Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaista

Tiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.

 

 

Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.

 

 

Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.

 

 

Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

 

IMG_3947.JPG

 

 

 

IMG_3948.JPG

 

 

 

IMG_3949.JPG

 

 

 

IMG_3950.JPG

 

 

 

Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä!

***********************

 

 

 

IMG_3946.JPG

 

Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.

 

 

Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!

 

 

IMG_4042.JPG

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:

 

Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Summajoki, Viljakkala, Viljakkalan hautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, rovasti A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra A. F. M. Bergius,

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

IMG_4034.JPG

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

IMG_4036.JPG

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

IMG_4039.JPG

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

IMG_4038.JPG

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Ylöjärvwn seurakunta, Kurun kappeliseurakunta, Liisa Bergius, Tampereen eteläinen seurakunta,

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

IMG_3215.JPG

 

 

 

IMG_3214.JPG

 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

 

IMG_3212.JPG

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, ylipäällikkö Mannerheim, kenraali Harald Öhquist, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Talvisota, Neuvostoliitto, Summa, Summajoki,

Muistelus ajalta, jota en muista!

Keskiviikko 24.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Synnyin- ja kotiseurakuntani Viljakkala oli lapsuudenaikanani väkilukuun suhteutettuna Suomen aktiivisin lähetysseurakunta.

 

 

Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin sain penskana osallistua erilaisiin lähetystapahtumiin – oli lähetysseuroja, lähetyshuutokauppoja ja mittaviakin lähetystapahtumia.

 

 

Eräs tätini teki puolet elämäntehtävästään karjanhoitajana melkein naapurissa Rantalassa ja siellä järjestettiin joskus 1950-luvun lopulla lähetysseurat, jotka ovat jääneet mieleeni.

 

 

Viljakkalan seurakunnan nimikkolähetin Selma Markkasen lisäksi seuroissa esiintyi sittemmin Ambo-Kavangon kirkon piispaksi kohonnut Leonard Auala – Auala oli ensimmäinen tummaihoinen henkilö, jonka näin!

 

 

 

*******************

 

 

Piti kuitenkin muistella aikaa, jota en muista!

 

 

Synnyin vuonna 1947 ja asiakirjojen mukaan minut kastoi Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra Olavi Vuorela.

 

 

Viljakkalan seurakunnan lähetysmyönteisyys liekö ollut ainakin osasyynä siihen, että Olavi Vuorelasta tuli lähetysjohtaja vuonna 1955.

 

 

Wikipedia toteaa kirkkoneuvos Olavi Vuorelasta mm. näin:

 

 

******************

 

Kirkkoneuvos, lähetysjohtaja Olavi Tuomas Vuorela

s. 21.12.1911
k. 12.6.2009                 

Olavi Vuorela syntyi pappilan poikana Kälviällä joulukuussa 1911. Tultuaan ylioppilaaksi Tampereen lyseosta hän opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja vihittiin papiksi 1934.  Hän toimi Pyhäjärven (Ul.) kirkkoherran apulaisena, sotilaspastorina Sortavalassa, Suomen kristillisen ylioppilasliiton yleissihteerinä ja Tampereen kaupunkilähetyksen johtajana. Lähetysaktiivisuudestaan tunnetun Viljakkalan seurakunnan kirkkoherran virasta hänet kutsuttiin 1952 Suomen lähetysseuran sihteeriksi ja sittemmin apulaisjohtajaksi. Viljakkalan lähetysaktiivisesta seurakunnasta syttyi lähetyskipinä Olaviin. Erityisesti lähetystyöntekijä Selma Markkanen teki vaikutuksen. Vuonna 1955 Olavista tuli lähetysjohtaja.

 

 

Kastepappiani muistellen

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, kirkkoherra Olavi Vuorela, lähetysjohtaja Olavi Vuorela, Olavi Vuorela, kirkkoneuvos Olavi Vuorela, lähetyssaarnaaja Selma Markkanen, Viljakkalan seurakunnan nimikkolähetti Selma Markkanen, Leonard Auala, Leonard Auala,

Kannatan Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven ja Ylöjärven seurakuntien yhdistämissuunnitelmaa

Torstai 23.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Kotiseurakuntani Viljakkalan seurakunta joutui lakkautetuksi, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

 

Viljakkalan seurakunta menetti kuntaliitoksen myötä statuksensa itsenäisenä seurakuntana ja siitä tuli Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri eli ei yhtään mitään.

 

 

Kuru ja Kurun seurakunta oli Kurun kunnan ja Ylöjärven kaupungin liittymisessä viisaampi ja siitä muodostui Kurun kappeliseurakunta.

 

 

On suuri ero seurakuntapiirillä ja kappeliseurakunnalla!

 

 

Aamulehti uutisoi eilen, että Hämeenkyrön, Ikaalisten, Jämijärven ja Ylöjärven seurakunnat suunnittelevat yhdistyvänsä yhdeksi seurakunnaksi.

 

 

Kannatan suunnitelmaa lämpimästi, sillä kaavailtu uusi seurakunta poistaisi ainakin osan siitä statusvajeesta, jonka Viljakkalan seurakunta joutui kokemaan, kun Viljakkalan kunta ja Ylöjärven kaupunki yhdistyivät.

 

 

Viljakkalan osalta Ylöjärvi on luonnoton yhdistymissuunta, sillä Viljakkalasta ainoa luonteva suunta on suunta Hämeenkyröön.

 

 

En ota tässä vaiheessa kantaa uuden suurseurakunnan nimeen, mutta toivon kaikesta sydämestäni, että Viljakkalan seurakuntapiiristä, Kurun kappeliseurakunnasta, Hämeenkyrön seurakunnasta, Ikaalisten seurakunnasta, Jämijärven seurakunnasta ja Ylöjärven seurakunnasta muodostettaisiin uusi seurakunta!

 

 

Sen verran otan kantaa, että uuden seurakunnan keskuspaikaksi nimettäisiin Hämeenkyrö!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkala, Viljakkalan seurakuntapiiri, Viljakkalan kirkko, Kurun kappeliseurakunta, Hämeenkyrön seurakunta, Ikaalisten seurakunta, Jämijärven seurakunta, Ylöjärven seurakunta,

Alkuperäinen on se ainoa oikea

Sunnuntai 25.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Minun jouluni alkaa, kun käyn sytyttämässä kynttilät jouluaattona iltapäivällä Viljakkalan hautausmaalla lepäävien läheisteni haudoille.

 

 

Kynttilöiden sytyttämisen jälkeen osallistun aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

Näin taas eilen iltapäivällä!

 

 

 

viljakkala1.jpg

 

 

Viljakkalan kirkko on kotikirkkoni ja tässä se eilen kuvattuna Karhen porstuan puolelta.

 

 

Karhelaiset tulivat ennenaikaan kirkkoon oman porstuansa kautta, mutta nykyään sen kautta kirkkoon voivat saapua myös muut kuin karhelaiset.

 

 

Karhen porstuan edessä oleviin kivirappusiin liittyy monilla mukavia muistoja, sillä aikaisemmin ne toimivat porrastuksena, kun rippilapset valokuvattiin ennen ripillepääsyä.

 

 

Myös minulla on noilla rappusilla kuvattu oma rippikuvani tallella.

 

 

 

viljakkala2.jpg

 

 

Sakastin puolelta Viljakkalan kirkko näytti eilen tältä – edessä Viljakkalan sankarihaudat.

 

 

 

********************

 

 

Pidän valitettavana, että nykymuotoinen Jouluevankeliumi on minulle ja ikäpolveni edustajille vieras.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vanha Jouluevankeliumi on se oikea Jouluevankeliumi.

 

 

Nykymuotoinen Jouluevankeliumi ei tuo sitä joulutunnelmaa, jota kaipaamme.

 

 

Tässä se ainoa ja oikea Jouluevankeliumi:

 

 

***************

 

 

 

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

 

Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

 

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

 

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

 

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

 

Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti."

 

Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

 

Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

 

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan kirkko, aattohartaus Viljakkalan kirkossa, jouluevankeliumi, vanha jouluevankeliumi, Luuk. 2: 1-20, Jeesuksen syntymä ja enkelien ilmoitus paimenille, Karhen porstua,

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

  • Harjun seurakunta; säilyy entisellään
  • Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
  • Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
  • Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
  • Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

punkari

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen uusi seurakuntajako, Harjun seurakunta, Messukylän seurakunta, Tampereen eteläinen seurakunta, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, Tampereen ruotsalainen seurakunta, Antti Punkari, Kari Mäkinen, arkkipiispa Kari Mäkinen, Viljakkalan seurakunta,

Miksi Ylöjärven seurakunta simputtaa viljakkalalaisia?

Tiistai 10.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

Kuntaliitoksen myötä myös Viljakkalan seurakunta lakkasi olemasta ja siitä muodostettiin Viljakkalan seurakuntapiiri.

 

On yleinen menettely, että kuntaliitosten jälkeen suurempi kunta alkaa näivettämään siihen liittynyttä vireääkin seutukuntaa ja näin on kiihtyvällä vauhdilla tapahtunut myös Viljakkalassa. Parhaillaan on menossa prosessi, jossa Ylöjärvi ajaa alas Viljakkalan terveyspalveluja.

 

Se kummastuttaa, että isomman oikeus jyrää vahvasti myös seurakuntien liittymiskuvioissa.

 

Jyrääminen ilmenee taloudellisten asioiden ja henkilöstömitoituksen puolella, mutta Ylöjärvellä esiintyy myös Viljakkalan seurakuntalaisten "ylöjärveläistämistä", jopa alistamista.

 

Ylöjärveläistäminen ja alistaminen saattavat ulkopuolisesta tuntua vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei ole niiden kohdalla, jotka ovat joutuneet sen kohteeksi.

 

 

vlankirkko1

 

 

Viljakkalassa on kaunis kirkko.

 

Minä ja monet muutkin sittemmin ulkoseurakuntalaisiksi joutuneet koemme sen edelleen omaksi kotikirkoksemme – se on Viljakkalan kirkko ja se sijaitsee Viljakkalassa!

 

 

Googletan usein ”Viljakkalan kirkko” ja tyrmistykseni on aito, kun huomaan kotikirkkoni käyntiosoitteeksi Ylöjärven seurakunnan sivuilla…

 

 

vlankirkko2

 

 

…tämmöisen!

 

 

Kirkkokuja 14

39310 Ylöjärvi

 

 

Suomessa ei ole sellaista postinumeropaikkaa kuin 39310 Ylöjärvi, mutta sellainen postinumeropaikka on kuin 39310 Viljakkala!

 

 

*********

 

Puutuin asiaan 27.11.2013 ja lähetin asiaa kummastelleen sähköpostiviestin Ylöjärven seurakunnan kirkkoherra Kimmo Reinikaiselle.

 

Reinikainen tarttui ripeästi toimeen ja linkkasi seuraavana päivänä sähköpostiviestini ”Sakelle” sekä antoi tälle tehtäväksi tarkistaa postitoimipaikka.

 

”Sakke” paljastui myöhemmin Ylöjärven seurakunnan tiedottaja Sakari Vanhaseksi.

 

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja lähetinkin uuden sähköpostiviestin kirkkoherra Kimmo Reinikaiselle ja tiedottaja Sakari Vanhaselle 8.12.2013 sekä totesin näin:

 

”Loukkaa, että edelleenkin Viljakkalan kirkon osoitetiedoissa lukee seurakunnan nettisivuilla 39310 Ylöjärvi”.

Pyysin päivittämään tiedot oikeiksi.

 

Eilen eli 9.12.2013 Ylöjärven seurakunnan tiedottaja Sakari Vanhanen ”heräsi” parin viikon unestaan ja lähetti minulle sähköpostiviestin, jossa totesi Ylöjärven seurakunnan puolesta, että korjaavat asian mahdollisimman pian.

 

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka pitkä aika Ylöjärven seurakunnalla on ”mahdollisimman pian”!

 

 

************

 

 

Ihmettelen, että kunta- ja seurakuntaliitoksissa suuremman valtaa käytetään niin monin tavoin.

 

Olettaisi, että liitostapahtumissa olisi suuremman kunnan ja suuremman seurakunnan etu suoda liitoksen kohteeksi joutuneille tasapäinen kohtelu eli niille, jotka ovat joutuneet luopumaan omasta kunnastaan ja omasta seurakunnastaan!

 

Näin ei näytä olevan ainakaan Ylöjärvellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS. Varmistin tilanteen eilen klo 23.59 ja huomasin, että käyntiosoite on vihdoinkin korjattu!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Viljakkalan kirkko, Viljakkalan kirkko sijaitsee Viljakkalassa, Kimmo Reinikainen, kirkkoherra Kimmo Reinikainen, Sakari Vanhanen, tiedottaja Sakari Vanhanen,

Kirkkohallitus on oikealla tiellä

Torstai 7.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Viime viikolla Kirkkohallituksen täysistunto antoi valtiovarainministeriölle lausunnon kuntauudistuksesta. Lausunnossaan Kirkkohallitus totesi, että kirkko ei pysty vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kirkon muutoshaasteisiin, jos se joutuu seuraamaan yksinomaan kuntarakenteiden kehitystä.

 

Kirkkohallituksen kanta merkitsee, että kirkon ja kuntauudistushankkeiden tiet tulevat erkaantumaan.

 

Käytännön toimenpiteenä evankelisluterilainen kirkko valmistelee pikavauhtia lakia, jolla seurakunnat erotetaan mahdollisten uusien suurkuntien aluejaosta ja –rajoista. Nykyisen lain mukaan kuntaliitoksia seuraa automaattisesti, että kuntaliitos johtaa seurakuntien pakkoliitoksiin.

 

Kirkkohallituksen kanta on oikea ja osoittaa kirkon ajattelevan seurakuntalaisten parasta.

 

Valmisteltavassa lainmuutoksessa lähdetään jopa siitä, että toteutuneet seurakuntien pakkoliitokset voitaisiin purkaa. Tapahtuneet vääryydet olisi siis mahdollista korjata!

 

Kannatan Kirkkohallituksen toimenpiteitä, sillä se saattaisi antaa mahdollisuuden mm. sille, että synnyinseurakuntani Viljakkala kokisi Viron kohtalon eli saisi ”miehityksen” ajaksi menettämänsä itsenäisyyden takaisin!

 

On selvää, että esim. seurakuntien pakkoliitoksissa menetettyjen taloudellisten arvojen palauttaminen vaatisi pitkällisiä neuvotteluja. Uskon kuitenkin, että järki ja sovittelunhalu voittaisivat tässäkin.

 

Taloudellisia arvoja tärkeämpää olisi kuitenkin vaikkapa Viljakkalan tapauksessa se, että seurakuntalaisilla olisi pakkoliitoksen purkamisen jälkeen aito mahdollisuus kokea seurakunta omakseen. Nyt se sitä ei ole, sillä jopa tutussa kotikirkossa ja Viljakkalan hautausmaalla tuntee olevansa vierailla veräjillä. Tämä ei varmaan ole kirkon tarkoitus ja tavoite.

 

Esitän pienenä evästyksenä Kirkkohallitukselle, että kuntaliitoksen seurauksena pakkoliitetyt seurakunnat voisivat itsenäisyyden palauttamisen jälkeen jatkaa joko entisellään itsenäisinä seurakuntina tai harkita liittymistä johonkin seurakuntalaisten enemmistön kannattamaan naapuriseurakuntaan!

 

Oletan, että Viljakkalassa käytäisiin tässä tapauksessa vilkas ja piristävä keskustelu itsenäisenä jatkamisen tai Hämeenkyrön seurakuntaan liittymisen tiimoilta.

 

En ole esittämäni kysymyksen vastauksessa puoltani valinnut, mutta nykyinen seurakuntajako ei palvele viljakkalalaisia tai meitä Viljakkalassa syntyneitä ja Viljakkalan kirkon kotikirkokseen edelleen kokevia!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kirkkohallitus, Kirkkohallituksen täysistunto, kuntauudistus, seurakuntien pakkoliitokset, Viljakkalan seurakunta, Hämeenkyrön seurakunta,

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaus olivat aattoillan perinteitä eilenkin

Tiistai 25.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaatto oli eilen puoliinpäiviin saakka melko vilkas päivä kaupungilla, mutta Turun julistettua Joulurauhan, rauha laskeutui koko maahan.

 

Omaan aattoillan ohjelmaani kuului käynti Viljakkalan hautausmaalle haudattujen läheisten haudoilla sekä osallistuminen aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

vla1

 

Viljakkalan kirkko on tavallaan vaikea kuvattava, sillä se sijaitsee korkealla mäellä, joten ”tasapainoisen” kuvan saaminen siitä tasamaalta on haasteellista. 

Lisää haastetta tuo ”liian hyvä kamera” joka mm. tässä kuvassa häivyttää iltahämäräisen tunnelman pois. 

Tämä kuva on otettu Karhen porstuan puolelta. 

Karhen porstuan puolella olevat rappuset olivat ainakin ennen se paikka, jossa rippilapset valokuvattiin. Myös minulla on oma rippikuvani, jossa rippilasten koko joukko on kuvattu Karhen porstuan edessä olevilla rappusilla.

 

 

vla2

 

Reserviläiset huolehtivat aattoillan kunniavartiosta Viljakkalan sankarihaudoilla.

 

 

vla3

 

 

Pakkasiltana kunniavartiossa seisominen kysyy miestä ja sen vuoksi riittävän nopeista vaihdoista oli huolehdittava.

 

Kiitokset reserviläisille, jotka huolehtivat kunniavartiosta sankarihaudoilla - Viljakkalan sankarihaudassa lepää monia naapuritalojen poikia sekä myös yksi setäni!

 

 

vla4

 

 Viljakkalan kirkon kuvaaminen myös pääsisäänkäynnin puolelta on haastavaa. Korkean lumipenkan päältä se kuitenkin onnistui jotenkin.

 

 

vlajohannesriuttala

 

Kappalainen Johannes Riuttala toimitti aattoillan hartauden.

 

 

vla6

 

Valaistu Viljakkalan kirkko Viljakkala-Ylöjärvi –maantieltä kuvattuna Jouluaattona 2012.

 

 

vla7

 

 Meillä on tapana palailla Viljakkalasta pikkuteitä pitkin Tampereelle ja näin teimme myös eilen.

 

 

vla8

 

Lähes täytenä mollottanut kuu teki talvisen maiseman melkein arvoitukselliseksi!

 

 

 

Käynti läheisten haudoilla ja synnyinseurakunnan aattoillan hartaus virittivät mielen taas kerran joulutunnelmaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan kirkko, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, Karhe, Viljakkalan Karhe, Karhen porstua,

Kuntaliitos raunioittaa liitoskunnan seurakuntaelämän ja saattaa mm. liitosseurakunnan hautojenhoidon lapsipuolen asemaan

Sunnuntai 9.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen tapahduttua muuttuu myös seurakuntajako.

 

Seurakuntajaon muuttuminen on kuntaliitoshuumassa unohdettu täysin – tämä sopii varmaan oikein hyvin kokoomukselle ja demareille.

 

Olen joutunut kartuttamaan kokemuspiiriäni kuntaliitosten toteuttamisesta kahdenkin kunnan osalta.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2007 ja vaimoni kotikunta Kälviä puolestaan Kokkolaan vuonna 2009.

 

Molemmat kuntaliitokset ovat merkinneet liitoskunnille ”elämän sammuttamista” niissä.

 

Kälviä on lähellä Kokkolaa sijaitsevana keskustaajamana vielä kohtuullisessa tilanteessa, mutta koko ajan sielläkin palveluja ollaan hivuttamassa Kokkolaan.

 

Viljakkalassa tilanne alkaa olla paha ja nyt enää odotellaankin, että kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Kuntaliitos merkitsee liitoskunnan seurakunnan loppumista, sillä seurakuntajaon pitää noudattaa kuntajakoa.

 

Kuntaliitosten myötä minulle läheiset seurakunnat eli Viljakkalan seurakunta ja Kälviän seurakunta ovat todellisina seurakuntina hävinneet seurakuntien taivaan tähtisumuun! 


Ennen niin vilkkaasti toimineesta Viljakkalan seurakunnasta on muodostettu Viljakkalan seurakuntapiiri ja Kurun seurakunnasta Kusun kappeliseurakunta.


Olen tutkaillut Viljakkalan seurakuntapiirin hallintoa ja toimintaa nettitietojen perusteella ja on ilmiselvää, että itsenäistä päätösvaltaa viljakkalalaisille ei ole.


Kuntaliitoksen uhreiksi tulevaisuudessa joutuville seurakuntalaisille on ehdottoman tärkeää tutustua esim. Viljakkalan ja Kurun tapauksiin, että josko niiden kohdalla valituissa hallintomuodoissa olisi jotain  huomioitavaa.

 

Kirkot ovat liitosseurakunnissa sentään saaneet säilyä, mutta ilmeistä on, että kotoinen tunnelma niistäkin on kaikkoamassa, kun ventovieraat papit lähitulevaisuudessa pitävät niissä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia jumalanpalveluksia tai suorittavat yhä harvenevalle kirkkokansalle muita kirkollisia palveluksia.

 

Kokkolan mammuttiseurakunnan Kälviää kaltoin kohteleva käsittely koski meitä henkilökohtaisesti, kun päättymässä olevalla viikolla poikkesimme Kälviälle haudattujen läheistemme haudoilla.

 

Olemme takavuosien tapaan antaneet läheistemme hautojen kesähoidon seurakunnan hoidettavaksi ja ihmetyksemme olikin suuri, kun totesimme, että haudoilla ei ollut syyskuun alkupäivinä kukan kukkaa!

 

Asioita selviteltyämme saimme seurakunnalta jäätävän viestin, että Kälviän hautausmaalla kesähoito päättyi elokuun viimeisenä päivänä. Kokkolan mammuttiseurakunta oli silloin päättänyt Kälviän hautausmaalla työskennelleiden kesätyöntekijöiden työsuhteen ja sillä siisti.


Kaikki kukat oli elokuun aikana viety haudoilta kompostiin ja sen vuoksi seurakunnan hoidossa olevat lukuisat haudat Kälviän hautausmaalla olivat hävettävän heikosti hoidettujen näköisiä! Hävettävän heikosti hoidettujen hautojen joukossa oli kaksi hautaa, joihin on haudattu meille läheisiä sukulaisia.

 

Kuntaliitoksen nurjaan puoleen kuuluu oikein hyvin se, että Kokkolassa hautausmaiden hoidossa kyllä on väkeä ja siellä seurakunnan hoitoon annettujen hautojen kesähoito jatkuu edelleenkin! Säästötoimet Kokkolan mammuttiseurakunnassa koskevat siis ainoastaan liitosalueita!

 

Kälviän hautausmaan hoidon epäkohta on hyvä pitää mielessä, kun lokakuussa annamme vaalikopin yksinäisyydessä äänemme joko keskittämisen puolesta toimiville Kokoomukselle, SDP:lle tai Vihreille tai sitten kallistumme sille kannalle, että Keskusta on oikea valinta pienen ihmisen tarpeille.

 

Kokoomusta, SDP:tä tai Vihreitä äänestävien pitää muistaa, että jokainen niille annettu ääni merkitsee keskittämistä, keskittämistä ja keskittämistä!

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: kuntauudistus, seurakunnat, seurakuntajako, liitoskunnat, liitoskuntien seurakunnat, Viljakkala, Ylöjärvi, Kälviä, Kokkola, Viljakkalan seurakunta, Kälviän seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kurun kappeliseurakunta,

Onko Viljakkalan pappila tuhoutumisen tiellä?

Keskiviikko 8.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on pitäjä, jossa odotellaan viimeisen sammuttavan valot sen jälkeen, kun Ylöjärveen tapahtuneen kuntaliitoksen kaikki seurannaisvaikutukset ovat realisoituneet.

 

Synnyinpitäjäni Viljakkala on esimerkki kuntaliitoksen vaikutuksista ennen niin elinvoimaisen kunnan kuihtumiselle.

 

Eräs kuntaliitoksista vääjäämättömästi tuleva seurannaisvaikutus on oman seurakunnan lopettaminen. Näin on käynyt myös Viljakkalassa, jossa nykyisin kuulutaan erääseen Y-kirjaimella alkavaan seurakuntaan.

 

Seurakunnan tärkeä ilmentymä on pappila. Näin se on ollut myös Viljakkalassa.


Viljakkalan pappila on nykyisin autio ja tyhjä - se on hylätty rakennus. Onneksi rakennuksella on hyvä katto, joten peruuttamattomia vahinkoja ei ehkä vielä ole tapahtunut.

 

Kuntaliitoksen ja sitä seuranneen Viljakkalan seurakunnan lopettamisen lisäksi Viljakkalan pappilan rappiotilan syynä on tietääkseni asuntoedun rankka verotuskäytäntö.

 

Papit eivät pysty asumaan tilavissa pappiloissa, sillä asuntoedun verotus tekee pappien asumisen niissä mahdottomaksi.

 

Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen yhteydessä poikkesin Viljakkalan pappilan tontilla ja tässä pieni kuvakertomus synnyinkuntani pappilan nykyisestä alennustilasta:

 

 

pappila1

 

Viljakkalan tiilirakenteinen pappila on komea rakennus.

 

 

pappila2

 

Pappilassa on julkisivun puolella kaksi sisäänkäyntiä ja oikeanpuoleisessa sisäänkäynnissä kerrotaan edelleen Kirkkoherranviraston aukioloajat.

Olen monet kerrat käynyt sisään tästä ovesta. Useimmiten käyntini syynä on ollut läheisteni siunaustilaisuuksiin ja hautajaisiin liittyvien asioiden sopiminen Viljakkalan kirkkoherran kanssa.

 

pappila3

 

Vastapäätä pappilan pääsisäänkäyntiä on pappilan sivurakennus, johon minulla ja monilla muilla viljakkalalaisilla liittyy henkilökohtaisia muistoja.

 

 

pappila4

 

Sivurakennuksessa kävin rippikoulun ja sen vuoksi siihen liittyy henkilökohtaisia muistoja.

 

 

pappila5

 

Rippikoulurakennuksen ovet olivat auki ja poikkesin sisälle. Rakennuksessa on komeat hirsiseinät ja sisällä ”Pehtoorintuvan” ovi oli avoinna.

 

 

pappila6

 

Sivurakennukseen on varastoituna yksi Viljakkalan kirkon penkki. Tämä kirkonpenkki tuo minulle ja varmaan monelle muullekin viljakkalalaiselle mieleen monia muistoja.

 

 

pappila7

 

Ilmeisen toimiva hella on sivurakennuksen eräässä huoneessa.

 

 

pappila8

  

Tämä huone saattaa olla se, jossa saimme rippikouluopetuksen.

 

 

pappila9

 

Komea uuni on sivurakennuksen eräässä huoneessa. Seiniltä on revitty tapetit pois ja hienot hirret on saatu näkyville.

 

 

Käyntini lopuksi kiersin pappilarakennuksen ympäri ja huomasin, että villi luonto on valtaamassa ennen Viljakkalalle niin merkittävän rakennuksen ympäristön.

 

 

pappila10

 

Pappila takakulmalta.

 

 

pappila11

 

Pappilan vanha aitta ja myöhemmin rakennettu autotallirakennus. Myös autotallirakennukseen oli kaikilla ”vapaa pääsy”.

 

 

pappila12

 

Kirkonkylän puoleinen pappilan pääty on hieno ja mahtava kokonaisuus.

 

 

pappila13

 

Pappilan perunakellari saattaa pitää sisällään vaikka mitä!

 

 

pappila14

 

Pappilan villiintynyt perennapenkki suorastaan huutaa siistimistä ja toivoo elämää ympärilleen.

 

 

Harras toiveeni on, että Viljakkalan Pappila (kirjoitan ”pappila” –sanan nyt isolla alkukirjaimella) pääsisi palvelemaan viljakkalalaisia tulevina vuosina. Nykyinen alennustila on häpeällinen ennen niin tärkeälle rakennukselle.


Vähin mitä pyydän on se, että rippikoulurakennukseen ja autotalliin hankittaisiin pitävät lukot, jotta vahingonteoilta vältyttäisiin.

 

Olen tyytyväinen, jos tämä kirjoitukseni antaa vauhtia Viljakkalan Pappilan kunnianpalautukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

6 kommenttia . Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan pappila, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan kirkkoherranvirasto, Viljakkalan kirkkoherra,

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja "Enkeli taivaan" -virren laulaminen virittivät joulutunnelmaan

Sunnuntai 25.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Käynti hautausmaalla, kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaushetki olivat monelle eilen lopullinen tapahtumasarja todelliseen joulutunnelmaan pääsemiselle.

 

Näin myös minulle, kun vaimoni kanssa kävin synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla ja kirkossa.

 

img_0242.jpg

 

Viljakkalan kirkko kuvattuna hieman epätavallisesta suunnasta eli ns. Karhen porstuan suunnasta. Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat eteinen ja sakaristo. Eteinen on juuri Karhen porstua ja muistan, kun ennen kerrottiin, että karhelaiset saapuivat sen kautta kirkkoon.

 

img_0262.jpg

 

Entisen Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra, nykyisin Ylöjärven seurakunnan kappalainen (sitä ne kuntaliitokset tekevät!) Johannes Riuttala piti hienon aattoillan hartaushetken Viljakkalan kirkossa.

Tässä Viljakkalan kirkon alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Felix Ferdinand Frang (myöhemmin Pahlama).

Jotkut lähteet mainitsevat taiteilijan myöhemmäksi sukunimeksi  Frang-Pahlama. Joka tapauksessa hän maalasi Viljakkalan kirkon alttaritaulun vuonna 1896.


Alttaritaulusta käytetään myös nimeä: "Jeesus ristillä".


On luonnollista, että pidän Viljakkalan kirkon alttaritaulua ainoana oikeana alttaritauluna!

 

img_0267.jpg

 

Viljakkalan kirkon saarnastuoli jouluisessa asussaan jouluaattona 2011.

 

img_0249.jpg

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on aina aattoillan hartaushetken aikana paikallisen reserviläisjärjestön toimesta kunniavartio. Arvostan korkealle viljakkalalaista tapaa kunnioittaa sodissamme kaatuneita!

 

img_0253.jpg

 

Vartionvaihto meneillään sankarihautaristillä.

 

img_0257.jpg

 

Viljakkalan hautausmaalla on ns. vanha puoli ja uusi puoli.

 

Tässä aattoillan kuva hautausmaan vanhan puolen haudoista, joilla tuikkivat lukemattomat muistokynttilät.


On merkillepantavaa, että nurmikot viheriöivät jouluaattona 2011 Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

Johannes Riuttala totesi hartaushetken puheessaan, että on käsittämätöntä, että juuri tällä hetkellä miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa hiljentyvät Jouluevankeliumin sanoja kuuntelemaan.

 

Arvostin, että Riuttala oli valinnut luettavakseen Jouluevankeliumin vanhemman version – se lisäsi kotoisuuden tunnetta omassa rippikirkossani!

 

Voimallisesti laulettu ”Enkeli taivaan” –virsi loi hyvän mielen matkalle kohti kotia.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, Viljakkalan kirkko, Ristiinnaulittu, Felix Frang, Felix Pahlama, Johannes Riuttala, Karhen porstua,

Kuntaliitoksessa katoavat myös paikallisseurakunnat

Lauantai 24.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen ”ylileveän” hallituksen pääpuolueet eli kokoomus ja SDP löysivät hallitusneuvotteluissa toisensa kuntien vähentämisessä.

 

Suunniteltu kuntauudistus hajottaa nyt tehokkaasti kokoomuksen sekä SDP:n rivejä, sillä hanke kohdistuu kipeimmin ns. kehyskuntiin, jotka pääsääntöisesti ovat joko kokoomus- tai SDP-johtoisia

 

Seurakuntaväen pitää tiedostaa, että hallituksen suunnittelema kuntauudistus hävittää toteutuessaan myös paikallisseurakunnat.

 

Paikallisseurakuntien ”hävittämisessä” on eri tapoja, mutta lopputulos on, että seurakunta häviää.

 

Otan esimerkiksi oman synnyinseurakuntani eli Viljakkalan seurakunnan:

 

Viljakkalan kuntaa kohtasi kuntaliitos Ylöjärven kanssa 1.1.2007 ja samalla hetkellä myös Viljakkalan seurakunta liittyi Ylöjärven seurakuntaan – Viljakkalan seurakunnasta muodostettiin Viljakkalan seurakuntapiiri.

 

Ylöjärven ja Viljakkalan seurakuntien liittymissopimuksessa todetaan kauniisti, että liittymissopimuksen mukaisesti Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvoston tehtävänä on kehittää Viljakkalan jumalanpalveluselämää ja muuta seurakuntatoimintaa Viljakkalalle ominaisen vakiintuneen käytännön pohjalta.

 

Viljakkalan seurakuntapiirin piirineuvostossa on ilmeinen enemmistö Viljakkalalle vieraita henkilöitä eli viljakkalalaisuus katosi seurakunnan hallinnostakin.

 

Haudanhoitomaksut kohosivat ja ovat nykyään sellaisia, että seurakunnan toimesta tapahtuvaa haudanhoitoa ei pysty edes ajattelemaan. Onneksi paikkakunnalta löytyy henkilöitä, jotka hoitavat hautojen kastelun kohtuusummalla.


***********

 

Mainittakoon, että Kurun kunta liittyi Ylöjärveen kaksi vuotta Viljakkalaa myöhemmin eli 1.1.2009. Kuntaliitoksen myötä itsenäinen Kurun seurakunta lakkasi olemasta ja siitä muodostettiin Kurun kappeliseurakunta.

***********

Kuntaliitospaineiden aikana on paikallaan tiedostaa, että kuntaliitos merkitsee myös liittyjäkunnan alueella toimivan seurakunnan lopettamista. Tämä asia on hyvä tiedostaa, kun kuntalaiset ja seurakuntaväki muodostavat omaa kantaansa hallituksen kuntauudistukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kuru, Kurun seurakunta, Kurun kappeliseurakunta,

Luodinreikiä Vapaussodan ajalta Viljakkalan hautausmaan hautamuistomerkeissä

Maanantai 22.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodasta on kulunut yli 93 vuotta, mutta muistoja sodan taisteluista on vielä tänäänkin nähtävissä Viljakkalan hautausmaalla. Muutamissa hautaristeissä on luodinreikiä, jotka ovat syntyneet Vapaussodan taisteluissa.

 

Valkoiset etenivät Kurun suunnasta kohti Kyröskoskea Viljakkalan kautta ja luodinreiät ovat Viljakkalan taistelujen aikana syntyneet hautaristeihin.

 

Muistan, kun lapsena kuuntelin aikuisten juttuja, että kuularuiskulla olisi ammuttu Parvilahdelta kirkonmäkeen ja hautaristit saivat silloin osumia. Parvilahdelta on kuitenkin mielestäni liian pitkä matka kirkonmäelle, joten oletan, että ampumamatka on ollut lyhyempi. Hautausmaalle on ehkä ammuttu jostain nykyisen Lehtomäen tienhaaran tuntumasta.

 

pict1834.jpg

 

Peltinen hautamuistomerkki, jonka alla lepäävästä vainajasta ei enää saa selkoa. Hautamuistomerkissä on kuitenkin selvästi havaittavissa Vapaussodan aikana syntyneet luodinreiät.

 

pict1836.jpg

 

Karhen Muotiaisilta kotoisin olleen entisen talollisen pojan Wilhelm Nisulan valurautaristi on saanut luodinreiän ja ristin toinen sakara sekä ristin yläosa ovat myös kokeneet kovia.

 

pict1838.jpg

 

Tässä lepää Henriikka Kallentytär Jutila, joka syntyi 1828 ja kuoli 1898. Myös hänen valurautainen hautaristinsä on saanut osumia.

 

Muistelen, että Viljakkalan hautausmaalla oli ennen enemmän hautaristejä, joissa oli Vapaussodan aikana syntyneitä luodinreikiä.

 

Ehdotan, että Viljakkalan seurakuntapiiri huolehtii jäljellä olevien ainutlaatuisten ”sotamuistojen” kunnostamisesta siten, että ne ovat vielä tulevienkin sukupolvien nähtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussota Viljakkalassa, Viljakkala, Viljakkalan hautausmaa, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri,

Syrjäkylät Viljakkala ja Kuru esillä Ylöjärven markkinoilla 28.5.2011, mutta...

Lauantai 9.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven Markkinat on kahden paikallisen leijonaklubin – LC Teivo ja LC-Ylöjärvi/Keijärvi – yhteinen aktiviteetti.

 

Markkinoiden historia yltää lähes kolmenkymmenen vuoden taakse. Tämänvuotiset markkinat järjestettiin Elo-kauppakeskuksen piha-alueella lauantaina 28.5.2011.

 

Emme olleet etukäteen tietoisia tapahtumasta, mutta matkalla mökille näimme kauppakeskuksen piha-alueen täynnä menoa sekä meininkiä ja poikkesimme paikalle.

 

Yllätyimme iloisesti, sillä markkinoilla oli edustettuna myös nykyisen Ylöjärven syrjäkulmat – tuskin osaatte uskoa, kuinka pahalta tuntuu kutsua vaikkapa Viljakkalaa Ylöjärveen kuuluvaksi!

 

Kuru liitettiin osaksi Ylöjärveä vuoden 2009 alussa.

 

Oli mukava todeta, että Kurun Lehti oli ensimmäinen tutustumiskohde markkinoilla. Viehättävä nuori nainen jakoi toukokuun 5. päivä 2011 ilmestynyttä numeroa näyttelyvieraille.

 

Otin luonnollisesti uuden paikallislehden vastaan ja totesin, että siinä käsiteltiin varsin laajasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä.

 

Paikallislehti on siis ajan hermolla!

 

pict1710.jpg

 

Suomen Keskusta oli vahvasti esillä Ylöjärven Markkinoilla, sillä…

 

pict1709.jpg

 

…Kurun ja Ylöjärven monitoiminainen Minna Sarvijärvi veti innolla monenlaista toimintaa Keskustan teltalla! Oli mukava nähdä, että Ylöjärveltä, Viljakkalasta ja Kurusta valitut Keskustan valtuustojäsenet olivat näkyvästi paikalla!

 

pict1706.jpg

 

Markkinoilla esiintyneistä yrityksistä mielenkiintoisin oli Suojärven Suklaatila. Suklaatilan yrittäjä Katja Järvenpää oli tapansa mukaan aktiivinen yrityksen tuotteiden esittelijä. Häpeän nyt jälkeenpäin, että kiireissäni en ostanut mitään nautiskeltavaksi – pyrin korjaamaan erheeni seuraavassa tapahtumassa, jossa tapaan Suojärven Sulkaatilan!

 

Viljakkalan seurakuntapiirin näkyvästä pisteestä olen erittäin otettu.

 

pict1703.jpg

 

Viljakkalan seurakuntapiirin nimikkodiakoni Minna-Liisa Pajunen kertoi, että hänen toimenkuvansa kohdistuu yksinomaan Viljakkalaan – mainio asia!

 

Ylöjärven seurakunnan osastolta sain heidän ”Kirkko näkyy” –lehtensä, mutta valittaen on todettava, että Viljakkalan osuus lehdessä on painettu minimiin.

 

Kuntaliitos on vakava paikka myös seurakuntaväelle ja siitä on osoituksena se lapsipuolen asema, joka Viljakkalan seurakuntaväelle on koitunut kuntaliitoksesta Ylöjärveen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärven Markkinat, Viljakkala, Kuru, Kurun Lehti, Viljakkalan seurakuntapiiri, Kirkko näkyy, Ylöjärven seurakunta, Minna-Liisa Pajunen, Suojärven Suklaatila, Minna Sarvijärvi, Katja Järvenpää,

Hautojen ainais- ja pitkäaikaishoitosopimukset joudutaan purkamaan

Torstai 11.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Viljakkalan hautausmaalla syksyn aikana vierailleet ovat huomanneet, että usealle haudalle on ilmestynyt valkoiselle muoviläpyskälle kirjoitettu tiedote.

 

Tiedotteen teksti kuuluu näin:

 

"KUULUTUS

 

Hautojen ainais- ja 50 v. hoidot päättyvät v. 2013 hoitopääomien loppumisen vuoksi. Päätös koskee myös tätä hautaa.

 

Lisätietoja www.ylöjärvenseurakunta.fi tai puh. 044-786 8103

 

Pahoittelemme taloudellisen pakon aiheuttamaa haittaa

 

Kirkkoneuvosto"

 

Viljakkalan hautausmaalla on 92 hautaa, joille on aikanaan tehty ainaishoitosopimus. Sopimukset on tehty pääosin 1960-luvulla.

 

Viimeiset ainaishoitosopimukset on tehty v. 1967. Vuonna 1968 siirryttiin tekemään 50 vuoden haudanhoitosopimuksia, joiden hinnat olivat vuosina 1968-1970 samat kuin ainaishoitosopimusten hinnat.

 

Muistan ainaishoitosopimusten teon ja jo silloin seurakuntalaiset ihmettelivät menettelyä, jolla seurakunnat sitoutuivat ikuisiksi ajoiksi (!) hoitamaan haudan.

 

Nyt on tullut pää vetävän käteen ja seurakunnat joutuvat luopumaan sopimuksista.

 

Sopimuksista luopuminen on lainvoimaista, sillä asiasta on KHO:n päätös (KHO 23.8.2002/1932).

 

Viljakkala kuuluu kuntaliitoksen myötä nykyisin Ylöjärveen ja Viljakkala muodostaa Ylöjärven seurakunnassa Viljakkalan seurakuntapiirin.

 

Ylöjärven seurakunnan kirkkoneuvosto on 13.8.2009 päättänyt, että ainaishoitohaudat ja 50 vuoden hoitohaudat hoidetaan vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen sopimukset päättyvät. Päätöksestä ilmoitetaan omaisille haudalle pantavalla tiedotteella sekä lisäksi julkaistaan kuulutus asiasta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

 

Viljakkalan haudoille ilmestyneiden muoviläpysköiden teksti on lainvoimainen. Tekstissä on kuitenkin merkittävä virhe ja se on se, että Ylöjärven seurakunnan www-osoitteessa kerrotaan olevan ö- sekä ä-kirjaimet! Melkoista huolimattomuutta seurakunnan viranhaltijoilta.

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Ylöjärven seurakunta, ainaishoitosopimus, hautojen hoitosopimukset,