Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Politiikan taustatoimija on vapaa kuin taivaan lintu

Maanantai 11.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin paikallispolitiikan aktiivitoimija hieman yli kymmenen vuotta ja vuodenvaihteessa pääsin politiikan taustatoimijaksi, kun en enää asettunut ehdolle Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi.

 

 

Puheenjohtajavuodet olivat antoisaa aikaa ja uskon, että pystyin antamaan oman panokseni taustaryhmäni toiminnalle.

 

 

On runsaan kuukauden kuluttua mielenkiintoista seurata, että miten tehokkaasti toimiikaan seuraajani ja hänen aisaparinsa – kohtaako Tampereen Keskustaa millainen äänivyöry kevään eduskuntavaaleissa!

 

 

Olin eilen politiikan taustatoimijan roolissa kahdessakin tilaisuudessa – Tampereen Koskikeskuksessa Linkosuon kahvilassa ja Lempäälän Ideaparkissa.

 

 

***************

 

 

Varsinkin Ideaparkissa tapasin runsaasti muiden puolueiden edustajia ja keskustelut heidän kanssaan olivat mielenkiintoisia.

 

 

 

 

IMG_7937.JPG

 

 

Koskikeskuksen yleisötilaisuudessa mielenkiintoiset puheenvuorot käyttivät (vasemmalta lukien) Mikko Alatalo, Suvi Mäkeläinen, Marjo Mäkinen-Aakula ja Arto Pirttilahti – kaikki ovat ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta Mikko Alatalo luopuu pestistään 16 vuotta kestäneen kansanedustajauransa jälkeen.

 

 

 

IMG_7935.JPG

 

 

Olen aina ihaillut Mikkoa siitä, että hän valmistautuu perusteellisesti puheenvuoroihinsa.
 
 
Mikko osaa entisenä toimittajana ja kokeneena esiintyjänä pitää esityksen luontevasti ilman papereita, mutta aina hänellä on mukanaan sanasta sanaan kirjoitettu puheversio!  Mikko ei puhettaan suinkaan lue, vaan esittää asiansa vapaasti, mutta kirjoitettu puhe toimii hänellä ohjenuorana, jotta esityksestä muodostuu kuulijoille nautittava.

 

 

Tähän meidän kaikkien puhujien pitäisi pyrkiä!

 

 

Tunnen vahvan piston sydämessäni, sillä esimerkiksi onnittelupuheen iskusanaliuskan saan monesti aikaiseksi vasta sen talon parkkipaikalla, jossa onniteltava asuu!

 

 

 

IMG_7940.JPG

 

 

Ideaparkissa tapasin monia tuttuja ja heidän joukossaan olivat mm. Harri Penttilä Vesilahdelta ja Katariina Pylsy Hämeenkyröstä.
 

 

Vesilahdelta on useitakin kansanedustajaehdokkaita, mutta Katariina on ainut keskustalainen ehdokas Hämeenkyröstä. Olisi mieluisaa, jos saisimme Katariinasta pitkästä aikaa hämeenkyröläisen kansanedustajan!

 

 

 

IMG_7944.JPG

 

 

SDP:n osastolla tapasin Viljakkala-neuvoston jäsenen Tapio Lieskon, jonka kanssa yhdessä pyrimme Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöinä Viljakkala-neuvostossa pitämään esillä viljakkalalaisten asioita.

 

 

Lieskon kanssa sain samaan kuvaan Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorven  ja voin tässäkin todeta, että arvostan SDP:n toimintaa Tampereen kuntapolitiikassa.

 

 

Olen saanut henkilökohtaisesti kokea luottamusta SDP:n suunnalta, sillä toimin vuodet 2013 – 2014 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa SDP:n mandaatilla.

 

 

Olin Infran johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 Keskustan mandaatilla ja uudestaan taas jäsenenä vuodet 2015 – 2017!

 

 **************

 

Nuoret väkisin päättäjäpaikoille hinkuavat kokemattomat henkilöt unohtavat monesti sen keskeisen seikan, että asioista voi olla eri mieltä, mutta henkilökohtaisia suhteita ei koskaan saa päästää rappiolle omasta mielestään pahimmankaan poliittisen kilpailijan kanssa.

 

 

Täytyy valittaen todeta, että samaisilla henkilöillä on monesti vaikeuksia tulla toimeen edes oman taustaryhmänsä kanssa!

 

 

Kiitokset kaikille, joiden kanssa taas kerran sain eilen toimia yhteistoiminnassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Koskikeskus, Lempäälän Ideaparkki, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Harri Penttilä, Katariina Pylsy, Tapio Liesko, Johanna Loukaskorpi, Suvi Mäkeläinen, Marjo Mäkinen-Aakula,

Vesiliikennevilskettä, kun matkasimme Venetsiaan!

Tiistai 6.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Käynti Venetsiassa on jokaisen Italiassa vierailevan unelmissa ja niin myös meillä, jotka teimme matkan Italiaan syys-lokakuun vaihteessa.

 

 

Unelmamme toteutui, kun vierailimme Venetsiassa 3.10.2018.

 

 

Venetsiassa ei ole autoliikennettä, sillä kaupunki sijaitsee 118 saarella.

 

 

 

IMG_4824.JPG

 

 

Saavuimme Venetsian-matkallamme Troncetton autoparkkiin, jossa matkanjohtajamme Heidi osti meille lippuautomaatista menoliput Venetsiaan.

 

 

 

IMG_4826.JPG

 

 

Troncettosta  matkustimme kanavaa – Canal Grande - pitkin…

 

 

 

IMG_4854.JPG

 

 

…Piazza San Marcolle eli Pyhän Markuksen torille.

 

 

Canal Grandella oli vilkas liikenne ja seuraavassa muutamia kuvia kanaaliliikenteestä sekä niistä rakennuksista, jotka sijaitsevat kanaalin äärellä:

 

 

 

IMG_4829.JPG

 

 

 

IMG_4833.JPG

 

 

 

IMG_4834.JPG

 

 

 

IMG_4835.JPG

 

 

 

IMG_4836.JPG

 

 

 

IMG_4837.JPG

 

 

 

IMG_4839.JPG

 

 

 

IMG_4840.JPG

 

 

 

IMG_4841.JPG

 

 

 

IMG_4842.JPG

 

 

 

IMG_4843.JPG

 

 

 

IMG_4844.JPG

Rautatieasema eli Ferrovia

 

 

 

IMG_4845.JPG

 

 

 

IMG_4848.JPG

 

 

 

IMG_4849.JPG

 

 

 

IMG_4850.JPG

 

 

 

IMG_4851.JPG

 

 

 

IMG_4852.JPG

 

 

 

IMG_4855.JPG

 

 

 

IMG_4858.JPG

 

 

 

IMG_4860.JPG

 

 

 

IMG_4861.JPG

 

 

 

IMG_4863.JPG

 

 

 

IMG_4870.JPG

 

 

 **********************

 

 

IMG_4871.JPG

 

 

Saavuimme Pyhän Markuksen torille ja pääsimme uusiin seikkailuihin!

Siitä kai olemme yhtä mieltä, että saapumisreitti Venetsiassa Pyhän Markuksen torille poikkeaa melkoisesti siitä, kun saavumme Mannerheimintietä Helsingin keskustaan tai Lempääläntietä Tampereella Viinikan liikenneympyrään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venetsia, Pyhän Markuksen tori, Troncetton autoparkki, Piazza San Marco, Canal Grande, Italia2018, Mannerheimintie, Lempääläntie, Viinikan liikenneympyrä,

Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus, Lempääläntie 31,

Eläkeliiton Ideaparkin valtaus onnistui hienosti!

Perjantai 10.11.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_5296.JPG

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti keskiviikkona 8.11.2017 Ideaparkin valtauksen.

 

 

Valtaukseen osallistuivat lähes kaikki Eläkeliiton Pirkanmaan piirin yhdistykset ja Tampereen yhdistys oli yksi osallistujista.

 

 

IMG_5348.JPG

 

 

Yli kuusituntisen ”valtauksen” juontajana toimi Juhani Viita ja hänellä oli apunaan…

 

 

 

IMG_5339.JPG

 

 
…Ideaparkin pormestari Eero ”Eetu” Lehtinen.

 

 

 

****************

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin yhdistykset esittivät päivän aikana omaa ohjelmaansa parhaimmillaan yli 500-henkiselle yleisölle, mutta ”kattoesiintyjänä” toimi…

 

 

 

IMG_5383.JPG

 

 

…vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila.

 

 

 

**************************

 

 

 

IMG_5327.JPG

 

 

Ideaparkin valloituksessa oli hienoa olla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja, sillä niin vakuuttavasti esiintyivät musiikkivastaavamme Pekka Hilden ja Kirsi Hellsten.

 

 

 

IMG_5323.JPG

 

 

Kirsi…

 

 

 

IMG_5307.JPG

 

 

…ja Pekka ovat kouliintuneita esiintyjiä ja kun heillä sen lisäksi olivat mainiot äänentoistolaitteet, oli heidän esiintymisensä nautittavaa.

 

 

 

Kirsi ja Pekka esittivät seuraavat kappaleet:

 

 

  • ”Tähdet meren yllä”
  • ”Keinu kanssani”
  • ”Jotain jää” elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa
  • ”Ikivanha leikki”, jonka aikoinaan Paula Koivuniemi lauloi huipulle

 

 

 

Kiitokset Eläkeliiton Pirkanmaan piirille ja Ideaparkille nautittavan toimintapäivän järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ideapark, Ideapark Lempäälä, Ideaparkin valtaus, Ideaparkin valtaus 8.11.2017, pormestari Eero Lehtinen, Ideaparkin pormestari Eero "Eetu" Lehtinen, Pekka Hilden, Kirsi Hellsten, Kyösti Mäkimattila,

Ei ole toivoakaan Tampereen talouden kuntoonsaamisesta!

Perjantai 3.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin eilen osanottajana tilaisuudessa, jonka järjesti…

 

 

 

IMG_7008.JPG

 

 

…MSL-Tampere.

 

 

 

Tilaisuuden teemana oli…

 

 

IMG_7010.JPG

 

 

…”Tampereen keskustan liikennejärjestelmä muutoksessa”

 

 

 

IMG_7011.JPG

 

 

 

Tilaisuuden avasi Keskustan kunniajäsen, kaupunginvaltuutettu ja MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

IMG_7013.JPG

 

 

Tilaisuuden alustajana oli liikennepäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta.

 

 

 

Tilaisuuden anti oli tamperelaisittain masentavaa, sillä Tampereen kaupungin keskikaupunkia koskevat suunnitelmat merkitsevät toteutuessaan, että Tampereen kaupungin surkea taloudellinen tilanne tulee jatkumaan ja lähivuosien aikana edelleen vaikeutumaan.

 

 

Yritysmaailmaan ei tulla satsaamaan, mutta ihmisten kuljettamiseen polkupyörillä, ratikalla ja kävellen panostetaan.

 

 

Tilaisuuden annista olisi paljonkin kerrottavaa, mutta se on jo nyt todettava, että surkealta näyttää.

 

 

Se on todettava, että Lempäälän Ideapark, Ylöjärven Elo-kauppakeskus, Koivistonkylän ja Kalevan Prismat sekä Pirkkalan Partolassa sijaitsevat liikkeet tulevat hykertelemään käsiään, kun Tampereen keskustan liike-elämää tullaan vauhdilla ajamaan alas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, Tampereen keskustan liikennejärjestelmä muutoksessa, Ideapark Lempäälä, Kauppakeskus Elo Ylöjärvellä, Koivistonkylän Prisma, Kalevan Prisma, Partolan liikkeet, Pirkkalan Partola, kuihtuva Tampereen keskusta, Tampereen talousongelmat,

Yletön tiivistysrakentaminen merkitsee täydellistä irtikytkentää luonnosta

Torstai 12.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustajaehdokas Juha Kuisma ja vihreiden kansanedustajaehdokas Jaakko Stenhäll järjestivät torstaina 5.3.2015 ”Väittely kaupungin ideasta” –teemaisen tilaisuuden.

Olin paikalla mielenkiintoisessa tilaisuudessa - kiitokset Juha Kuisma ja Jaakko Stenhäll!

 

 

kuisma1

 

 

Tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metson isossa salissa ja se keräsi kohtuullisesti aktiivisia kuulijoita.

 

 

 

 

kuisma2

 

 

Jaakko Stenhäll on tamperelainen diplomi-insinööri, joka toimii Tampereen yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajana ja vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajana.

 

 

 

kuisma3

 

 

Puhetta tilaisuudessa johti professori Ilari Karppi.

 

 

 

 

kuisma4

 

 

Juha Kuisman väittelyssä esiintuomat mielipiteet osoittivat, että kyse on perusteellisesti asiaansa paneutuneesta kansanedustajaehdokkaasta.

 

 

 

 

kuisma5

 

 

Kirjaan ranskalaisin viivoin joitain ajatuksia, joita Juha Kuisma esitti:

 

  • Tampere ei pysähdy Tampereen rajoihin
  • asuminen ja työnteko halkaisijaltaan kilometrin suuruisella alueella edustaa ”selliajattelua” pahimmillaan
  • asuminen halutussa paikassa ympäri Suomea ja auto mahdollistavat todellisen vapauden
  • yletön tiivistysrakentaminen merkitsee totalitaristista asumismuotoa
  • työmatkavähennysten poistaminen verotuksessa johtaisi kohtuuttomaan keskittymiseen
  • ihminen tarvitsee hyvin voidakseen visuaalista tilaa
    • ihminen paranee sairaalassa kaksi päivää nopeammin, jos hän saa toipumisvaiheessa katsella puita, kuin että jos hän joutuisi tuijottamaan kiviseinää!

  • Tampereen Eteläpuiston kaavoitussuunnitelmat ovat massoittelultaan törkeitä
  • venäläinen maakaasu on yhä edelleen Tampereen kaupungin tärkein energianlähde ja on ihmeellistä, että päättäjistä kukaan ei tunne huonoa omaatuntoa!

 

 

 

 

kuisma6

 

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Juha Kuisman ytimekäs yhteenveto:

 

 

"Yletön tiivistysrakentaminen merkitsee täydellistä irtikytkentää luonnosta!"

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Kuisma, Keskustan kansanedustajaehdokas Juha Kuisma, Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma, pääministeri Vanhasen erityisneuvonantaja Juha Kuisma, Jaakko Stenhäll,

Ihmeellistä, että Henna Virkkunen yhä edelleen jaksaa jääräpäisesti puolustaa Kokoomuksen karilleajanutta kuntauudistusta

Tiistai 11.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner´n luonnikkaasta esiintymisestä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä lauantaina 8.2.2014.

 

Tänään joudun ”raportoimaan” kuntaministeri Henna Virkkusen jääräpäisestä esiintymisestä samoilla politiikka- ja toimintapäivillä sunnuntaina 9.2.2014.

 

Hallituspuolueiden edustajien esiintyminen erosi toisistaan kuin yö ja päivä – mustanpuhuva ja pelottava yö oli Henna Virkkunen ja valoisa sekä tulevaisuudenuskoinen päivä puolestaan Mikael Jungner!

  

Politiikka- ja toimintapäivien toisen päivän aloitti tapahtuman ehkä tärkein osio, jonka teemana oli:

 

Mihin menet kuntauudistus?

 

virkkunen1

Tässä session alustajat ennen alustusten alkamista:

 

Ministeri Henna Virkkunen: Mitä kuuluu kuntauudistukselle?

 

Professori Arto Haveri (oikealla): Kuntauudistus itsehallinnon näkökulmasta.

 

Kansanedustaja Tapani Tölli (keskellä): Kuntauudistus kestävälle pohjalle.

 

 

 

virkkunen2

 

 
Session mainiona juontajana toimi Keskustanuorten varapuheenjohtaja, Joensuun kaupunginvaltuutettu Katja Asikainen – ministeriainesta joskus tulevaisuudessa!

Olipa piristävää kuulla Virkkusen ja Haverin esitysten jälkeen, kun juontaja totesi Tölliä areenalle juontaessaan jotenkin siihen suuntaan, että nyt sitten saamme kuulla, miten asiat pitäisi hoitaa!

 

 

 

virkkunen3

 

 

Ministeri Virkkunen paukutteli alustuksensa puhujapöntöstä tapansa mukaan tunteettomasti ja kaavoihinsa kangistuneena, vaikka kai hänellekin pitäisi pikkuhiljaa olla valjennut, että Kokoomus on kuntasuunnitelmillaan karilla ja vahvasti onkin.

 

 

 

virkkunen4

 

 

Tässä Virkkusen esittämässä diassa on kaksikin kohtaa, joiden sanomaan kannattaa pysähtyä.

 

 

Oli monille kokeneillekin Keskustan päättäjille yllätys, että Kokoomuksen hellimän kuntauudistuksen pakkoliitospykälän eräs laukaisukohta olisi se, jos naapurikuntien taajama-alueet ovat kasvaneet yhteen! Taajama-alueiden yhteenkasvaminen olisi siis Kokoomuksen ajamassa pakkoliitosmallissa yksinään elementti, joka merkitsisi kuntien pakkoliitosta!

 

Tämä Virkkusen esittämä näkökohta oli Keskustan kaksipäiväisten politiikka- ja toimintapäivien todellinen uutispommi!

 

 

Tässä diassa on yksi Tampereen seutukunnan pakkoliitosta merkitsevä yksi toinenkin kohta ja se on tämä:

 

”Alueen taloudellinen eriytymisperuste 150 euroa/as”

 

Tampereella tulotaso on 500 euroa per asukas pienempi kuin kehyskunnissa ja kun Kataisen-Virkkusen linja on se, että he sallisivat eroksi ainoastaan max 150 euroa/asukas, niin Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan pakkoliittäminen Tampereeseen toteutuisi, jos Kokoomus saisi asian päättää!

 

Onneksi asia ei ole Kokoomuksen päätettävissä ja siitä Tampereen kehyskunnat saavat kiittää Keskustaa.

 

 

virkkunen5

 

 

Alustusten jälkeen Arto Haveri, Henna Virkkunen ja Tapani Tölli vastasivat salintäyden yleisön kysymyksiin.

 

 

Keskeinen Virkkusen ajatuksia kritisoiva kuulijoiden näkemys oli se, että koko selvitysalue saisi äänestää kuntien pakkoliitosten puolesta tai niitä vastaan.

 

Täytyy kummastella ministeri Virkkusen näkemystä, että esimerkiksi Tampereen asukkaat saisivat päättää Vesilahden, Lempäälän, Nokian, Kangasalan, Ylöjärven tai Pirkkalan asukkaiden puolesta, että niiden pitää pakkoliittyä Tampereeseen.

 

Kummallisia ovat Kataisen hallituksen ministerien ajatuksenjuoksut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, Arto Haveri, Tapani Tölli, Kokkomuksen kuntaliitossuunnitelmat, pakkoliitokset kuntien pakkoliitokset, Kokoomuksen pakkoliitokset Kokoomuksen ajamat kuntien pakkoliitokset, Kataisen-Virkkusen pakkoliitoshallitus, Lempäälän pakkoliitos,

Pelkään, että Tampereen kaupunkiseudun kuntien pakkoliitoshankkeessa käy kuten Viljakkalassa

Lauantai 11.1.2014 - -Esko Erkkilä-

On kokemuksen kautta koettuna ja tiedossa, että Ylöjärvellä kokoomuksen ja SDP:n kaupunginvaltuutetut yksissä tuumin ajoivat ratkaisevassa äänestyksessä Viljakkalan terveyspalvelut alas.

 

Sama tilanne on Eduskunnassa odotettavissa, jos ministeri Henna Virkkunen jääräpäisyyttään ajaa Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien mestaussuunnitelman siihen jamaan, että Kataisen-Urpilaisen hallitus antaa ns. kehyskuntien pakkoliittämistä merkitsevän hallituksen esityksen.

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajossa Kokoomus ja SDP toimivat yksimielisesti vastoin laajaa kansalaismielipidettä ja veikkaan, että samoin tulee käymään Eduskunnan suuressa salissa, kun käsitellään kuntien pakkoliitossäädöksiä!

 

Kokoomuskansanedustajista erityisesti Kimmo Sasi (Tampere), Arto Satonen (Sastamala) ja Harri Jaskari (Tampere) ovat pontevasti kertoneet haluavansa muita vaihtoehtoja kuin Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden pakkoliittäminen Tampereeseen.

 

Kuinkahan Sasin, Satosen ja Jaskarin pokka pitää äänestystilanteessa – uskaltavatko liittyä järkeviä äänestävien joukkoon!

 

 

*********

 

 

Eilen tulleen tiedon mukaan Henna Virkkunen olisi armahtamassa Vesilahden Tampereen ikeestä ja nyt hän on pakottamassa vain…

 

  • Pirkkalaa
  • Ylöjärveä
  • Lempäälää
  • Kangasalaa

 

ja

 

  • Nokiaa…

 

…liittymään pakolla Tampereeseen!

 

 

Positiivisena näen lukuisten muiden kanssa sen, että nykyhallituksen aikana pakkoliitoksia ei ole mahdollista toteuttaa ja on varmaa, että Henna Virkkunen ei ole sen hallituksen kunta-asioista päättävä ministeri, joka toteuttaisi nykyisen hallituksen tahdon kuntien pakkoliitoksista.

 

Henna Virkkusen ja Kataisen-Urpilaisen hallituksen toiminta vastoin laajaa kansalaismielipidettä onkin nähtävä kiusantekona seuraavaa hallitusta ja sen työskentelyä kohtaan.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen, Pirkkalan pakkoliittäminen, Ylöjärven pakkoliittäminen, Lempäälän pakkoliittäminen, Kongaslan pakkoliittäminen, Nokian pakkoliittäminen, Pirkkala. Kangasala, Ylöjärvi, Lempäälä, Nokia, Vesilahti,

Mikko Alatalo: "Hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan"

Tiistai 7.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan eiliseen juttuuni, joka käsitteli Kokoomuksen suunnitelmia ns. kehyskuntien pakkoliittämiseksi keskuskuntiin.

 

Puhun tänään kuitenkin ”suulla suuremmalla”, kun julkaisen kansanedustaja Mikko Alatalon Tamperelainen-lehden nettiversiossa eilen eli 6.1.2014 julkaistun kirjoituksen.

 

Alatalo kirjoittaa näin:

 

 

***********

 

 

”SDP:n ja Kokoomuksen johtajat lupasivat kaksissa vaaleissa 2011 ja 2012, että kuntien pakkoliitoksia ei tule.

 

Nyt kuitenkin ministeri Henna Virkkusella (kok) on kovat piipussa ja yhdeksän kaupunkiseudun pakkoliitoslaki on valmiina, kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kirjoittaa.

 

Lue kirjoitus täältä:

 

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ministeri Virkkusen piti jo julkistaa kehyskuntien pakkoliitokset joulun alla. Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDPn ja Kokoomuksen johto ’epäviisaana’ ja ’huonon ajankohdan’ vuoksi.

 

Osalla kokoomuksen kansanedustajista alkoi mitta täyttyä, koska he olisivat saaneet pakkoliitoslistan joululahjaksi ja joutuneet myös puolueidensa omien kuntapoliitikkojen rumputuleen. Listan julkistamisajankohtaa ovat hallituspuolueiden kansanedustajat jopa pitäneet ’ilkeämielisenä temppuna’.

 

Pakkoliitoslista tarkoittaa Pirkanmaalla sitä, että hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan Tampereeseen elleivät itse älyä liittyä.

 

Isäntäkuntana toimii Tampere, rengeiksi ja suurkaupungin lähiöiksi alistetaan kehyskunnat.

 

Hallituksen suunnitelmissa ovat myös Turun, Lahden, Jyväskylän ja viiden muun kaupunkiseudun pakkoliitokset. Sen sijaan pääkaupunkiseutu saa ratkaista liitoksensa omalla mallillaan. Se on ilmiselvästi poliittinen ratkaisu, koska Kokoomuksen valtakunnan kannatuksesta noin 40 prosenttia tulee metropoli-alueen kunnista, SDP:lläkin neljännes.

 

Tähän asti hallituspuolueiden kansanedustajat ovat vakuuttaneet, että pakkoliitoksia ei tule. Nyt he ovat havahtuneet, mitä pakkolaki todella tarkoittaa esimerkiksi juuri Pirkanmaalla. Lakiesitys on myrkkyä heille. Varmasti seuraavissa eduskuntavaaleissa ainakin kehyskuntien äänestäjät muistavat, ketkä kansanedustajat ovat lahdanneet heidän kotikuntansa. Mm. kehyskuntien tonttimaiden käyttö ja monet muut asiat ratkaistaan tämän jälkeen Tampereen valkoisessa talossa. Kyseessä on vallanriisto.

 

Suomen Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Sen sijaan me esitämme itsenäisiä kuntia ja niiden välistä yhteistyötä kotikunta-maakunta-mallilla. SOTE-asiat hoidettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta.

 

Kuntien ongelmat eivät ratkea kuntarajoja muuttamalla, vaan yhteistoimin ja tehostamisella. Sitä paitsi, ovatko yhdyskuntarakenne ja pendelöinti päteviä perusteita pakkoliitoksiin perustuslain kannalta? Voiko isäntäkuntamalli todella tulla voimaan, jos perustuslain mukaan kunnilla on itsemääräämisoikeus? Ja missä on yhdenvertaisuus, jos pääkaupunkiseutu saa jäädä pakkolain ulkopuolelle?

 

Hallitus on vankka ja kätyrlauma sankka, vaikka omissakin vastustetaan. Ministeri Virkkunen on vakuuttanut, että kuntien pakkoliitokset alkavat toden teolla, kun takaraja eli sote-laki plus kuusi kuukautta on kulunut umpeen.

 

Tänä vuonna siis näemme monen kotikunnan hautajaiset. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

Nahkurin orsilla tavataan.”

 

 

*****************

 

On hyvä, että koko Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo selventää sen kuvion, johon Kokoomus on kuntaliitossotkuillaan ajamassa pirkanmaalaisten elämän!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, hallitus pakkoliittää Nokian, hallitus pakkoliittää Ylöjärven, hallitus pakkoliittää Lempäälän, hallitus pakkoliittää Kangasalan, hallitus pakkoliittää Pirkkalan, hallitus pakkoliittää, Virkkunen pakkoliittää, kokoomus pakkoliittää,

Kunnallisvaaleissa jokainen kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille annettu ääni merkitsee suurkuntahankkeiden etenemistä

Torstai 27.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Aamulehden viime tiistaina eli 25.9.2012 järjestämään kuntavaalikiertueen ensimmäisen yleisötilaisuuden antiin.

 

Oli hämmästyttävää, kuinka suurella äänten enemmistöllä läsnä ollut tamperelaisyleisö torppasi Kataisen, Virkkusen ja Urpilaisen kohkaaman kuntauudistuksen, johon oleellisena osan kuuluisi suur-Tampereen muodostaminen.

 

Omaan toimivia ja monipuolisia suhteita hallituspuolueiden paikallisiin edustajiin, mutta joudun nyt selkeästi toteamaan, että jokainen hallituspuolueiden edustajille kunnallisvaaleissa annettu ääni kaventaa kansalaisdemokratiaa rajusti.

 

Paikalliset kokoomuslaiset ja demarit – ehkä jopa jotkut vihreätkin - saattavat aidosti toimia itsenäisten kuntien puolesta ja suur-Tamperetta vastaan. Sillä ei kuitenkaan ”isossa kuvassa"ole pienintäkään merkitystä, koska kokoomus ja SDP laskevat jokaisen heille annetun äänen puoltavan hallituksen kuntauudistusta.

 

Tampereen kehyskunnissa jokainen hallituspuolueille annettu ääni antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lopettaa Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

Jos näiden kuntien asukkaat haluavat, että kotikunta säilyy myös jatkossa itsenäisenä, on varmin tapa varmistaa tämä äänestämällä Suomen Keskustan ehdokasta.

 

Oli ilahduttavaa, että myös tamperelaisten enemmistö haluaa säilyttää kehyskunnat itsenäisinä.

Tästä saimme vakuuttavan todisteen, kun kuntavaalikiertueen yleisö oli lähes 70 %:n osuudella suur-Tamperetta vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kehyskunnat, suur-Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti,

Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen lautakunnat, Tampereen lautakuntavalinnat, Harri Jaskari, Anna-Kaisa Ikonen, Marja Tiura, Heikki Siikaniva, Henna Virkkunen, Suur-Tampere, Lempäälä, Ylöjärvi, Lempäälän päättäjät mahtuvat yhteen taksiin,

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.


Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

varapurku1

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.


Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.


Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

varapurku2

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

varapurku3

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

varapurku4

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

varapurku5

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

varapurku5plus

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.


Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.


Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?


Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

varapurku6

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.


Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.


Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!


Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Sulkavuori, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Vihioja, Houkanoja, Lahdenperänkatu, Koivistonkylä, Lempääläntie, Ramboll Oy, Ikea, Ikea-räjäytykset, viettopurkuviemäri, . Koivistonkylän Prisma, Prisma, Palokallion Omakotiyhdistys, Tavase Oy,

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, lähidemokratia, demokratia, Lempäälä, Juupajoki, Suur-Tampere,

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-


MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.


Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.


Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

Olli_Viitasaari1

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

Olli_Viitasaari2

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Viitasaari, kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari, Suur-Tampere, kuntauudistus, Virkkusen kuntamalli, MSL-Tampere, MSL, Lempäälä, Kuntaliitto,

Vaalilehtien helmi: "Lempäälä on meidän juttu"

Perjantai 20.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalit ovat merkinneet varsin vähien vaalilehtien ilmestymistä markkinoille.

Jokunen niitä on kuitenkin käsiini sattunut ja niistä ehdottomasti paras on Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti:


”Lempäälä on meidän juttu”.


img_0910.jpg

Lehti on tabloid-kokoinen ja siinä on kahdeksan sivua.

Lehden vastaava toimittaja on Panu Pirhonen ja sivunvalmistus on Arto Kantolan käsialaa. Lehden ulkoasu ja sen selkeä rakenne olivat elementtejä, joihin ansiosta ”tykästyin” lehteen heti ensi silmäyksellä.



img_0900.jpg


Lehden toisella sivulla on VTT Paavo Väyrysen kirjoitus, jossa on osuva otsikko:


”Varo näppejäsi, Henna!

 

Teksti on vahvaa tekstiä ja jutun otsikoinnille on annettava täydet pisteet.


img_0901.jpg


Samalla sivulla on Juha Kuisman laatima kirjoitus, joka käsittelee samaa asiaa kuin Väyrynen. Myös Kuisman kirjoituksen otsikko kertoo oleellisen:


”Suur-Tampere olisi tuhlauskone”.



img_0904.jpg


Matti Mönttinen on laatinut jutun Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen haastattelusta ja myös tämän jutun otsikko on onnistunut:


”Presidentinvaaleissa päätetään Suomen suunnasta”.


img_0905.jpg

Juha Kuisma on laatinut vaalilehteen useitakin kirjoituksia ja hyvä on hänen juttunsa


”Asumisessa on kyse vapaudesta”.


Tämä kirjoitus pitäisi ehdottomasti lukea kaikkien niiden, jotka vouhottavat hajarakentamisen hallinnan periaatteista.

img_0906.jpg


Kansanedustaja Mikko Alatalo on taitava sanankäyttäjä. Hän osaa tuottaa painavaa tekstiä ja pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.


”Hiilenmustat tuliaiset Durbanista”


–kirjoitus on Mikkoa parhaimmillaan.


img_0908.jpg


Kansanedustaja Arto Pirttilahden kirjoitus


”Edessä monien haasteiden ja vaalien vuosi”


kokoaa alkaneen vuodet keskeiset haasteet selkeään muotoon. Arton kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan, sillä siinä on aikaan sopivaa sanomaa.

img_0909.jpg


Lempäälän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri käsittelee kirjoituksessaan kuntien kehittämisen jäämistä olemattomalle huomiolle, kun kokoomusministeri Henna Virkkunen yrittää pakolla runnoa kuntauudistusta läpi. Hämäläinen-Ylikahri toteaa, että hän on jo pidempään pohtinut Pirkanmaan liiton kokonaisuutta. Hyvää ja aiheellista pohdintaa!



img_0911.jpg


Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Tuukka Liuha käsittelee ”tuukkamaisen” mittaisessa ja perusteellisessa kirjoituksessaan ihmisten hyvinvointia ja arjen valinnanvapautta.

Molemmat otsikossa mainitut arvot ovat nykyhallituksen toimien vuoksi uhattuina. Tuukan kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan – sen anti avautuu ja paranee lukukertojen lisääntyessä. Puhun kokemuksesta!



Valitan, että ”arvosteluuni” eivät tällä kerralla mahtuneet kaikki vaalilehden kirjoitukset. Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja voin vakuuttaa, että niiden lukeminen kannatti.


Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti pitäisi kuulua koko sisällöltään Tampereen ja Tampereen seudun kuntien luottamushenkilöiden "pakolliseen" opiskelumateriaaliin - näin puoluekantaan katsomatta. Uskon, että vaalilehdessä esiintuotujen näkökohtien huomioiminen päätöksenteossa olisi etu kaikille Tampereen ja Tampereen seudun asukkaille!



Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön julkaisema vaalilehti ei ole yhden kuukauden lehdykäinen vaan siitä löytyy asiaa pidemmänkin ajan käsittelyyn.

Kiitokset kunnallisjärjestön puuhahenkilöille – olette onnistuneet kerrassaan mainiosti!

Erityiskiitokset Lempäälän kunnanvaltuutettu Mikko Kärjelle, joka toi nipun lehtiä Paavo Väyrysen vaalimökille Keskustorille. Lehdet olivat painotuoreita, kun saimme ensimmäiset kappaleet käsiimme.



-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lempäälä on meidän juttu, Panu Pirhonen, Arto Kantola, Paavo Väyrynen, Juha Kuisma, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Maikki Hämäläinen-Ylikahri, Tuukka Liuha, Timo Laaninen, Matti Mönttinen, Mikko Kärki,

Omista omenoista tuoremehua turvallisesti ja edullisesti

Torstai 1.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalan-Lempäälän 4H ry:n tuoremehuasema Pirkkalassa on tullut tutuksi jo useana vuonna omenasatomme jalostamisessa omenatuoremehuksi.

 

Sain olla mukana, kun 62 kiloa omenoitamme jalostui mehuksi elokuun viimeisenä päivänä.

 

Aika oli varattuna etukäteen ja 45 minuutin kuluttua meillä oli valmista omenatuoremehua 43 litraa. Sen lisäksi saimme automme takakonttiin puristejaetta roskasäkkiin pakattuna 18 kiloa eli hävikiksi muodostui vain yksi kilo!

 

Tuoremehusaannoksi muodostui aavistuksen verran alle 70 %. 

 

Puristejae palautetaan asiakkaille ja se olisi herkkua kaikille kotieläimille. Jonain vuonna käytimme puristejakeen kotiviinin eräänä raaka-aineena, mutta nyt se päätyi kotikompostimme mainioksi heräteaineeksi.

 

pict1404.jpg

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasema sijaitsee Pirkkalassa osoitteessa Turkkirata 12.

 

pict14032.jpg

 

Omenat punnitaan, sillä tuotemehupuristamisen veloitusperusteena ovat omenakilot.

 

pict1407.jpg

Ensimmäinen työvaihe on asiakkaan tuomien pullojen asettaminen höyrykuumennukseen. Silla taataan hygieniaketjun aukottomuus.

 

pict1406.jpg

Valmistusprosessi alkaa laittamalla omenat kuljettimelle, joka nostaa ne rouhimelle.

 

pict1411.jpg

 

Rouhin jauhaa omenat rouheeksi, joka putoaa liinojen päälle. Liinojen avulla muodostetaan kakut, joita

 

pict14102.jpg

 

…asetetaan neljä päällekkäinen.

 

 

pict14122.jpg

Neljän kakun korkuinen ”kakkutorni” puristetaan hydraulisella puristimella, jotta rouheesta saadaan mehu valumaan erilleen välisäiliöön.

 

pict14132.jpg

Välisäiliöstä mehu johdetaan putkistoa pitkin kuumennukseen, jossa lämpötila on vähintään 76 astetta. Seitsemänkymmenenkuuden asteen lämpötila on riittävä, jotta haitalliset ainekset eivät pääse pilaamaan valmista tuoremehua.

 

pict1416.jpg

 

Pullotuksen jälkeen saadaan…

 

pict14202.jpg

…varmasti aitoa omenatuoremehua!

 

Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen tuoremehuasemalla puristusveloitus on 0,85 €/omenakilo. Meidän tapauksessamme se merkitsi, että valmiin omenatuoremehun valmistuskustannukseksi muodostui 1,23 €/litra.

 

Litrahinta ei ole mikään halpa, mutta se on kokonaisedullinen, sillä kyse on pastöroidusta todellisesta täysmehusta.

 

Toivottavasti myös Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistys saa tuoremehuaseman avulla kerrytettyä varojaan muuhun toimintaansa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkkalan-Lempäälän 4H ry, omenatuoremehu,

Ari Arvelan Sentteri-tilaisuudessa oli vieraita läheltä ja kaukaa

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Ari Arvela Vesilahdelta järjesti tukiryhmänsä kanssa tilaisuuden Sentterissä torstaina 7.4.2011.

Tilaisuus sattui säiden osalta hyvään saumaan, sillä kevätsade piiskasi samaan aikaan vaalimökkejä Keskustorilla ja samalla se karkotti yleisön pois vaalimökeiltä.

Ari Arvela on luottamusta nauttiva henkilö Vesilahdella sekä lähikunnissa. Hänellä on myös maakunnallisia luottamustehtäviä, joten Arvelan taidot sekä yhteistyökyky on todettu laajemmaltikin.

Sentteri-isäntänä seurasin hetken Arvelan vaalitilaisuutta ja totesin, että hänellä oli vieraita läheltä ja kaukaa.

 

pict0964.jpg

 

Simo ja Leena Lemberg Lempäälästä saapuivat Sentteriin heti Arin ilmoituksissaan kertomana aikana.

Lembergit joutuivat hieman odottamaan Arvelaa, sillä Tampereen liikennevilinä ja edellisen vaalitilaisuuden pitkittyminen merkitsivät Arille pientä kiirettä.

Veikkaan, että Simo ja Leena Lemberg sekä Ari Arvela keskustelivat kahden naapurikunnan – Lempäälän ja Vesilahden – ajankohtaista asioista.

 

pict0960.jpg

 

Ari Arvela (oikealla) sai tilaisuuteensa vieraaksi maatalouspiireissä valtakunnallisestikin tunnetun henkilön eli Jussi K. Niemistön Laihialta.

Jussi K. Niemistö on erityisesti viljanviljelyssä uranuurtaja monien viljelyteknisten menetelmien kehittäjänä. Hänen ansionsa ovat kiistattomat, sillä Jussi K. Niemistö on useana vuonna voittanut Käytännön Maamies-lehden satokilpailun.

Saan olla itsekin tyytyväinen, sillä olen osallistunut Jussi K. Niemistön kanssa eräiden viljanviljelyyn liittyneiden projektien toteuttamiseen. Jussi K.:n rooli projekteissa on ollut edelläkävijäviljelijän näkökulma ja minulla viljaa jalostavan teollisuuden rooli – hyvin olemme yhteisen sävelen löytäneet!

Kiitän Ari Arvelaan mielenkiintoisia vieraita saaneen tilaisuuden järjestämisestä ja toivottelen hänelle menestystä vaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asri Arvela, Sentteri, Jussi K. Niemistö, Simo Lemberg, Leena Lemberg, Lempäälä, Vesilahti,

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

pict1384.jpg

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

pict1378.jpg

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

pict1375.jpg

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:


Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?
 

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Ideapark, Lempäälän Ideapark, Mikko Alatalo, Tammerkosken sillalla, Viivy vielä hetki, Jammi, Jammi Humalamäki,

Kansanedustajaehdokkaiden Reino&Aino- tanssikilpailu Lempäälän Ideaparkissa oli piristävä poikkeus vaalitaiston lomaan

Sunnuntai 6.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat osallistuivat leikkimieliseen tanssikilpailuun Reinot tai Ainot jalassa Lempäälän Ideaparkin Keskuspuistossa lauantaina maaliskuun 5. päivänä.

Tapahtuman järjestivät Sumeliuksenkadun Klubi Oy yhteistyössä Ideaparkin ja Reino&Aino-tuotemerkin kanssa. 

Tiukkoina, mutta lempeämielisinä tuomareina kuultiin Jone Nikulaa, Anne Helistöä, Leila Viitalaa sekä Arto Huhtista.

Tapahtuman tuotto ohjattiin Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lastensuojelu- ja seniorityöhön.

Ennakkoilmoittautuneista kansanedustajaehdokkaista olivat paikalla ainakin;

  • Marko Asell (sdp)
  • Ritva Asula-Myllynen (kok)
  • Iinu Kuusento (kesk)
  • Katariina Kähkölä (kesk)
  • Sanna Ojanen (kok)
  • Hanna Tainio (sdp)
  • Timo Taivalsalmi (kesk)
  • Satu Telemäki (kok)
  • Marja Tiura (kok)
  • Jouni Ovaska (kesk)
  • Pertti Virtanen (pers)

”Jälki-ilmoittautuneina” mukaan ehtivät Marco Roth (kd) sekä Riitta Haapala (kd) – myös Niina Koivuniemi (vas) oli mukana.

Osanottajajoukko oli naisvoittoinen, joten Pispalan jalkapallojoukkue, joka ainakin omien sanojensa mukaan pelaa jalkapalloa Reinoilla, toimi kolmen miehen voimin naisedustajien tanssikavaljeereina. Mukana oli myös muita miesvahvistuksia Pirkanmaalta ja nähtiinpä parketilla myös yksi miesvahvistus Argentiinasta!

Leikkimielisen kisan voitti Riitta Haapala argentiinalaisen Fernandon kanssa. Jouni Ovaska ja daaminsa Marja Tiura jakoivat toisen sijan yhdessä Satu Telemäen & kavaljeerin kanssa. Neljännen sijan finaalissa tanssi Raili Naskali sanavalmiin pispalalaisvahvistuksen kanssa.

Tässä muutama kuva leikkimielisen kisan eri vaiheista:

 

pict1318.jpg

 

Pitävätköhän Sanna Ojanen ja Timo Taivalsalmi peukaloita pystyssä sen merkeissä, että ovat valmiita jatkamaan yhteistä hallitustaivalta myös kevään eduskuntavaalien jälkeen?

 

pict1289.jpg

 

Jouni Ovaska ja Marja Tiura tapailivat esityksessään hieman uusiakin kuvioita - hyvin he onnistuivat!

 

pict1301.jpg

 

Raili Naskali kertoi haastattelussa, että hänellä oli tanssin aikana hieman vaikeuksia, sillä hän on aina tottunut viemään - ainakin asioita eteenpäin - ja nyt piti olla vietävänä!

 

pict1251.jpg

 

Katariina Kähkölä ja Marco Roth ovat tottuneet johdattelemaan asioita eteenpäin vakaasti ja tarmolla - samansuuntaiset työtehtävätkö merkitsevät, että vakaasti sujui heidän tanssinsakin.

 

pict1272.jpg

 

Nokialaisparin Iinu Kuusento/Marko Asell tanssi oli vauhdikasta katseltavaa. Iinu sai tanssin alkutahtien aikana painijamestarin puhdasoppiseen siltaan - vai olikohan Markolla jotain osuutta asiaan?

 

pict1298.jpg

 

Hanna Tainion ja pispalalaisvahvistuksen tanssi oli varmaa ja vakuuttavaa. Tässä he vasta valmistautuvat esitykseensä.

 

pict1333.jpg

 

Sopivan kärjekkäänä, mutta tasapuolisena tuomariston päällikkönä toimi Jone Nikula.

 

Raili Naskalin parina tanssinut sanavalmis kavaljeeri sanoi terveisinään vankan totuuden lähestyvien eduskuntavaalien tiimoilta:

 

Vain äänestämällä pystyy äänestämään!

 

Hyvin sanottu!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reino&Aino, Ideapark Lempäälä, Iinu Kuusento, Katariina Kähkölä, Timo Taivalsalmi, Raili Naskali, Marko Asell, Ritva Asula-Myllynen, Sanna Ojanen, Hanna Tainio, Satu Telemäki, Marja Tiura, Marco Roth, Riitta Haapala, Niina Koivuniemi, Jone Nikula,

Toivottavasti MAL-aiesopimus 2011 - 2012 jää aiesopimukseksi

Perjantai 14.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.1.2011 kokouksessaan asiakirjan, jonka nimi on: "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011 - 2012".

Saman asiakirjan ovat hyväksyneet tai tulevat hyväksymään

  • Ympäristöministeriö
  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Liikennevirasto
  • Pirkanmaan ELY-keskus
  • Kangasalan kunnanvaltuusto
  • Lempäälän kunnanvaltuusto
  • Oriveden kaupunginvaltuusto
  • Nokian kaupunginvaltuusto
  • Pirkkalan kunnanvaltuusto
  • Vesilahden kunnanvaltuusto
  • Ylöjärven kaupunginvaltuusto

Asiakirjassa on paljon hyvää, mutta haja-asutusalueiden kannalta se sisältää periaatteen, joka saattaa olla jopa perustuslain vastainen.

Kiistanalainen kohta kuuluu näin:

"Kunnat hyväksyvät haja-asutuksen ohjauksen seudulliset periaatteet. Haja-asutusalueelle suuntautuvaa pientalorakentamista vähennetään asteittain kussakin kunnassa. Sopijapuolet pyrkivät suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selkeyttämällä vaikuttamaan siihen, että kunnilla on välineitä tämän tavoitteen toteuttamiseen."

Teksti ei sovi vapaan maan demokraattisiin periaatteisiin. Kenenkään asuinpaikan valintaa ei ole ennen Suomessa kyseenalaistettu. Nyt se tehdään tällä asiakirjalla.

Arvostan Mikko Kriikun, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahden kaupunginvaltuustossa tästä asiasta käyttämiä puheenvuoroja.

MAL-sopimus, kuten nyt hyväksyttyä sopimusta kutsutaan, jää toivottavasti haja-asutusalueiden pientalorakentamisen osalta kuolleeksi kirjaimeksi. Paikallisten päättäjien on nyt Tampereen seutukunnalla valvottava, että näin käy.

Nyt solmittu sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuonna 2012 sopimus uudistetaan ja arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa aiesopimus koskemaan koko työssäkäyntialuetta.

Vuoden 2012 uudistus merkitsee, että mm. Hämeenkyrön päättäjät joutuvat ottamaan kantaa tähän sopimukseen. Toivottavasti Hämeenkyröstä löytyy silloin viisautta jaettavaksi koko Tampereen seutukunnalle.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MAL-sopimus, maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimus, Tampere, Hämeenkyrö, Lempäälä, Ylöjärvi, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti, Kangasala, Nokia, Pirkanmaan ELY-keskus,

Vanhemmat kirjoitukset »