Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

seu1.jpg

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu2.jpg

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

seu3.jpg

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

seu4.jpg

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

seu51.jpg

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

seu6.jpg

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

seu7.jpg

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Maamiesseurantalo, Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto, Viljakkalan Maamiesseurantalon putka, Viljakkalan kansalaiskoulu 1960, Viljakkalan kansalaiskoulu,

Kulttuurihetki polttopuiden pilkkomisen lomassa

Torstai 19.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen jo monena vuonna saanut vapautuksen mansikoiden poiminnan raskaasta tehtävästä.

 

Tänä vuonna olen saanut osittaisvapautuksen myös mansikoiden perkaamisesta pakastuskuntoon. Vapautuksen ”hintana” on se, että huolehdin päivittäin muutaman tunnin ajan polttopuiden pilkkomista klapikoneella ja pilkottujen klapien pinoamisesta kattojen alle.

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen eli keskiviikkona heinäkuun 18. päivä keskiviikkokahvilan ja sain luvan siirtää polttopuiden pilkkomista parilla tunnilla, jotta pystyin osallistumaan synnyinpitäjäni kulttuuritapahtumaan.

 


kahvila1

 

Keskiviikkokahvilassa tunnelmoi taiteilija Aarre Aalto ja hänen säestäjänään toimi Risto Hiltunen.

 

 

kahvila2

 

Aarre Aalto on syntyjään viljakkalalainen ja muistan hänet jo ”polvihousupoikana”, kun hän esiintyi erilaisissa tilaisuuksissa. Aarre on osannut aina laulaa ja vuodet ja varmaan myös koulutus ovat koulineet hänestä korkeatasoisen esiintyjän.

Aarren taitoja ovat hyödyntäneet ne moninaiset tahot, jotka ovat vuosien saatossa tuottaneet lähiseudulla erilaisia musiikkiprojekteja.

Aarre toimi kylällämme takavuosina sahayrittäjänä ja monet ovat ne tukit, jotka olemme hänen sahallaan laudoiksi sahauttaneet.

 


kahvila3

 

Miellyttävän kulttuuritilaisuuden avasi Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

kahvila4

 

Risto Hiltusen säestämänä Aarre Aalto esitti yli nelikymmenpäiselle yleisölle mm. seuraavat kappaleet:

 

  • Ruusu on punainen
  • Alfhild (Lauri Viita)
  • Kulkuri ja joutsen
  • On suuri sun rantas autius
  • Vanhojapoikia viiksekkäitä
  • Heijastus
  • Albatrossi
  • Maailma on kaunis

 

Keskiviikkokahvilan tunnelmoinnin päätti yhteisesti laulettu

”Kotimaani ompi Suomi”.

 


kahvila5

 

Keskiviikkokahvila keräsi Seurojentalolle runsaan kuulijajoukon. Osa tuli paikalle autoilla, mutta myös näillä kulkuvälineillä oltiin matkassa.

 

 

*****

 

 

kahvila6

 

Viljakkalan Seurojentalon kunnostaminen on edennyt hyvin ja mm. talon ulkomaalaus on saatu suoritettua.



kahvila7


Seurojentalolla esteettömyydestä on huolehdittu hyvin ja koska arvostan esteettömyyden huomioimista, sen huomioimisesta suurkiitos kunnostuksesta vastanneille!

 


kahvila8

 

Näyttämön vieressä sijaitseva ”Lasten huone” alkaa olla joitain tapettiratkaisuja vaille valmis. Huoneessa toimi aikoinaan Viljakkalan Kansanhuolto.



kahvila9



Seurojentalon kunnostustöiden rahoittamisessa tietty osuus on saatu kunnostamalla talon kalustoon aina kuuluneet tuolit ja myymällä hopealaatalla varustettuja nimikkotuoleja viljakkalalaisille. Tuolit jäivät luonnollisesti Seurantalon käyttöön.

Olemme vaimoni kanssa hankkineet oman nimikkotuolin, mutta en pienistä etsiskelyistäni huolimatta sitä nyt löytänyt.

Huomasin, että monet nimikkotuolin hankkineet ovat jo siirtyneet viimeisen rajan yli.

 


viljakkalanvaakuna

 

Viljakkalan vaakuna säilyy ylväänä Viljakkalan Seurojentalon ravintolatilan seinällä.

Sitä eivät voi mitkään kuntaliitokset himmentää!

Olen tyytyväinen, että isäni aikoinaan Viljakkalan kunnan luottamushenkilönä hankki minulle Viljakkalan vaakunaviirin – se säilyy arvo-omaisuutenani myös tulevaisuudessa.

 

Olen ylpeä viljakkalalaisuudestani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Aarre Aalto, Risto Hiltunen, Leena Kunttu, Viljakkalan vaakuna, esteettömyys, Viljakkalan Kansanhuolto, Viljakkalan vaakunaviiri,