Kuremäen nunnaluostari - kokemisen arvoinen käyntikohde itä-Vironmaalla

Lauantai 18.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pühtitsan nunnaluostari on luostari koillis-Virossa Illukan kunnan Kuremäen kylässä.

Jumalan äidille pyhitetty luostari on perustettu 1892 - 1895.

Olen vieraillut luostarissa aiemminkin ja pääsin käymään siellä perhekuntani kanssa uudestaan elokuun alussa 2010.

Luostarin pääkirkko on rakennettu sata vuotta sitten eli vuosina 1908 - 1910. Kirkkoon mahtuu 1 200 henkeä.

Luostarin pääportti avataan ainoastaan, kun luostarin asukas saatellaan viimeiselle matkalleen portin ulkopuolella sijaitsevalle hautausmaalle. Pääportti avataan myös silloin, kun Moskovan kirkon johtaja vierailee luostarissa.

Vain näiden tapausten yhteydessä pääportti avataan - muuten esim. ambulanssien ja paloautojen saapuminen luostarin alueelle tapahtuu sivuporteista.

Luostarin alueella asuu yli sata nunnaa ja noviisia. Nunnat liikkuvat luostarin alueella sankan vierailijajoukon keskellä ja toimittavat hälystä piittaamatta omia askareitaan.

Nunnia ei saa kuvata ja tätä periaatetta vierailijat noudattavatkin.

Luostarin puutarha on todellinen "luostarin puutarha", jota nunnat hoitavat huolella ja suurella vaivannäöllä. Puutarhassa on lukemattomia hienoja kukkia ja muita erikoisia kasveja, joita on ilo katsella.

Luostarin alueella on Viron kuvatuimmat halkopinot. Halot on pinottu kauniisti suuriksi rakennelmiksi, jotka on ladottu siten, että kuivat halot säilyvät mahdollisimman kuivina myös sadesäällä. Luostarissa on haloista riippumaton keskuslämmitysjärjestelmä, joten halkopinot ovat varapolttoainetta ja siten tavallaan rekvisiittaa.

Kuremäen luostari saa virolaisen liike-elämän vaikuttajilta taloudellista avustusta. Käyntimme aikana tapasimme luostarin alueella mm. erään hyvin menestyneen virolaisen liikemiehen.

 Avustusten vuoksi luostarin kaupalliset toiminnot ovat vaatimattomia, sillä niihin ei ole suurta tarvetta.

Pühtitsan nunnaluostari on paikka, joka kannattaa valita käyntikohteeksi, kun matkailee itä-Vironmaalla.

Luostarin puutarhan kauneus, kirkon harras tunnelma, nunnien hälystä piittaamaton puuhailu ja luostarimäellä aistittava tunnelma ovat kokemus.

Saimme kokea käyntimme lopuksi hartaushetken, jonka luostarin asukkaat järjestivät luostarin portailla. Kokemus oli erikoinen, kun asukkaiden ortodoksinen laulu piti pitkiä taukoja - pitkän tauon jälkeen se taas jatkui.

Näiden kokemusten vuoksi Pühtitsan nunnaluostarissa kannattaa poiketa.

-Esko Erkkilä-

Valasteen putous - Viron korkein vesiputous

Torstai 16.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Ontikassa, itä-Vironmaalla, sijaitsee Viron korkein vesiputous.

 

Valasteen vesiputous laskee vetensä melkein suoraan Suomenlahteen.

 

Vesiputouksella on pudotuskorkeutta 28,5 metriä, mutta siitä virtaava vesimäärä on perin vaatimaton - voi todeta, että keskikesän kuivana aikana putous muistuttaa pikkupojan pippelistään aikaansaamaa "vesiryöppyä".

 

Elokuun 1. päivänä 2010, kun vierailimme Valasteen vesiputouksella, virtaus oli olematon ja vesisuihku "putosi kantapäille". Siitä huolimatta käynti kannatti, sillä näkymät korkealta törmältä Suomenlahdelle olivat mahtavat.

 

Valasteen vesiputous on syntynyt ihmisen aikaansaamana, sillä kysymyksessä on 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennetun kuivauskanavan suu.

 

Putousta ja sen aiheuttamia maastomuutoksia voi katsella näköalapaikalta, josta avautuu hieno näkymä Suomenlahdelle.

 

Valasteen vesiputous lienee kaikkien itä-Viroon matkoja tekevien matkatoimistojen retkikohteena.

 

Valasteen vesiputouksella kannattaa käydä, mutta suuria vesiryöppyjä tai kosken kohinaa ei kannata odottaa, sillä niitä putouksella ei näe.

 

-Esko Erkkilä-

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Kalvin kartano - kartanoiden eräs helmistä Itä-Vironmaalla

Sunnuntai 22.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Kartanokulttuuri omaa Virossa pitkät perinteet. Osa kartanoista on neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen saatu kunnostettua, mutta monet ennen niin hienot kartanot odottavat edelleen kunnostusta.

 

Taannoisella Itä-Vironmaalle suuntautuneella matkallamme ensimmäinen varsinainen kohde oli Kalvin kartano.

 

Kalvi Möis - Kalvin kartano sijaitsee Pohjois-Viron rannikon rantatörmällä n. 1,5 tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta Pietarin suuntaan. Tallinnan - Narvan ja sieltä edelleen Pietariin kulkevalta valtatieltä on matkaa sen verran, että kartanossa saa viettää aikaansa rauhassa.

 

Kalvin historia ulottuu 1200-luvulle, jolloin tanskalaiset tulivat Virumaalle levittämään kristillisyyttä. Kalvi oli varhaisina aikoina vilkas kauppapaikka.

 

Kartano on edelleenkin tanskalaisomistuksessa.

 

Kalvin kartanossa oli ennen viljeltyä maata tuhansia hehtaareja, mutta maareformi muutti kaiken.

 

Kartano on kunnostettu huippuluokan hotelliksi ja kartanohotellissa on useita ylellisiä saleja vieras- sekä neuvottelutiloiksi. Nautimme voileipäkahvit todella hienossa ympäristössä. Viron ylellisimmät vessat taitavat olla Kalvin kartanossa!

 

Kartanon puistolammikon äärellä sijaitseva paviljonki on suosittu konserttipaikka.

 

Nykyisin hotellikäytössä oleva kartanorakennus rakennettiin vuosiluvun 1910 tienoilla. Se on tyyliltään englantilainen. Rakennuksessa on ripaus myös suomalaisuutta, sillä tietyt graniittipinnoitukset ovat Virolahden graniittia.

 

Kalvin kartano kannattaa sisällyttää Itä-Viroon suuntautuvien matkojen kohteeksi. On juhlavaa nauttia kahvikupillinen tai vaikkapa olutlasillinen todella ylellisessä ympäristössä.

 

-Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaa on erilainen

Lauantai 21.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Useimmille suomalaisille Tallinna lähiseutuineen on tuttu kaupunki. Samoin Pärnu sekä Saarenmaan ovat kylpylöidensä kautta tulleet tutuksi monille suomalaisille.

 

Viro Tallinnasta itää Viimsin kylpylästä eteenpäin on aluetta, josta vain harvalla on omakohtaista kokemusta.

 

Olen kerran matkustanut Venäjältä tullessamme Narvasta Tallinnaan, mutta silloin kokemukset Itä-Vironmaasta jäivät pinnallisiksi.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa Itä-Viron kierrokselle heinä…elokuun vaihteessa. Matka oli mielenkiintoinen ja kerron kokemuksistamme näillä sivuilla lähipäivinä.

 

Onnistuneen matkan perusedellytys on hyvä opas. Meille kävi tuuria, sillä Matkapojat Oy:n matkalla oppaanamme oli Oiva Pohjaranta.

 

Oiva on kotoisin Vihdistä ja hän on asunut Virossa viitisentoista vuotta ja on siten hyvin perillä virolaisesta elämänmenosta. Tämä loi hyvät edellytykset opastoiminnalle.

 

Tapaamisiin lähipäivinä!

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on Viron Nokia

Keskiviikko 30.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron valtiovarainministeri Jyrgen Ligi toteaa lehtihaastattelussaan, että monet suomalaiset liikemiehet mieltävät Viron ammattiyhdistysliikkeen maan Nokiaksi.

 

Perusteluna valtiovarainministerin näkemykselle on, että virolaisen ammattiyhdistysliikkeen joustava toimintatapa houkuttelee suomalaisia yrityksiä investoimaan Viroon.

 

Viron onnistuneen talouspolitiikan hieno saavutus tulee olemaan se, kun Viro liittyy euro-alueeseen vuoden 2011 alussa.

 

Suomen joukoahoset ja timorädyt ovat huolehtineet, että maamme luotettavuus ja kiinnostavuus investointialueena on heikentynyt.

 

Yritysilmastot Suomessa ja Virossa ovat kovin erilaiset. Suomalaisten yritysten investointihalu Viroon vie sinne tärkeää tietotaitoa, mikä kehittää Viron yrityselämää.

 

Opettajan ja oppilaan roolit ovat vaihtuneet Suomen ja Viron kesken - Suomen tappioksi.

 

-Esko Erkkilä-

Viro punnersi itsensä euro-kuntoon lyhyessä ajassa!

Maanantai 17.5.2010 - -Esko Erkkilä-

EU-komissio ehdottaa, että Viro liittyy euroalueeseen vuonna 2011.

 

Liittyminen vaatii vielä EU:n huippukokouksen poliittisen hyväksynnän kesäkuussa. Sen jälkeen EU:n valtiovarainministerit vahvistavat asian todennäköisesti heinäkuussa.

 

Viron kehitys neuvostomiehityksen jälkeen euromaaksi tulee olemaan hämmästyttävän nopea. Viron nopea kehitys on vahva näyttö virolaisten sitkeydestä - kommunismin ikeen alta päästyään he ovat laittaneet maansa infran ja talouden kuntoon tinkimättömällä työllä.

 

EU-maiden keskimääräinen valtion velkataakka...

Lue lisää »