Kari Välimäki, Marja-Liisa Partanen, Valvira, STM, Sosiaali- ja terveysministeriö, valelääkäri,