Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla

Keskiviikko 3.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja jo työelämässä ollessani liikkunut Ullavalla ja tiennyt, että taidemaalari Veikko Vionoja on siellä syntynyt ja vaikuttanut.

 

Vasta nyt oli ”ohi ajaessani” aikaa ja mahdollisuus poiketa taiteilija Vionojan aikoinaan kesäasunnokseen hankkimalla paikalla, jota nykyisin kutsutaan Taide Vionojaksi.

 

Veikko Vionoja syntyi Ullavalla vuonna 1909 ja hän kuoli vuonna 2001.

 

Taidemaalari Veikko Vionoja sai Pro Finlandia –mitalin vuonna ja professorin arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1973.

 

 

Taide Vionoja sijaitsee Ullavan Haapalan kylällä melkein Kaustinen –Ylivieskan -tien varrella.

 

 

 

 

Taide Vionojalla oli 24.6. – 10.8.2014 välisenä aikana muoto- ja henkilökuvanäyttely, jossa oli esillä Veikko Vionojan teoksia.

 

Näyttelyjulisteessa on kuvattuna Vionojan maalaama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta.

 

Teos oli esillä myös näyttelyssä, mutta kun näyttelyssä ei saa valokuvata,  on tyydyttävä näyttelyjulisteessa olevaan kuvaan.

 

 

 

 

 

 

Taide Vionojan näyttelyrakennus on uustuotantoa 1990-luvulta, mutta se noudattelee sitä muotokieltä, jollainen oli taiteilijan synnyinkoti ja Vionojan äidin kotitalo Videnojan kylässä Ullavalla.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä oleva Korpelan talo on se rakennus, jonka Veikko Vionoja hankki kesäasunnokseen.

 

Rakennuksen historia ajoittuu n. sadan vuoden jaksoihin, sillä se on rakennettu vuonna 1760 Vetelin Pulkkisten kylään ja vuonna 1860 se purettiin ja rakennettiin uudestaan Perhoon.

 

Ullavalle rakennus siirrettiin taas siitä n. sadan vuoden kuluttua eli 1960!

 

On siinä rakennuksella historiaa; mitähän rakennukselle tapahtuu vuonna 2060!

 

 

 

 

 

 

Pihapiirin tuulimylly on peräisin Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Harmaa vilja-aitta on peräisin Ullavalta ja punainen vilja-aitta puolestaan Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä on vielä luhtiaitta ja se on alkujaan Ylistarosta.

 

 

Veikko Vionojan taiteessa näkyy keski-pohjalaisuus; se näkyy aihevalinnoissa ja värien käytössä. Monet Vionojan maalaukset ovat saaneet "kehykset", sillä hän maalasi paljon ikkunanäkymiä.

 

Suosittelen ensi kesänä poikkeamaan Taide Vionojalla, sillä taidemaalari Vionojan tuotanto on tutustumisen arvoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-