En ole koskaan saanut nauttia niin hyvää kääretorttua kuin Eläkeliiton Nuuttijuhlassa Aitoon Honkalassa!

Lauantai 10.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti perinteisen Nuuttijuhlan eilen Aitoon Honkalassa.

 

 

 

 

 

 

Aitoon Honkala luo mainiot puitteet isonkin juhlatilaisuuden järjestämiselle.

 

 

Eläkeliitto on ylivoimaisesti suurin eläkeläisjärjestö Suomessa, sillä jäsenmäärämme on 130.000 jäsentä ja meillä on 20 piiriä ja piireissä yhteensä 402 paikallisyhdistystä.

 

 

Nuuttijuhlamme järjestelyistä vastasi Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ja meitä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäseniä juhlassa oli kolmisenkymmentä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nuuttijuhlayleisöä oli Honkalaan kerääntynyt lähemmäs viisisataa eläkeliittolaista.

 

 

 

 

 

 

Juhlan juontajana ja trubaduurina toimi mainio velikulta Pälkäneeltä – Aimo Kokkola.

 

 

Aimo sai erityisesti juhlayleisön naispuolisilta raikuvat suosionosoitukset, kun hän totesi katselleensa juhlaa saapuvia ja oli todennut, että miehillä näytti olevan mukanaan tyttärensä!

 

 

 

 

 

 

Juhlayleisön toivotti lupsakkaan tapaansa tervetulleeksi Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarela.

 

 

Saarela mainitsi, että näitä ajankohtia on suomalaisessa kansanperinteessä kutsuttu nimellä ”pesäpäivät”. Nimen alkuperä juontaa siihen, että aurinko pysyttelee näinä päivinä ”pesässään” ja vain harvoin paistaa taivaalta.

 

 

 

 

 

 

Ritva ja Reima Ojala sekä Kööri-kuoro esittivät yleisönmieleistä musiikkia.

 

 

 

 

 

 

Irma Hammaren´n ”Pieni runotuokio” oli piristävä osuus juhlaohjelmassa.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Markku Sivonen piti juhlapuheen.

 

Tunnen Sivosen, sillä kuulun hänen vetämäänsä Eläkeliiton valtakunnalliseen Hyvinvointiryhmään.

 

 

Sivonen totesi, että Nuutinpäivänä on sovelias hieman ”riehastella”.

 

Juhlapuheessaan Sivonen painotti, että Eläkeliiton toimijoiden pitäisi toimia aktiivisesti kunnallisessa päätöksenteossa, sillä eläkeläisten edunvalvonta on keskeinen tarkoitus Eläkeliiton toiminnassa.

 

 

Sivonen peräänkuulutti eläkeläisjärjestöjen ja esimerkiksi vammaisjärjestöjen sekä veteraanijärjestöjen samansuuntaisen toiminnan lisäämistä kuntapäättäjien suuntaan.

 

 

Tiedän Sivosen laulumieheksi, mutta hänen juhlapuheensa lopuksi esittämä runo ”Emojänis tuli pyrynä metsän rajaa…” osoitti, että Sivonen on myös armoitettu lausuntataiteen esittäjä!

 

 

 

 

 

 

Ritva ja Reima Ojala Sahalahdelta hersyttivät juhlayleisöä toiseenkin kertaan esityksellään.

 

 

Opin työelämän aikana tuntemaan Reima Ojalan rehtinä yhteistyökumppanina, joten oli mukavaa tavata ”vanha tuttu”!

 

 

 

 

 

 

Kunnanjohtaja Janita Koivisto toi juhlaamme Pälkäneen kunnan tervehdyksen.

 

 

Koivisto palautti mieliin, että hallitus vaatii kuntia tekemään kuntarakenneselvityksen 31.3.2015 mennessä.

 

 

Kuntarakenneselvitys ei luonnollisestikaan merkitse välttämättä kuntaliitoksia, mutta esimerkiksi Pälkäne on parhaillaan laatimassa kuntarakenneselvitystä Kuhmoisten ja Kangasalan kuntien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Reijo Herranen kiitti juhlayleisöä ja toivotteli väelle turvallista kotimatkaa sen jälkeen, kun juhlakahvit oli saatu juotua ja tanssahdeltu perinteinen puolitoista tuntia Honkalan tunnetusti liukkaalla tanssilattialla.

 

 

Emännät olivat loihtineet kahvin ohella nautittavaksi sellaista kääretorttua, että tämän jutun otsikkona oleva toteamus on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monikeskuksisen aluerakenteen tunnustaminen ja sen kehittäminen ovat onnistuneiden kuntaliitosten ydintä

Keskiviikko 24.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain jo syksyllä luettavakseni asiakirjan, jonka nimi on

 

Sastamalan maaseutuohjelma 2014 – 2017

 

 

 

 

 

Kyseessä on 36-sivuinen asiakirja ja se sisältää paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

 

Tekstin asiakirjaan ovat laatineet Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy.

 

 

Sastamalan kaupunki on syntynyt lukuisten kuntaliitosten myötä entisen Vammalan tai oikeastaan Tyrvään ympärille.

 

Sastamalan maaseutuohjelmassa nimetään tasavertaisina

 

• Karkku (kuntana vuodesta 1328 vuoteen 1972)

• Keikyä (1920 – 1980)

• Kiikka (1662 – 1980)

• Kiikoinen (1847 – 2012)

• Mouhijärvi (1639 – 2008)

• Suodenniemi (1868 – 2006)

• Vammala (1907 – 2008)

 

Kuntaan liittyneiden entisten kuntien nimeäminen ja niiden tasapuolinen kohteleminen ovat keskeisiä seikkoja, kun pyritään ehyeen suurkuntaan. Sastamalassa tässä on mielestäni onnistuttu, mutta monissa kuntaliitoksissa eri alueiden tasapuolisuuteen ei ole edes pyritty.

Epäonnistuneina kuntaliitoksina tulee mieleen ainakin Aitolahden ja Teiskon liittäminen Tampereeseen.

 

Samaa epäonnistumiseen pyrkimystä oli havaittavissa ainakin Ylöjärven entisen kaupunginjohtaja Sivusen aikana, kun Viljakkala ja Kuru liittyivät Ylöjärveen.

 

Eräs myönteinen seikka, jonka huomasin Sastamalan maaseutuohjelmasta on se, että siellä puhutaan alueiden kehittämisessä MALPE:sta.

 

MALPE on jotain täysin toista kuin Tampereen seutukunnalla toteutettava vihattu MAL-periaate.

 

Sastamalainen MALPE käsittää;

 

• maankäytön

• asumisen

• liikenteen

• palveluiden

• elinkeinojen

 

…kokonaisvaltaisen kehittämisen.

 

 

Milloinkahan Tampereen seutukunnallakin herätään, että palveluiden ja elinkeinojen kehittäminen on seutukunnan tärkein tavoite?

 

 

Kiitän Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsyä joka liitti minut siihen joukkoon, joka sai tutustua Sastamalan maaseutuohjelmaan 2014 – 2017!

 

Asiakirja on laadittu selkeään muotoon ja sen sanomaan suon mielelläni kaikkien Pirkanmaan kuntapäättäjien tutustuvan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan ponsiesitys koskien Tampereen kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta sai kannatusta yli puoluerajojen

Perjantai 22.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti…

…esitti Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.3. alla olevan ponsiesityksen koskien Tampereen kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta.

 

Esitys sai äänestyksessä 15 ääntä, joten yli puoluerajojen nähtiin ongelmallisena se, että kaupunginvaltuuston sijaan kaupunginhallitus antaa lausunnon näin merkittävästä asiasta.

 

*********

 

Ponsiesitys:

 

Sen lisäksi, että valtuusto merkitsee asian tiedoksi valtuusto toteaa, että sitä ei ole valmisteltu avoimuudella, jota kaupungin johto on korostanut.

 

Päätösvalmistelu heikentää valtuuston asemaa, kun tarve on päinvastainen.

 

Kaupunginvaltuuston viime kokouksessa yksimielisesti hyväksymä ponsi yhteisen valmistelun periaatteesta jää tässä asiassa toteutumatta.

 

**********

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana totean, että Timo Hanhilahden esittämä ja Tampereen Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Oksasen kannattama ponsiesitys vastaa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kantaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tutun paikallislehden joutuminen paitsioon kunnallisten ilmoitusten tiedotuskanavana on eräs kuntaliitoksen synkistä puolista

Perjantai 15.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoskeskustelu velloo hallitsemattomana kaikkien mielissä ja pelko tulevaisuudesta nakertaa kansalaisten mieltä.

 

Hallitus on ylhäältä tulleella käskyllä muodostamassa mahdottomia kuntarakennelmia vastoin kansalaisten tahtoa.

 

Suunnitelmien tässä vaiheessa olisi kuultava mm. niitä kansalaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan kuntaliitoksen.

 

Viljakkala vietiin taitamattomalla näkemyksellä kuntaliitokseen Ylöjärven kanssa. Liitossuunta oli vähintään yllättävä ja se oli vastoin luonnollista liitossuuntaa eli Hämeenkyröä ja ehkä myös Ikaalista.

 

Nyt viljakkalalaiset maksavat kovaa veroa kuntaliitoksesta Ylöjärven kanssa. ”Veron maksajien” joukkoon kuulumme myös me entiset viljakkalalaiset, joilla on joko vapaa-ajanasunto tai muita siteitä Viljakkalaan.

 

Me emme saa juuri mitään tietoa uuden ”kotikuntamme” tapahtumista, hallinnosta ja virkamiesten päätöksistä, sillä Ylöjärven kaupunki ilmoittelee virallisia ilmoituksiaan perin säästeliäästi Hämeenkyrön Sanomissa.

 

Sama tilanne saattaa olla myös Kurussa.

 

En anna piirunkaan vertaa mainosta Hämeenkyrön Sanomille, mutta Viljakkalasta kotoisin olevana pidän Hämeenkyrön Sanomia ainoana oikeana äänitorvena Viljakkalan asioille.

 

Arvostan Hämeenkyrön Sanomien nimen alapuolella olevaa mainintaa ” Hämeenkyrö, Viljakkala” ja jatkan lehden tilaamista, vaikka virallisesti Viljakkala onkin nykyisin kuulemma Ylöjärveä.

 

Ylöjärven kaupunki on lähettänyt kaupungin alueella vapaa-ajanasunnon omistaville henkilöille kyselyn, jossa kartoitetaan monia asioita.

 

Eräs kysymys kuuluu, että mihin asioihin haluaisit parannuksen.

 

Kannustan vastaamaan, että kyseisen kaupungin – huomaatte kuinka vaikea vanhan viljakkalalaisen on mainita tämän kaupungin nimeä – viralliset ilmoitukset julkaistaisiin myös Hämeenkyrön Sanomissa!

 

Hämeenkyrön Sanomien käyttäminen Ylöjärven kaupungin virallisena ilmoituslehtenä madaltaisi kynnystä myös meille vanhoille viljakkalalaisille hyväksyä tapahtunut kuntaliitos!

Se merkitsisi myös mm. sitä, että maksaisimme Viljakkalassa omistamiemme kiinteistöjen ja vapaa-ajanasuntojemme kiinteistöverot nykyistä myötämielisemmin siihen kaupunkiin, jonka nimi alkaa Y-kirjaimella ja päättyy i-kirjaimeen!

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-