Tänään saamme viettää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää Nato-maana!

Sunnuntai 4.6.2023 - -Esko Erkkilä-

On historiallinen päivä, sillä tänään vietettävää Puolustusvoimain lippujuhlapäivää saamme viettää ensimmäistä kertaa Nato-maana!

 

Paljon on aikaa kulunut siitä, kun Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä Jatkosodassa 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän Puolustusvoimain lippujuhlaksi.

 

Suomi hyväksyttiin puolustusliitto Naton jäseneksi maaliskuun 30. päivänä 2023, kun viimeinenkin Nato-maa hyväksyi jäsenhakemuksemme.

 

 

Siniristilippumme liehuu tänään vankalla perustalla, sillä takanamme mahdollisessa kriisitilanteessa on koko Nato!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitlerin yksinpuhe Mannerheimin 75-juhlissa 4.6.1942 keskittyi kahteen asiaan

Perjantai 16.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim ja myös muut suomalaiset pelkäsivät, että Adolf Hitler onnittelupuheessaan 4.6.1942 olisi 75-vuotiaalle Suomen marsalkka Mannerheimille vaatinut Suomea hyökkäämään Leningradiin tai ainakin katkaisemaan Muurmannin radan.

 

Kumpaakaan vaatimusta Hitler ei esittänyt ja se oli helpotus suomalaisille isännille.

 

************

Pitkässä yksinpuheessaan Hitler käsitteli hyökkäystään Romaniaan sekä ihmetteli sitä, että Neuvostoliitto oli ehtinyt rakentamaan 34 000 hyökkäysvaunua!

 

 

Jälkeenpäin tarkastellen suomalaisten selviäminen Hitlerin vierailusta 4.6.1942 oli suuronnistuminen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mannerheim-ooppera avaa uusia näköaloja valtionhoitajan, maamme kuudennen presidentin ja Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin elämään

Tiistai 20.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Jo nyt voi todeta, että Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen merkittävin aktiviteetti vuonna 2017 tulee olemaan osallistuminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla 18.6.2017 järjestettyyn tämän vuoden viimeiseen Mannerheim-oopperaan.

 

 

Varasimme liput jo varhain vuoden 2016 syksyllä ja varhaisen varaamisen ansiosta saimme lippumme edullisesti.

 

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että ostin portilta oopperan käsiohjelman ja erityisen tyytyväinen olen, että samalla hankin myös oopperan libreton.

 

 

Ooppera koostuu 31:stä kohtauksesta ja niiden seuraaminen libretosta oli helppoa.

 

 

Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä ja suosittelen ehdottomasti käsiohjelman sekä libreton hankkimista.

 

 

 

 

 

Oopperan lavastuksena oli koko ajan sama lavastus, mutta hienosti eri kohtaukset pystyttiin toteuttamaan samalla lavastuksella.

 

 

 

Mannerheimin roolin esitti baritoni Waltteri Torikka ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan rollin esitti sopraano Mia Heikkinen.

 

 

Mannerheimin vaimon Anastasia Mannerheimin (o.s. Arapova) rooli ei ole oopperassa keskeinen, mutta tässä jutussani se saa keskeisen roolin.

 

 

Mannerheim ja Arapova avioituivat vuonna 1892.

 

 

Arapova omisti Latviassa Lazan kunnassa sijaitsevan Aprikin kartanon 1898 – 1912 välisen ajan.

 

 

Sain vuonna 2012 vierailla Aprikin kartanossa ja sen vuoksi halusin Mannerheim-oopperassa seurata Mannerheimin ja Arapovan suhteen kehittymistä.

 

 

Avioparin suhdetta ei voi kuvailla rakkausavioliitoksi, mutta Mannerheimin osalta ehkä järkiavioliitoksi.

Mannerheimin ja Anastasia Arapovan avioliitto päättyi eroon vuonna 1919.

 

 

Olen vuonna 2012 laatinut tälle saitille jutun vierailustamme Aprikin kartanossa ja se löytyy, jos googlaa näin:

 

 

”Esko Erkkilä Anastasia Mannerheim”

 

 

Suosittelen varaamaan liput vuoden 2018 Mannerheim-oopperaan – saattaa tosin olla, että jo nyt kaikki ensi kesän näytökset ovat loppuunmyytyjä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen liput liehuvat tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivän kunniaksi

Perjantai 4.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää.

 

Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919 - 1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä 16. toukokuuta. Silloin sen merkityksenä oli juhlia hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoa punaisista Vapaussodassa 1918.

 

Talvisodan jälkeen kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan Vapaussodassa ja Talvisodassa henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Näin alkoi Kaatuneitten muistopäivän vietto.

 

Jatkosodan aikana...

Lue lisää »