"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sandarmoh´n joukko-hautausmaa - eräs Stalinin vainojen uhrien leposija

Sunnuntai 8.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia joukkohautausmaita, joilla lepää Stalinin vainoissa teloitettuja.

 

Eräs niistä - Sandarmoh´n joukkohautausmaa - sijaitsee Karhumäen ja Poventsan välisen tien varrella Äänisen pohjoisrannalla.

 

Kävimme Sandarmoh´n joukkohautausmaalla heinäkuisen Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme aikana.

 

Olen aikaisemmin käynyt Pietarista n. 50 kilometriä sijaitsevalla Levashovon joukkohautausmaalla, jolla lepää 46.771 Stalinin vainoissa teloitettua henkilöä.

Sen lisäksi olen käynyt Petroskoin lähellä sijaitsevalla Krasnyi Borin joukkoteloituspaikalla, jossa 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 teloittettiin 1.196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa. Ensimmäiset teloitukset suoritti Travinin teloituskomennuskunta ja toiset Goldbergin teloituskomennuskunta.

Säilyneiden arkistotietojen mukaan vuosina 1937-1938 Petroskoin lähistöllä ammuttiin ja salaa haudattiin ainakin 3.776 henkeä.

Sandarmoh´ssa alkoivat joukkoteloitukset 11. elokuuta 1937 ja jatkuivat 14 kuukauden ajan. Arkistolähteiden mukaan paikalla on ammuttu yli 7 000 henkeä: työläisiä, talonpoikia, virkailijoita, kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, pappeja ja sotilaita.

Stalinin joukkoteloituspaikoilla ei ole löydettävissä yksittäisten uhrien hautoja, sillä teloitetut haudattiin yhteishautoihin.

Näiden mainittujen kolmen joukkoteloituspaikan lisäksi Venäjällä on useita muita vastaavia paikkoja, jotka muistuttavat Stalinin vainoista.

Arkistoiden avauduttua ovat uhrien omaiset laittaneet teloituspaikoilla nyt kasvavaan männikköön uhreista kertovia muistoristejä. Muistoristeissä on venäläisen tavan mukaan tavallisesti myös kuva vainajasta. Näin myös Sandarmoh´ssa.

Kerron eräässä muistoristissä olevista kuvista ja nimistä:

Tässä muistoristissä on ruotsalaisen Oskar Cougan´n nimi ja kuva sekä niiden alla Tampereella 1894 syntyneen ja Petroskoissa 21.2.1938 teloitetun Kalle Arosen muistolaatta.

Arosen muistolaatan alapuolella samassa muistoristissä oli New Yorkin Karjalan Teknillisen Avun jäsenten Matti Tenhusen, Kalle Arosen sekä Oskar Cougan´n nimet.

Tämän laatan alapuolella ja edelleen samassa muistoristissä on Matti Tenhusen kuva sekä hänen nimensä.

Cougan´n, Arosen sekä Tenhusen nimien ja kuvien esiintyminen Sandarmoh´n teloituspaikan muistoristeissä osoittaa, että paljon kommunistivallan tekemiä hirmutekoja on vielä tutkimatta. Mitkä ovat esimerkiksi Tampereella syntyneen Kalle Arosen vaiheet Sandarmoh´n joukkohautaan?

Stalinin uhrien joukkoteloituspaikat ja joukkohaudat ovat paljastuneet suurelle yleisölle vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Käynti niillä on aina puhutteleva kokemus ja silloin tulee etsimättä mieleen kommunistisysteemin synkin puoli.

-Esko Erkkilä-