Viron Kansallismuseo sijaitsee TartossaLauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä- Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli……Eesti Rahva Muuseum.****************Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla……on yli 15 metriä – rakennuksen korkeus takaseinän kohdalla on parisen metriä.
Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.
******************Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja……hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.****************Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa, Eesti Rahvu Muuseum, Lennart Meri, Tartto, Kyröläismatka2020, |
Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä- Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.
Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.
Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.
Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään 16 metriä.
Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.
Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.
Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella. ***********
On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä: Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi, läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.
*****************
Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.
Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.
Samalla pihalla sijaitsee myös hyvinvarustettu Kauplus eli kauppa!
Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!
-Esko Erkkilä- |
10 kommenttia . Avainsanat: Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn, Kaalin kraateri, Kalevala ja Kaalin kraateri, Lennart Meri, Höbevalge, Hopeavalkea, Eesti Vabariigi President Lennart Meri, Eesti Vabariigi, Saarenmaa2017, |
Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissaKeskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä- Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.
Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.
Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.
Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.
Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988. Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!
Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.
Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.
On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.
Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.
Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.
Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.
Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.
-Esko Erkkilä-
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaan Museo, Kuressaari, Kuressaaren Piispanlinna, Viktor Kingissepp, Nikita Sergejevits Hrustsov, Nikita Hrustsov, Lydia Koidula, Lennart Meri, Boris Jeltsin, Mihail Sergejevits Gorbatsov, Mihail Gorbatsov, saarenmaa2015, |
Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä- Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.
Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.
Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.
Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!
Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.
********************
Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.
On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.
Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.
Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.
Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.
Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.
Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.
SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.
Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!
Kolmantena sataman lähellä sijaitsevista SPA-kylpylöistä on Spa Hotell Rüütli.
Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.
Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.
Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!
******************
Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.
No, sillekin on varmaan oma selityksensä!
Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa, Kuressaari, Kuressaare, Grand Rose SPA Kuressaare, Georg Ots SPA Hotel, SPA Hotel Meri, Lennart Meri, Spa Hotell Rüütli, Spa Hotell Rüütli. Spa Hotell Rüütli, Spa Hotell Rüütli, Arnold Rüütel, saarenmaa2015, |
Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saaKeskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä- Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.
Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.
Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.
*************Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:
Huone 1
Huone 2
Huone 3
Huone 4
Huone 5
Huone 6
Huone 7
En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!
Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa
Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!
Huone 9
**************
Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.
Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:
Soome Valge Roosi ordeni Suurrist
Soome Kaitseliidu teeneterist
***************
Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!
*************
Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.
************Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron Sotamuseo, kenraali Johan Laidonerin museo, Kindral Laidoneri Muuseum, Eesti Sojamuuseum, Estonian War Museum, General Laidoner Museum, Johan Laidoner, kenraali Johan Laidoner, Viimsin kartano, Metsäveljet. Lennart Meri, Viimsi 2014, |