"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruonan taistelusta tulee tänään kuluneeksi 209 vuotta!

Torstai 31.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tunnen mielestäni kohtuullisen hyvin Talvi- ja Jatkosodan tapahtumat ja olen käynyt rajan taakse jääneillä monilla taistelupaikoilla – joillakin monestikin.

 

 

Myös Vapaussodan tapahtumat tunnen melko hyvin, mutta Suomen Sodan taustat ja taistelutapahtumiin tutustuminen ovat jääneet vähemmälle.

 

 

**************

 

 

Suomen Sota käytiin Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1808 – 1809 ja sen syynä oli Venäjän ja Ranskan Tilsitissä vuonna 1807 sopima rauha, jolla Ranska antoi Venäjälle valtuudet Suomen valtaamiseen.

 

 

Venäläiset valloittivat Suomen etelästä alkaen ja päätyen pohjoiseen.  Monet tunnetut taistelut olivat osa Suomen Sotaa ja yksi niistä oli Ruonan taistelu Kuortaneella.

 

 

****************

 

 

Ruonan taistelupaikka sijaitsee Valtatie 66:n äärellä lähellä nykyistä Kuortaneen Urheiluopistoa.

 

 

Poikkesin eilen Ruonan taistelun muistomerkillä ja tässä muutama kuva siellä näkemästäni:

 

 

 

 

 

Muistomerkki sijaitsee Kuortaneen Nurminiemessä Valtatie 66:n varrella hieman Kuortaneelta Lapualle päin.

 

Opasteet muistomerkille ovat hyvät.

 

 

Muistomerkki on pohjalaisen rajapyykin muotoinen, jalusta on Mustapään liuskeesta ja obeleskikivi puolestaan Kylmänevan kalliosta.

Muistomerkki on pystytetty paikoilleen taistelun satavuotispäivänä eli vuonna 1908.

 

 

Jalusta on kolmionmuotoinen ja jokaisella kolmella sivulla on tekstiä:

 

 

 

 

 

 

 

Eli taistelu alkoi tasan 209 vuotta sitten ja kesti seuraavaan päivään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myöhemmin muistomerkkiin on kiinnitetty tämä laatta, jossa todetaan kuortanelaisen Heikki Klemetin laatimat sanat:

 

 "Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy"

 

 

Suomen Sodan muistomerkkejä on lukuisia eri puolilla maata; joillakin olen käynyt, mutta valtaosa muistomerkeistä on käymättä.

 

****************

 

Suomen Sota päättyi Venäjän ja Ruotsin välillä syyskuun 17. päivänä vuonna 1809 Haminassa solmittuun rauhansopimukseen.

 

 

Haminan rauha oli suuri nöyryytys Ruotsille, joka menetti Venäjälle koko Suomen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hautakivien muistolaatat ovat arvonanto sotiemme taistelijoille, jotka varmistivat Suomen itsenäisyyden

Lauantai 27.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussotamme veteraanit ovat jo kaikki saaneet kutsun viimeiseen iltahuutoon.

 

Myös Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan urheat taistelijat ovat keskuudessamme yhä harvenevin rivein.

 

On ilahduttavaa, että sotiemme veteraaneja muistetaan heidän hautakiviinsä kiinnitetyin muistolaatoin. Se on tapa, jolla voimme antaa arvostustamme joukostamme poistuneille veteraaneille.

 

Tein taannoin lyhyen kierroksen Kälviän hautausmaalla ja löysin lukuisiin hautakiviin kiinnitettyinä sotiemme veteraaneja kunnioittavia muistolaattoja.

 

Tässä muutamia kuvia Kälviän hautausmaalla tapaamistani hautakivilaatoista, joissa muistetaan sotiemme veteraaneja:

 

Vapaussodan muistomitali merkitsee, että sen saaja on  itsenäisyytemme ensi hetkinä osallistunut Suomen itsenäisyyden varmistamiseen.

 

Suomen Sotaveteraaniliiton muistomitali on kiinnitettynä monen Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa kunnostautuneen veteraanin hautakiveen.

 

Rintamaveteraaniliiton muistomitali löytyy usean maamme hautausmaan poveen haudatun sotaveteraanin hautakivestä.

 

 

Lukemattomat sotaveteraanit vammautuivat viime sodissamme ja heidän hautakivissään on Sotainvalidien hautamuistomerkkilaatta.

 

 

Lotta Svärd-järjestö oli tärkeä tekijä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä viime sodissamme. Saamme olla ylpeitä, että Lotta Svärd-järjestön kunnia on palautettu. Lotta Svärd-muistomitali hautakivessä kertoo, että kummun alla lepäävä nainen on ollut tärkeässä roolissa Suomen itsenäisyyden turvaajana.

 

Hautausmaat kertovat lukemattomia tarinoita.

 

Hautakiviin kiinnitetyt sotiemme muistomitalit ovat tärkeitä ”tarinoiden kertojia” – ne kertovat henkilöistä, jotka ovat toiminnallaan taanneet meille vapaan maan.

 

-Esko Erkkilä-