Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

IMG_7169.JPG

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

  • Kuressaari

  • Ungros

  • Haapsalu

  • Paldiski

  • Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista, Viron miehitys, Viron uudelleenitsenäistyminen, Viro Naton jäseneksi, Baltian maiden miehitys, Kuressaaren lentotukikohta, Haapsalun lentototukikohta,

Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

IMG_7127.JPG

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7128.JPG

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7129.JPG

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

IMG_7130.JPG

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

IMG_7131.JPG

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7132.JPG

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

IMG_7134.JPG

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7135.JPG

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

IMG_7137.JPG

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

IMG_7172.JPG

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Josef Stalinin terroristipommitukset, Stalinin terroristipommitukset Tampereelle 1939 - 1940, Tampereen pommitukset, Tampereen pommitukset 1939 - 1940, Talvisota,

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_7115.JPG

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

IMG_7138.JPG

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 
******************

 

IMG_7121.JPG

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

IMG_7141.JPG

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

Uskon, että palaan tällä saitilla tähän aiheeseen vielä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen pommitukset Talvisodan aikana, Josef Stalin, Stalinin terroripommitukset, Aamulehti, Tampereen Yliopisto, Talvisodan muistojuhla, Talvisota, Jari Lehtoväre,

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

IMG_2650.JPG

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

IMG_2651.JPG

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

IMG_2904.JPG

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

IMG_2905.JPG

 

…tästä kohdasta otetusta silhuettikuvasta näyttää, kuin Kirovin pippeli olisi esillä!

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Äänislinna, Sergei Kirov, Kirovin patsas Petroskoissa, Kirovin patsas Karhumäessä, Kirovin patsaan huputtaminen Äänislinnan valtausparaatin ajaksi, Äänislinnan valtausparaati, Stalin ja Kirov, Stalin ja Lenin sekä Kirov,

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

IMG_2604.JPG

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

IMG_2414.JPG

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. LIettua, Vilna, Baltia2018, Kyröläismatka2018, Evald Walters, Stalinin hammas Riika, Stalinin hammas, Latvian tiedeakatemian kunniajäsen, Latvian tiedeakatemia,

Lidossa lähtee nälkä!

Perjantai 17.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Taisi olla jo kolmas kerta, kun heinäkuun alussa sain Kyröläismatkallamme ruokailla Riikassa Lidossa, tarkemmin sanottuna Lido Atputas Centrs`ssä.

 

 

 

IMG_2387.JPG

 

 

Tässä saavumme Lidoon.

 

 

Lido on latvialainen ravintolaketju, jonka omistaa Gunars Kirsons.

 

 

Lidon päämarkkina-alue on Riika, mutta kymmenkunta vuotta sitten se avasi ensimmäisen ravintolansa Viroon.

 

 

Lidon toiminta perustuu siihen, että asiakkaat saavat kerätä tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta tarjottimilleen ruokia ja maksu tapahtuu kassalla painon perusteella.

 

 

Pieni kuvakertomus Lidon ruoka-annostarjonnasta:

 

 

 

IMG_2388.JPG

 

 

 

IMG_2389.JPG

 

 

 

IMG_2391.JPG

 

 

 

IMG_2392.JPG

 

 

 

IMG_2396.JPG

 

 

 

IMG_2398.JPG

 

 

 

IMG_2400.JPG

 

 

 

IMG_2402.JPG

 

 

 

IMG_2403.JPG

 

 

 

****************

 

 

 

IMG_2412.JPG

 

 

 

Kylläisinä lähdimme Lidosta…

 

 

 

IMG_2414.JPG

 

 

…ja siinähän se taas eli Stalinin hammas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lido, Lido Riika, Lido Atputas Centrs, Stalinin hammas, Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!

Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.

 

 

 

IMG_2379.JPG

 

 

Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.

 

 

Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.

 

 

Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.

 

Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!

 

 

En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!

 

 

 

IMG_2384.JPG

 

 

Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.

 

 

Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.

 

 

Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.

 

 

Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.

 

 

Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.

 

 

 

Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riikan Radio- ja televisiotorni, Daugavajoki, Väinänjoki, Stalinin hammas Riikassa, Latvian tiedeakatemian rakennus, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_2330.JPG

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

IMG_2342.JPG

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

IMG_2341.JPG

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

IMG_2346.JPG

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 IMG_2350.JPG

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

IMG_2353.JPG

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

IMG_2363.JPG

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

IMG_2360.JPG

 

 

 

IMG_2359.JPG

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lenin-museo, Vladimir Iljits Lenin, Josef Stalin, Adolf Hitler, Levassovan hautausmaa, Levassovan joukkohautausmaa, Stalinin uhrit, Leonid Brenev, NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev,

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

molo1.jpg

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

molo2.jpg

 

 
Museossa on aitiopaikalla Molotov-Ribbentrop –sopimus, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat mm. Baltin maat sekä Suomen kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

molo3.jpg

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

molo4.jpg

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

molo5.jpg

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

  • 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

  • saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

molo6.jpg

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

molo7.jpg

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaan Museo, Kursesaari, Piispanlinna, Konstantin Päts, Johan Laidoner, Vlatseslav Molotov, Josef Stalin, Joachim von Ribbentrop, Molotov-Ribbentrop -sopimus, Adolf Hitler, natsi-Saksa, Neuvostoliitto, saarenmaa2015,

Kirov oli liian suosittu neuvostojohtaja

Sunnuntai 16.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitossa ja Venäjällä matkanneet tietävät, että siellä on lukuisia aukioita, puistoja ja muita paikkoja, jotka on nimetty Sergei Kirovin muistoa kunnioittaen. Kirovin patsaita lienee ympäri Venäjänmaan.

 

 

 

 

kirov1.jpg

 

 

Eräs Kirovin patsaista sijaitsee Syvärillä, aivan siinä paikassa, jonne Syvärillä käyvät turistit poikkeavat.

 

 

Näimme taannoisella kyröläismatkallamme Kirovin patsaan Syvärillä.

 

 

 

 

kirov2.jpg

 

 

Sergei Kirov syntyi vuonna 1886 ja hänet murhattiin Leningradissa vuonna 1934.

 

 

Sergei Kirov oli suosittu neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja hänen suosionsa koitui hänelle turmioksi, sillä diktaattori Josef Stalin ei katsellut hyvällä Kirovin kansansuosiota.

 

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai 292.

 

 

Joulukuun 1. päivänä 1934 Leonid Nikolajev ampui Kirovin ja monet epäilevät, että näin tapahtui suoraan Stalinin käskystä. Kirovin ampuminen käynnisti Stalinin puhdistukset ja johti monien johtavien bolševikkien pidätyksiin ja teloituksiin.

 

 

Stalinin puhdistukset saavuttivat huippunsa 1937 – 1938 ja ne merkitsivät mm. sitä, että Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota ainakin osittain epäonnistui Neuvostoliiton näkökulmasta, sillä paras upseeriaines oli likvidoitu Stalinin puhdistuksissa.

 

 

 

 

 

kirov3.jpg

 

 

 

Stalin oli taitava strategi ja hän korotti Kirovin tämän kuoleman jälkeen arvoon arvaamattomaan.

 

 

Lukuisat Kirovin mukaan nimetyt aukiot, kadut, teatterit ja muut keskeiset paikat ovat osa sitä operaatiota, joilla Stalin ”hyvitti” neuvostokansaa suosiosta, jota Kirov elinaikanaan nautti.

 

 

Paras poliittinen kilpailija on kuollut kilpailija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirov, Sergei Kirov, Josef Stalin, Kirovin patsas Syvärillä, venäjä2015,

Eräs Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista Vytegraan päin

Lauantai 8.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, Venäjällä on useita Stalinin puhdistuksiin vuosina 1937 – 1938 liittyviä teloitus- ja hautapaikkoja.

 

 

Kerroin myös, että olen käynyt monilla niistä, jotka sijaitsevat Äänisen ja Laatokan lähistöllä.

 

 

Kyröläismatkallamme kesä...heinäkuun vaihteessa kävimme yhdellä teloitus- ja hautapaikalla, jolla en ole aikaisemmin käynyt.

 

 

 

 

puut1.jpg

 

 

Tämä teloitus- ja hautapaikka sijaitsee Puutoisista hieman Vytegraan päin kulkusuunnassa vasemmalla puolella.

 

 

Kävelymatkaa maantieltä on satakunta metriä.

 

 

Tässä oppaamme ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoo meille muistomerkistä.

 

 

 

 

puut2.jpg

 

 

Tein tällä kohdalla puutteelliset muistiinpanot ja kun en osaa venäjää, niin en pysty kertomaan, että mitä muistokivessä sanotaan. Toivon, että venäjää taitavat lukijani suomentavat muistokivessä olevan tekstin.

 

 

 

 

puut3.jpg

 

 

Maasto muistokiven takana on sellaista, että sinne Stalinin vainojen uhreja on todennäköisesti haudattuna.

 

 

 

 

puut4.jpg

 

 

Tässä on hieman laajempi kuva paikasta.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

puut5.jpg

 

Poistuimme paikalta autolle ja vastaamme tuli supisuomalainen traktori + metsäkärry –yhdistelmä!

 

 

 

 

puut6.jpg

 

 

Farmi Forest  oli metsäkärryn merkki eli kyseessä on Iisalmessa toimivan tehtaan tuote…

 

 

 

 

puut7.jpg

 

 

…ja vetopelinä oli Valtra!

 

 

 

Harmittelen nyt jälkeenpäin, että miksi en ryhtynyt kuljettajan kanssa juttusille ja siten selvittänyt, että oliko kyseessä suomalainen yrittäjä!

 

 

 

No, ainakin pelit ja vehkeet olivat suomalaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin uhrit, Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikka, Stalinein uhrien teloitus- ja hautapaikka Puutoisissa, Puutoinen, Vytegra, venäjä2015, Valtra, Farmi Forest Oy,

Suomalaisten hyökkäys pysähtyi vuonna 1941 Mannerheimin käskystä Poventsaan

Sunnuntai 2.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poventsan kanava oli kyröläismatkamme pohjoisin kohde, kun kesä…heinäkuun vaihteessa kiersimme Äänisen ja Laatokan.

 

 

Poventsan kanavalla on suomalaisittain vahva sotilaspoliittinen merkitys, sillä hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 Mannerheim käski pysäyttää hyökkäyksemme Poventsaan.

 

 

Suomalaiset valloittivat Poventsan joulukuun 8. päivänä 1941.

 

 

Ääniseltä lähtevä ja Poventsaan päättyvä kanava on 227 kilometriä pitkä, josta kaivettua kanavaa 48 km, padottua jokea 97 km, säännösteltyä järveä 80 km ja sulkuja 19.

 

 

Kanavasta käytetään yleisesti nimeä Stalinin kanava, vaikka sen virallinen nimi Stalinin kuoleman jälkeen on ollutkin Vienanmeren – Itämeren kanava.

 

 

Vienanmeren kanava erottaa Fennoskandinavian niemimaan muusta Euraasian mantereesta.

 

 

Stalinin kanava on osa laivareittiä Pietarista Vienanmerelle ja se lyhentää matkaa 4.000 kilometriä verrattuna siihen, että matkaa tehtäisiin Suomenlahden, Itämeren, Pohjanlahden ja Norja kiertäen.

 

 

Kanava rakennettiin 20 kuukaudessa vuosina 1931 – 1933 vankityövoimalla ja sanotaan, että jokaiselle kanavametrille on haudattuna yksi vanki – on siis totta, että kanava on tehty luiden päälle!

 

 

********************

 

 

Olen käynyt Poventsan kanavalla muutaman kerran ja aina sen näkemisessä on tietty hohtonsa.

 

 

Hohto saattaa liittyä siihen, että kanavan kuvaaminen on virallisesti kielletty, mutta esim. netissä on lukematon määrä kuvia Poventsan kanavasta.

 

 

Tässä muutamia lisää:

 

 

 

 

pov1.jpg

 

 

 

 

pov2.jpg

 

 

 

 

pov3.jpg

 

 

 

 

pov4.jpg

 

 

 

 

pov5.jpg

 

 

 

 

pov6.jpg

 

 

 

 

pov7.jpg

 

 

 

 

 

En tiedä Poventsan kanavan eli Stalinin kanavan nykyistä taloudellista merkitystä, mutta en ole milloinkaan nähnyt, että Poventsan kanavassa olisi sulutettavana laivoja.

 

 

Kanava tehtiin aikoinaan kiireellä matalaksi ja se ilmeisesti rajoittaa nykypäivänä kanavan tehokasta käyttöä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poventsa, Poventsan kanava, Stalinin kanava, Vienanmeren - Itämeren kanava, luiden päälle, kanava luiden päällä, luiden päällä, venäjä2015, vienanmeren kanava, ,

"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

san1.jpg

 

 
Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikan portilla on muistokivi, jossa todetaan

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

san2.jpg

 

 

 

 

san3.jpg

 

 

 

 

san4.jpg

 

 

 

 

san5.jpg

 

 

 

 

san6.jpg

 

 

 

 

san7.jpg

 

 

 

 

san8.jpg

 

 

 

 

san9.jpg

 

 

 

 

san10.jpg

 

 

 

 

san11.jpg

 

 

 

 

san12.jpg

 

 

 

 

san13.jpg

 

 

 

 

*****************

 

 

 

san14.jpg

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Satalinin vainot, Talvisota, Sandarmoh, Sandarmohin teloitus- ja hautapaikka, Sandarmohin metsä, Ihmiset älkää tappoko tosianne, venäjä2015,

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

  • varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

  • puolustusministeri Akseli Anttila

  • sisäasiainministeri Tuure Lehen

  • maanviljelysministeri Armas Äikiä

  • valistusministeri Inkeri Lehtinen

  • Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

owk1

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

owk2

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hallitus, Josef Stalin, Talvisota, Moskovan rauha 1940, Mauritz Rosenberg, Armas Äikiä, Paavo Prokkonen, Tuure Lehen, Akseli Anttila, Inkeri Lehtinen, Kuusisen hallituspalatsi Terijoella, Otto Wille Kuusinen, suomenlahti2014,

Puolassa syntyneen ja kahdesti Nobel-palkinnon saaneen Marie Curien kipsipatsas on Varsovan Teknillisessä museossa

Keskiviikko 14.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin taannoisella Puolan matkallamme Varsovan Kulttuuritalossa eli Stalinin hampaassa sijaitsevaan teollisuuden ja teknologian museoon.

 

 

 

 

museo1

 

Museossa on professori Mariana Konieczenegon kipsiveistos kaksinkertaisesta nobelistista Maria Sklodowska-Curie´sta eli Marie Curie´sta.
 
Marie Curie (1867 – 1934) oli puolalaissyntyinen, mutta Ranskaan muutettuaan teki elämäntyönsä siellä.
 
Curie sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1903 ja kemian Nobel-palkinnon vuonna 1911; Curie on edelleenkin ainoa nainen, joka on kahdesti palkittu Nobel-palkinnolla.

 

************ 

Curien kipsipatsas on sivuosassa museossa, sillä museossa esitellään Puolan saavutuksia teollisuuden ja teknologian saralla.

 

 

 

****************

 

 

 

museo2

 

 

 

museo3

 

 

 

museo4

 

 

Tekniikan amatöörinä museosta jäi mieleen se, että puolalainen tekniikka on ”karkeatekoista” ja se ilmenee jo sisäänkäynnin vierellä sijaitsevista laitteista.

 

 

 

 

museo5

 

 

Museossa on esillä entisaikojen autoja T-mallin Fordista…

 

 

 

museo6

 

 

 

museo7

 

 

 

museo8

 

 

 

museo9

 

 

 

museo10

 

 

 …aina Polski Fiat 508 ”Junak” malliin saakka!

 

 

 

museo11

 

 

Museon ”Talous” –osastolla oli mielenkiintoista nähdä pyykinpesukoneiden ja mankeleiden historiaa.

 

 

 

museo12

 

 

Nykypäivän suomalaistalouksissa tuttu Miele-merkki omaa näköjään pitkät perinteet!

 

 

 

museo13

 

Oli yllätys, että 1960-luvulla Puolassa on valmistettu monia televisiomalleja. Unimor-tehdas on sijainnut Gdanskissa.

 

 

 

museo14

 

 

Se puolestaan ei ollut yllätys, että Puolan kaivosteollisuutta esiteltiin museossa varsin laajasti.

 

Puolastahan se kivihiili paljolti tulee, jonka kautta Suomen hallitus noudattaa ”hiilenmustaa energiapolitiikkaa”!

 

 

 

museo15

 

Erään näyttelysalin permannolla oli suurehko koululuokka kuuntelemassa asiantuntijan esitystä menneistä ajoista.

 

Kannatettava idea myös Suomeen!

 

***************** 

 

Varsovassa käydessä kannattaa poiketa myös Teknillisessä museossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Marie Curie, Maria Sklodowska-Curie, Mariana Konieczenego, fysiikan Nobel 1903, kemian Nobel 1911, Polski Fiat 508 Junak, T-Ford, Stalinin hammas Varsova, Kulttuuritalo Varsova, Miele, Unimor, hiilenmusta energiapolitiikka, Puola 2014,

Varsovassa sijaitseva Stalin hammas on Josef Stalinin "lahja" Puolan kansalle

Maanantai 12.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Yleissivistyksessäni on suuri aukko, sillä en ole milloinkaan käynyt Moskovassa.

 

Sen vuoksi joudun tukeutumaan nettitietoon kun kerron, että Moskovassa on useita Stalinin hampaaksi kutsuttuja rakennuksia.

 

Olen omin silmin nähnyt, että Riikassa on Stalinin hammas ja sain omakohtaisesti taannoisella Puolan matkallamme tutustua Varsovassa sijaitsevaan Stalinin hampaaseen.

 

Stalinin hammas on pilvenpiirtäjä, joita Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin rakennutti Moskovaan sekä ainakin Latvian pääkaupunkiin Riikaan ja Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

Moskovassa kerrotaan olevan seitsemän Stalinin hammasta ja ne on rakennettu vuosina 1947 – 1953.

 

 

 

sta1

 

Kaikki Stalin hampaat on rakennettu jokseenkin samojen piirustusten mukaan, sillä ainakin Riikan sekä Varsovan rakennuskolossit muistuttavat tosiaan.
 
Asuimme Puolan matkallamme yhden yön Varsovassa sijaitsevan Stalinin hampaan lähellä ja kiersin massiivisen rakennuksen 5.4.2014 kahteenkin kertaan ympäri – laskeskelin, että kävelykierrokselleni kertyi mittaa seitsemisensataa metriä.

 

 

 

sta2

 

 

 

sta3

 

 

Puolalaiset kutsuvat Neuvostoliitolta ”lahjaksi saamaansa” rakennusta nykyään häveliäästi Kulttuuritaloksi.

 

Talon alkuperäinen nimi oli Josef Stalinin Kulttuuri- ja tiedepalatsi.

 

Iltavalaistuksessa Stalinin hammas on komea rakennus.

 

 

 

sta4

 

 

Varsovan Stalinin hampaan rakentaminen aloitettiin 3.500 neuvostoliittolaisen rakennustyöläisen voimin vuonna 1952 ja se valmistui vuonna 1955.

 

 

 

Rakennuksessa on paljon erilaisia kulttuuriin liittyviä toimintoja – pieni kuvakimara niistä:

 

 

 

sta5

 

 

 

sta6

 

 

 

sta7

 

 

 

sta8

 

 

 

sta9

 

 

 

sta10

 

 

 

sta11

 

 

 

 

**************

 

 

 

sta12

 

 

Stalinin hampaassa pääsee hissillä 33. kerrokseen ja maksoin 18,00 euroa maksavan hissilipun, jotta pääsin huimaavan korkealle Varsovan kattojen yläpuolelle.

Seurasin kypsään ikään varttuneiden hissiemäntien toimintaa ja totesin sen melko yksitoikkoiseksi; alhaalla piti painaa 33. kerroksen nappia ja ylhäällä vastaavasti ensimmäisen kerroksen nappia!

 

 

 

sta13

 

 

Rakennuksen 33. kerroksessa on tornin ympäri kiertävä tasanne, josta on hienot näköalat ympäri Varsovaa.

 

 

 

sta14

 

 

Hotellimme sisäänkäynti sijaitsi kuvan keskellä sijaitsevan tornitalon vasemmalla laidalla.
Tämä kuva on otettu Stalinin hampaan 33. kerroksen kerrostasanteella kameran normaaliasetuksilla…
 

 

 

 

sta15

 

…ja tämä kuva on puolestaan samasta paikasta kohti hotellimme sisäänkäyntiä kauko-objektiiviasetuksilla.

 

Korkealla olin!

 

 

************

 

 

Josef Stalin halusi sivistää puolalaisia ja rakennuksen seinillä onkin kolmisenkymmentä veistosta antiikin, työväestön ja muista henkilöistä, jotka olivat neuvostojärjestelmälle tärkeitä:

 

 

 

sta16

 

 

 

sta17

 

 

 

sta18

 

 

 

sta191

 

 

 

************

 

 

sta20

 

Antiikin henkilöiden lomassa on sosialismin ja kommunismin kaikkivoipaisuudesta kertovia nykyaikaisia henkilöhahmoja, jotka muistuttavat Marx´n, Engels´n sekä Leninin kuolemattomista mielipiteistä.

*************

 

 

Varsovan Stalinin hampaassa sijaitsee myös Museum Techniki eli Teollisuuden ja Teknologian museo, mutta käyntini siellä onkin jo kokonaan uuden jutun aihe.

 

 

Kun käytte Varsovassa, on paikallaan varata runsaasti aikaa, jos haluatte perehtyä kaikkeen siihen, jota Varsovassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa on tarjolla!

Useiden teattereiden ja konserttisalien tarjontaan tutustuminen vie jo monta iltaa!

 

Tutustuminen kuitenkin kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin hammas, Stalinin hammas Varsova, Stalinin hammas Puola, Marx, Engels, Lenin, Marx - Engels ja Lenin, Varsova, Puola 2014,

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

tuho1

 

Uudelleenrakentamisesta saa kuvan, kun tietää, että esimerkiksi keskustassa sijaitsevan Frauenkirche´n ulkokuoressa vanhasta kirkosta ovat peräisin vain ne osat, jotka näkyvät kirkon ulkoseinissä mustina!
 

 

 

tuho2

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

tuho3

 

 

Frauenkirche´n takana on iso alue, joka DDR:n aikana on ollut peitettynä asfaltin alle.
 
Alue on nyt argeologien toiminta-aluetta ja sieltä on löytynyt Dresdenin pommitusten aikana syntyneitä raunioita. Näihin kellareihin dresdeniläiset ovat menneet pommituksia pakoon 1945 ja jääneet sinne.

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josef Stalin, Adolf Hitler, Winston Churchill, Franklin Roosevelt, Jaltan konferenssi, Dresden, Dresdenin pommitukset, Bombing of Dresden 1945 ? Very Graphic, Frauenkirche Dresden, Frauenkirche, DDR, Saksojen yhdistyminen, V2-ase, Lontoon tuhot,

Georgialaista brändiä ja mielenkiintoista hedelmäviiniä tarjolla Türin Kukkamarkkinoilla

Lauantai 25.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Türin Kukkamarkkinat ovat mielenkiintoinen tapahtuma Viron kevätpääkaupungissa Türissä.

 

Vierailimme Kukkamarkkinoilla 17.5.2013 eli tämänvuotisten Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä.

 

Kerron tässä jutussani niistä erikoisuuksista, joita ei suomalaisilla puutarhamessuilla tapaa, mutta jotka kuuluvat oleellisena osana virolaisille puutarhamessuille – ainakin Türin Kukkamarkkinoille.

 

Kuivattujen, savustettujen ja muulla tavalla laitettujen kalojen tarjonta on Türin Kukkamarkkinoilla runsasta.

 

 

kukka1

 

 

Kuivatusta kalasta esimerkkinä Peipsjärven särki, jota sai hintaan 1,60 euroa/100 grammaa.

 

 

kukka2

 

Peipsjärveltä oli pyydetty myös se ”suitsulatikas” eli savustettu lahna, jota oli myynnissä.

 

 

kukka3

 

Savustettu ankerias maksoi 32,00 €/kg.

 

 

 

kukka4

  

Selvitin myyjältä näiden savukalojen alkuperän ja myyjä kertoi kunkin kalalajin alkuperämaan hyvin auliisti.

Kampela oli peräisin Norjasta, ahven Suomesta ja hauki Virosta. Ahven oli kuulemma peräisin Turun saaristosta.

 

 

 

Myös makkara- ja lihajalostetarjonta Türin Kukkamarkkinoilla on kattavaa.

 

 

kukka5

 

 

Kinkkuwurstia myytiin tällä paikalla kilokaupalla, mutta muita makkaroita puolestaan kappalekaupalla.

 

 

kukka6

 

Makkarat olivat kaikkien makkaramyyjien myyntipöydillä esillä kauniissa pyramiideissä.

 

 

kukka7

 

”Vana hea KRAKOV” – makkara eli vanha hyvä krakovan makkara maksoi tällä myyjällä 3 €/kappale ja  ”SASSI sianlihawursti” 2,50 €/kappale.

 

 

kukka8

 

Mitähän suomalaiset viranomaiset tuumisivat, jos lihajalosteita myytäisiin Suomessa ilman suurempia kylmälaitteita hellesäällä näin?

 

 

Alkoholijuomien myynti Kukkamarkkinoilla on tapa, joka ei Suomessa onnistuisi.

 

Alkoholipolitiikka on EU:ssa kuitenkin valtioiden sisäinen asia, johon EU-määräykset eivät yllä.

 

 

kukka9

 

Näillä myyjillä oli tarjolla laaja valikoima gruusialaisia alkoholijuomia.

Tarjolla oli gruusialaisia viinejä ja myös gruusialaista brändyä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %. Brändy maksoi 13 €/puolen litran pullo.

Mainitsin muuten näille gruusialaisille tietäväni, että Josef Stalin oli gruusialainen - myyjät näyttivät arvostavan tietämystäni!

 

 

kukka10

 

AS Valtu Vein – yrityksen osastolla oli myynnissä mielenkiintoista ”Valtu ebaküdoonia” –viiniä eli Valtu ruusukvitteni –viiniä.

 

Kyseessä on sama viini, jota Alkossa myydään nimellä Turjanlinnan hedelmäviini.

 

Alkossa myytävä Turjanlinnan hedelmäviini valmistetaan Virossa ja Valtu ebaküdoonia on samaa tavaraa.

 

Turjanlinnan hedelmäviinin maahantuoja Newalco Oy luonnehtii tuotetta nettisivuillaan näin:

 

Hedelmävalkoviini. Tämä mainio seurusteluviini on valmistettu käymisteitse Japaninruusu-kvittenistä ja omenasta perinteisin menetelmin.  Viini on hedelmäinen, makea ja on vähän hapokas.  Sen väri on kauniin kullankeltainen.

 

Myyjä kertoi, että Valtun valmistaja osti viime syksynä ruusukvitteneitä lähiseudultaan 4 tonnia ja tulee ne ennen uutta satokautta käyttämään viininvalmistuksen raaka-aineena.

 

***********

 

Toivottavasti ehdin joskus kertomaan Türin Kukkamarkkinoiden puutarha-annistakin, mutta markkinoiden ”oheisanti” oli varsin mielenkiintoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin Kukkamarkkinat, Türi, Viron kevätpääkaupunki, Peipsjärvi, Gruusia, Josef Stalin, AS Valtu Vein, Turjanlinnan hedelmäviini, Valtu ebaküdoonia, ruusukvitteni,

Gdansk - kaupunki, josta maailmaa mullistaneet tapahtumat alkoivat vuonna 1939 ja uudestaan vuonna 1980

Torstai 21.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain heinäkuun 7. päivänä vierailla puolalaisessa Gdanskin kaupungissa ja tutustua kahteen koko maailmaa mullistaneen tapahtumaan niiden aidoilla tapahtumapaikoilla. Kyse on mullistuksista, jotka alkoivat Gdanskista vuosina 1939 ja 1980.

 

Kerron tässä jutussa vuoden 1939 tapahtumista.

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin ja Saksan diktaattori Adolf Hitler olivat 23.8.1939 solmineet keskenään hyökkäämättömyyssopimuksen, jota nimitetään Molotov-Rippentrop –sopimukseksi sen vuoksi, että Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatjeslav Molotov sekä hänen saksalainen kollegansa Joachim von Rippentrop allekirjoittivat sopimuksen.

 

Sopimuksessa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta, joka koski Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa sekä Romaniaa.

 

Hitler ei sopimuksen toteuttamisessa viivytellyt, sillä Saksa aloitti sodan Puolaa vastaan 1.9.1939.

 

Ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettu saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein purjehti Gdansk´n gin satamaan muka rauhanomaiselle laivastovierailulle elokuun lopulla 1939. Alus ankkuroitui kanavaan Westerplatten ja mantereen välille lähelle puolalaisten varuskuntaa. Se vietti satamassa muutaman hiljaisen päivän.

 

 

pict01193.jpg

 

Gdansk’ n satamalaituri. Näillä paikoilla saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein vietti elokuun lopulla 1939 muutaman hiljaisen päivän ”rauhanomaisella” laivastovierailullaan.

 

 

pict0122.jpg

 

Gdansk´n satamarakennus ja majakkatorni rannasta katseltuina.

 

 

Yllättäen 1. syyskuuta 1939 klo 04.45 paikallista aikaa taistelulaiva Schleswig-Holstein ampui täyslaidallisen 280 mm ja 150 mm tykeillään kohti Westerplatten linnoitusta.


Westerplatten sijaitsee n. kilometrin etäisyydellä Gdansk´n satamasta.

 

 

pict0116.jpg

 

Westerplatten´lla on nykyisin toisen maailmasodan ensimmäisten laukausten merkiksi ja urhoollisten puolalaisten puolustajien kunnioittamiseksi 25 metriä korkea muistomerkki.


Emme käyneet muistomerkillä, sillä sinne ajaminen olisi merkinnyt useiden kymmenten kilometrien ajolenkkiä. Kuva on otettu kauko-objektiivilla Gdansk´n satamasta eli n. kilometrin etäisyydeltä.

 

Westerplatten sitkeä vastarinta ylivoimaa vastaan kannusti muuta Puolaa taistelemaan. Puolalaisten puolustukselle ei annettu juuri mahdollisuuksia, sillä pian myös toinen suurvalta, Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan.

 

Käynti Gdansk´n satamassa ja Westerplatt´n muistomerkin näkeminen lähietäisyydeltä ovat merkittävä kokemus.

 

Vuoden 1939 syyskuun tapahtumat tällä alueella olivat sananmukaisesti lähtölaukaus kahden vallanhimoisen diktaattorin – Stalinin ja Hitlerin – miljoonille ihmisille aiheuttamille kärsimyksille ja kuolemille. Täältä alkoi toinen maailmasota!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gdansk, Westerplatten, toinen maailmansota, toisen maailmansodan aloittaminen, Stalin, Hitler, Molotov, Rippentrop, Schleswig-Holstein,

Sandarmoh´n joukko-hautausmaa - eräs Stalinin vainojen uhrien leposija

Sunnuntai 8.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä on lukemattomia joukkohautausmaita, joilla lepää Stalinin vainoissa teloitettuja.

 

Eräs niistä - Sandarmoh´n joukkohautausmaa - sijaitsee Karhumäen ja Poventsan välisen tien varrella Äänisen pohjoisrannalla.

 

Kävimme Sandarmoh´n joukkohautausmaalla heinäkuisen Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme aikana.

 

Olen aikaisemmin käynyt Pietarista n. 50 kilometriä sijaitsevalla Levashovon joukkohautausmaalla, jolla lepää 46.771 Stalinin vainoissa teloitettua henkilöä.

Sen lisäksi olen käynyt Petroskoin lähellä sijaitsevalla Krasnyi Borin joukkoteloituspaikalla, jossa 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 teloittettiin 1.196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa. Ensimmäiset teloitukset suoritti Travinin teloituskomennuskunta ja toiset Goldbergin teloituskomennuskunta.

Säilyneiden arkistotietojen mukaan vuosina 1937-1938 Petroskoin lähistöllä ammuttiin ja salaa haudattiin ainakin 3.776 henkeä.

Sandarmoh´ssa alkoivat joukkoteloitukset 11. elokuuta 1937 ja jatkuivat 14 kuukauden ajan. Arkistolähteiden mukaan paikalla on ammuttu yli 7 000 henkeä: työläisiä, talonpoikia, virkailijoita, kulttuurityöntekijöitä, taiteilijoita, pappeja ja sotilaita.

Stalinin joukkoteloituspaikoilla ei ole löydettävissä yksittäisten uhrien hautoja, sillä teloitetut haudattiin yhteishautoihin.

Näiden mainittujen kolmen joukkoteloituspaikan lisäksi Venäjällä on useita muita vastaavia paikkoja, jotka muistuttavat Stalinin vainoista.

Arkistoiden avauduttua ovat uhrien omaiset laittaneet teloituspaikoilla nyt kasvavaan männikköön uhreista kertovia muistoristejä. Muistoristeissä on venäläisen tavan mukaan tavallisesti myös kuva vainajasta. Näin myös Sandarmoh´ssa.

Kerron eräässä muistoristissä olevista kuvista ja nimistä:

Tässä muistoristissä on ruotsalaisen Oskar Cougan´n nimi ja kuva sekä niiden alla Tampereella 1894 syntyneen ja Petroskoissa 21.2.1938 teloitetun Kalle Arosen muistolaatta.

Arosen muistolaatan alapuolella samassa muistoristissä oli New Yorkin Karjalan Teknillisen Avun jäsenten Matti Tenhusen, Kalle Arosen sekä Oskar Cougan´n nimet.

Tämän laatan alapuolella ja edelleen samassa muistoristissä on Matti Tenhusen kuva sekä hänen nimensä.

Cougan´n, Arosen sekä Tenhusen nimien ja kuvien esiintyminen Sandarmoh´n teloituspaikan muistoristeissä osoittaa, että paljon kommunistivallan tekemiä hirmutekoja on vielä tutkimatta. Mitkä ovat esimerkiksi Tampereella syntyneen Kalle Arosen vaiheet Sandarmoh´n joukkohautaan?

Stalinin uhrien joukkoteloituspaikat ja joukkohaudat ovat paljastuneet suurelle yleisölle vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Käynti niillä on aina puhutteleva kokemus ja silloin tulee etsimättä mieleen kommunistisysteemin synkin puoli.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sandarmoh, Levashovo, Stalinin vainot, Stalinin uhrit, Kalle Aronen, Matti Tenhunen, Petroskoi, Krasnyi Bor,

Vanhemmat kirjoitukset »