Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa

Lauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli…

 

 

IMG_93332.JPG

 

…Eesti Rahva Muuseum.

 

****************

                  

Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla…

 

 

IMG_9383.JPG

 
…on yli 15 metriä – rakennuksen korkeus takaseinän kohdalla on parisen metriä.

 

Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!

 

Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.

******************

 

 

IMG_9335.JPG

 

Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja…

 

 

IMG_9342.JPG

 

…hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.

 

****************

 

Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.

 

Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa, Eesti Rahvu Muuseum, Lennart Meri, Tartto, Kyröläismatka2020,

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

IMG_0971.JPG

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

IMG_0967.JPG

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 
Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen,
läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi,
läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.

 

 

*****************

IMG_1112.JPG

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

IMG_0961.JPG

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

IMG_0963.JPG

 

 Samalla pihalla sijaitsee myös hyvinvarustettu Kauplus eli kauppa!

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

10 kommenttia . Avainsanat: Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn, Kaalin kraateri, Kalevala ja Kaalin kraateri, Lennart Meri, Höbevalge, Hopeavalkea, Eesti Vabariigi President Lennart Meri, Eesti Vabariigi, Saarenmaa2017,

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

king11.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

king2.jpg

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

king3.jpg

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

king4.jpg

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

king5.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

king6.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaan Museo, Kuressaari, Kuressaaren Piispanlinna, Viktor Kingissepp, Nikita Sergejevits Hrustsov, Nikita Hrustsov, Lydia Koidula, Lennart Meri, Boris Jeltsin, Mihail Sergejevits Gorbatsov, Mihail Gorbatsov, saarenmaa2015,

Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

sanrose1.jpg

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

sanrose2.jpg

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

sanrose3.jpg

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

sanrose4.jpg

 

 
Kolmantena sataman lähellä sijaitsevista SPA-kylpylöistä on Spa Hotell Rüütli.

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaa, Kuressaari, Kuressaare, Grand Rose SPA Kuressaare, Georg Ots SPA Hotel, SPA Hotel Meri, Lennart Meri, Spa Hotell Rüütli, Spa Hotell Rüütli. Spa Hotell Rüütli, Spa Hotell Rüütli, Arnold Rüütel, saarenmaa2015,

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

sota1

 

 

sota2

 

 

sota3

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

sota4

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

sota5

 

 

sota6

 

 

sota7

 

 

Huone 2

 

 

sota8

 

 

sota9

 

 

sota10

 

 

sota11

 

 

 

Huone 3

 

 

sota12

 

 

sota13

 

 

sota14

 

 

sota15

 

 

 

Huone 4

 

 

sota16

 

 

sota17

 

 

sota18

 

 

sota19

 

 

 

Huone 5

 

 

sota20

 

 

sota21

 

 

 

Huone 6

 

 

sota22

 

 

sota23

 

 

 

Huone 7

 

 

sota24

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

sota25

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

sota26

 

 

sota27

 

 

sota28

 

 

sota29

 

 

sota30

 

 

sota31

 

 

sota32

 

 

sota33

 

 

sota34

 

 

sota35

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

sota36

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

sota38

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

sota39

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

sota40

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

sota41

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron Sotamuseo, kenraali Johan Laidonerin museo, Kindral Laidoneri Muuseum, Eesti Sojamuuseum, Estonian War Museum, General Laidoner Museum, Johan Laidoner, kenraali Johan Laidoner, Viimsin kartano, Metsäveljet. Lennart Meri, Viimsi 2014,