Sisterssiläisen sääntökunnan luostarikirkossa Taroucassa Portugalissa

Lauantai 26.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs monista kirkkokohteista oli Taroucassa sijaitseva Pyhän Johanneksen luostarikirkko.

 

 

 

 

Pyhän Johanneksen luostari on perustettu Taroucaan vuonna 1144 ja se oli silloin ensimmäinen sisterssiläisluostari Portugalissa.

 

 

 

Vaikka sisterssiläinen sääntökunta arvostaakin omavaraisuutta, rukoilemista, opiskelua ja työtä on kirkko sisältä komea ja jopa pramea.

 

 

Me suomalaiset rakentajat ja kodinsisustajat tiedämme, että portugalilaiset seinä- ja lattialaatat sekä erilaiset kaakelit ovat Suomessakin tunnettuja sekä arvostettuja rakennustarvikkeita.

 

 

Portugalissa huomaa, että kaakelilaatat ovat suosittuja materiaaleja, joita käytetään useissa paikoissa. Myös kirkoissa on usein kaakelilaatoille tehtyjä taideteoksia, joissa kuvataan raamatullisia tapahtumia – niin myös tässä luostarikirkossa.

 

 

 

***********************

 

 

 

Nyt muutama kuva kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Jätimme Taroucan sisterssiläiskirkon jatkamaan vuosisataista eloaan ja jatkoimme matkaamme yhtä merkittävää kokemusta rikkaampana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nossa Senhora dos Remedios -pyhiinvaelluskirkon 686 askelmaa

Sunnuntai 20.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Lamego on 27.000 asukkaan kaupunki pohjois-Portugalissa.

 

Lamego ja sen kuuluisin nähtävyys Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkko oli eräs kohteemme lokakuun alussa tekemällämme agrologien viininkorjuumatkalla Portugaliin.

 

Lamegon pyhiinvaelluskirkossa valokuvaaminen on kiellettyä, joten kirkon sisältä minulla ei ole valokuvia.

 

 

 

 

 

Nossa Senhora dos Remedios – kirkon kuvaaminen on myös ulkoa vaikeaa, sillä kirkko on niin suuri, että kuvaajalla on vaikeuksia päästä tarpeeksi kauas.

 

Kirkon historia juontaa aina 1300-luvulle saakka, mutta nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vasta vuonna 1750.

 

Kirkon julkisivussa on viitteitä barokki- ja rokokoo –tyyleistä; rakennusmateriaalina on käytetty graniittia.

 

Julkisivua reunustaa kaksi kellotornia.

 

 

 

 

Kirkolle johtaa Lamegon keskuspuistosta 686 rappusta – onneksi me saimme kulkea nuo rappuset alamäkeen eli kirkolta keskuspuistoon!

 

Portaikossa on yhdeksän ”lepotasannetta”.

 

Koko portaikon matkalla on kappeleita, patsaita, suihkulähteitä ja obeleskejä; tässä niistä muutamia valokuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voin vakuuttaa, että 686 askelman kulkeminen alaspäin kävi sekin työstä ja sen vuoksi pitikin ihailla niitä turisteja ja pyhiinvaeltajia, jotka kiipesivät meitä vastaan kun olivat jalan matkalla pyhiinvaelluskirkkoon.

 

 

Todelliset pyhiinvaeltajat kiipeävät nuo 686 askelmaa paljain jaloin kontaten ja on selviö, että perille päästyään heillä on polvet verillä.

 

Osa pyhiinvaeltajista kiipeää nuo portaat toki kontaten, mutta eräänlaiset tyynyt polviensa suojana.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Otimme matkamme ainoan ryhmäkuvan, kun taustanamme oli Nossa Senhora dos Remedios – kirkko!

Mainio matkanjohtajamme Mika Palo polvillaan!

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Lamegon Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkkoon; tuolta me hetki sitten taivalsimme ne 686 askelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reportterina

Keskiviikko 16.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin jäsenet tekivät pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26. – 27.4.2016.

 

 

Olin mukana mielenkiintoisella matkalla.

 

 

Olen kirjoittanut matkastamme muutaman jutun näillekin sivuille ja ne löytyvät, jos googlaa ”Esko Erkkilä Heinäveden Valamo”.

 

 

Sain piirimme toiminnanjohtajalta toivomuksen, jotta kirjoittaisin pyhiinvaellusmatkastamme jutun myös järjestömme joululehteen.

 

 

Tein työtä käskettyä ja nyt, kun joululehtemme on ilmestynyt, on juttuni julkaistu.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehden nimi tänä vuonna on

 

 

Joulunaikaan 2016

 

 

 

 

 

Juttuni on lehden alussa sivuilla 6 ja 7 – mukana on muutama kuva, jotka otin matkamme aikana.

 

 

 

Liitän juttuni tähän siinä muodossa kuin se on julkaistu joululehdessämme:

 

 

 

**********************

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin pyhiinvaellusmatka Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016

 

Pyhiinvaellusmatkat ovat kaiketi aina pitkiä ja hankaliakin, mutta niiden anti matkalaisille korvaa matkan pituuden.

 

Näin kävi myös meille Pirkanmaan eläkeliittolaisille, jotka huhtikuun lopulla osallistuimme Pirkanmaan Eläkeliiton järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamoon.

 

Matka oli kiinnostava, sillä bussilastillinen matkansa varanneita täyttyi nopeasti!

 

Heinäveden Valamossa tulkitaan, että Laatokalla 1300-luvulla perustettu luostari toimii nyt Heinävedellä ja Laatokalle jäi ainoastaan luostarin seinät, joskin myös siellä on sittemmin virinnyt luostarin hengellinen toiminta.

 

Verraton opas ja mainio seuramies opasmunkki Simeon johdatteli vierasryhmäämme paneutumaan ortodoksisuuteen ja Valamon sekä myös Suomen historiaan – kiitokset Simeonille!

 

Laatokan Valamon arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Laatokan jäätietä pitkin Lahdenpohjaan 41 rautatievaunulastillista. Arvoesineistö on nyt pääosin Heinävedellä ja se antaakin Heinäveden Valamolle todellisen luostarin puitteet.

 

Matkalaiset saattoivat osallistua jo saapumispäivän ehtoopalvelukseen ja seuraavana aamuna aamupalvelukseen luostarin Talvikirkossa.

 

Vajaan kilometrin etäisyydellä luostarista sijaitseva hautausmaa oli monen matkalaisen tutustumiskohde.  Hautausmaalla on Valamon asukkaiden hautojen lisäksi läheisen Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautoja.

 

Valamon hautausmaalla on useiden hautojen päällä grobnitsoja eli puusta valmistettuja pientä majaa muistuttavia hirsi- tai lautarakenteisia hautamuistomerkkejä.

 

 

Grobnitsat eli grobut olivat jatkosodan aikana Vienan Karjalassa Uhtuan suunnalla puna-armeijan vihaamia, sillä neuvostosotilaat luulivat suomalaisten piileskelevän grobnitsojen alla ja tulittavan sieltä vastustajiaan.

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna myös kulttuuripersoonia, mm. runoilija Pentti Saarikosken viimeinen leposija on siellä.

 

 

Saarikoski vietti Heinäveden Valamossa useita jaksoja ja vaikka hän ei kääntynytkään ortodoksiksi, on hän saanut viimeisen leposijansa samalla hautausmaalla Valamon veljien kanssa.

 

 

Saarikosken hauta on suosittu käyntikohde ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta suuren valikoiman kyniä!

 

Luostarin kahvila-ravintola Trapesan kotiruokatyyppiset ruokatarjoilut olivat maittavia ja majoitushuoneiden rauha ilman televisiota tai radiota loivat rauhaisat puitteet luostarivierailulle.

 

 

Samovaari kuuluu oleellisena osana ortodoksialueen esineisiin ja niitä on Trapesa-ruokasalissa ja viereisissä Keisarin kabinetissa sekä Punaisessa salissa esillä lähes kolmekymmentä erilaista – kaikki peräisin Laatokan Valamosta!

 

 

Matkalaiset kiittävät matkan järjestäjiä ja Valamon luostaria mielenkiintoisesta matkasta – saimme kokea ortodoksisuuden muotorikkauden ja sen rauhan, joka luostarissa vallitsee.

 

 

******************

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehti sisältää tänä vuonna 122 sivua, se maksaa 8,00 € ja sitä on saatavilla mm. minulta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen

Lauantai 12.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla Helsingin Senaatintorilla maaliskuun 11. päivänä, kun sinne oli vyörynyt talonpoikien traktorimarssi vaatien viljelijöille oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjun ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana.

 

 

Senaatintorille kokoontui 5.000 viljelijää ja 700 traktoria – olin yksi marssijoista ja pääsin henkilökohtaisiin keskusteluihin silloin mm. pääministeri Juha Sipilän kanssa.

 

 

Torille saapui – taisi olla suoraan Kiinaan suuntautuneelta menekinedistämismatkaltaan ministeri Kimmo Tiilikainen ja lupasi, että tukien maksatuksessa tussaroinut Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään moitteettomasti toimivaan Eviraan eli Elintarviketurvallisuusvirastoon.

 

 

Tunnen Eviran entisen pääjohtaja Jaana Husu-Kallion, joka nykyisin toimii maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.

 

 

Kysyin Senaatintorilla Husu-Kalliolta tuoreeltaan kommenttia korkean esimiehensä kertomasta, mutta kunnon virkahenkilönä kansliapäällikkö ei lähtenyt enempään kommentointiin.

 

 

Oma oletukseni on, että nykyinen kansliapäällikkö ja entinen Eviran pääjohtaja kuunteli Tiilikaisen kertomaa mielihyvällä.

 

 

 

*****************

 

 

Asia eteni eilen eli perjantaina 11.11.2016 päätösvaiheeseen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Evira ja Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään.

 

 

Tunnen työelämän ajoilta Eviran ja pidän sitä hyvinhoidettuna virastona ja elintarvikealaa valvovana viranomaisena.

 

 

Mavia eli Maaseutuvirastoa ja sen toimintatapoja en henkilökohtaisesti tunne, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen toiminta on monissa asioissa ollut kelvotonta.

 

 

Pidän ministeri Tiilikaisen päätöstä oikeana; pidän sitä oikeana eritoten, jos uudessa yhdistettävässä virastossa Eviran toimintatavat ja toimintakulttuuri pääsevät vallitseviksi.

 

 

Uskon, että Eviran ja Mavin yhdistämisellä saavutetaan myös niitä päämääriä, joita Keskusta on peräänkuuluttanut, kun se on vaatinut normienpurkutalkoita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain kaksi puolusti ratikkaa!

Tiistai 8.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen eilen järjestämillä Maanantaimarkkinoilla väkimäärää harvensi alkutalven ensimmäinen pakkanen ja erityisesti se hyytävä tuuli, joka Tampereella eilen puhalsi.

 

 

Talvisista olosuhteista huolimatta Keskustan telttakatoksella kävi melkoinen vilske, sillä kaupunkilaiset halusivat kuulla Keskustan kannan Tampereen ratikkaan.

 

 

Järkiratikkalaisena oli mukava kuulla kaikkia niitä kannustavia keskusteluja, joita me järkiratikkalaiset saimme kuulla.

 

 

Korviini sattui ehkä kolmensadan vieraamme joukosta vain kahden henkilön ilmaisema ratikkaa puolustava puheenvuoro!

 

 

Herää aiheellinen kysymys, että ratikkafanaatikot eivät ole kuunnelleet kaupunkilaisten tuntoja tai sitten he ovat umpikuuroja.

 

 

 

 

 

Koleasta pakkassäästä ja vinhasta tuulesta huolimatta telttakatoksellamme oli koko päivän vilkasta.

 

 

 

Telttakatoksellamme oli paljon aktiivisia Tampereen keskustalaisia kertomassa Keskustan tuntoja ja kuuntelemassa tamperelaisten toiveita.

 

 

 

Liitän tähän kuvan vain kahdesta aktiivisesta talkoolaisestamme eli…

 

 

 

 

 

 

…Rachel Njambista sekä Johannes Jonov´sta, jotka molemmat ovat Keskustan listoilla ehdolla ensi vuoden kuntavaaleissa.

 

 

Molemmat osaavat tarttua talkoolaisina asioihin telttakatoksella ja se kertoo, että he osaisivat tarttua oikeisiin asioihin myös kunnallisina luottamushenkilöinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Learning cafe on tehokas ryhmätyömenetelmä

Keskiviikko 26.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana osallistunut lukemattomiin seminaareihin, ”kehittämispäiviin” ja kokouksiin, jotka ovat huipentuneet ryhmätöiden suorittamiseen.

 

Vasta eläkevaarina olen saanut osallistua ryhmätöihin, jotka on toteutettu ”learning cafe” –periaatteella.

 

Learning cafe suomennetaan termillä ”Oppimiskahvila”.

 

Menetelmässä osanottajat jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa omasta näkökulmastaan. Tavallisesti kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen.

 

Jos kirjuri pysyy paikallaan ja ryhmät muuttavat, syntyy siitä tavaton härdelli ja aikaa kuluu tuhottomasti ryhmäläisten siirtymiseen.

 

Mielestäni tehokkaampi tapa on se, että kirjurit muuttavat paikasta toiseen ja ryhmät pysyvät paikoillaan.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että jotkut kirjurit – kun saapuvat uuden ryhmän luokse – esittelevät edellisten ryhmien aikaansaannokset uudelle ryhmälleen.

 

Pidän tätä menettelyä huonoa, sillä silloin uusi ryhmä on tavallaan sidottu edellisten ryhmien ideoihin. Lisäksi tämä menettely vie aikaa teholliselta työskentelyltä.

 

Ryhmien kirjureiksi osuu aina henkilöitä, jotka tykkäävät kuulla omaa ääntään ja tämä heidän ominaisuutensa heikentää learning cafe-menetelmän tehoa.

 

Learning cafe-mentelmässä ryhmätöiden vetäjällä on suuri vastuu, jotta kirjureiksi osataan valita henkilöt, jotka eivät ole suuna ja päänä joka asiassa.

 

Osallistuin eilen Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämispäivään ja päätimme onnistuneen kehittämispäivämme learning cafe-periaatteella toteutettuun ryhmätyöhön.

 

 

Homma sujui hyvin, mutta valitettavasti ryhmäämme viimeiseksi saapunut kirjuri oli juuri tyyppiä, joka oli suuna ja päänä koko ajan.

 

 

Viimeisimmän kirjurin dominointi jätti huonon maun hienon ryhmätyömenetelmän soveltuvuudesta asioiden kehittämiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Läheltä Sinulle" -tapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla oli hieno tapahtuma!

Sunnuntai 11.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen hienon tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla, kun siellä järjestettiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

 

Seurojentalon parkkipaikat olivat autoja täpösentäynnä ja vilkkaampaan aikaan lähiseudun tienvarret olivat täynnä asiakkaiden autoja!

 

 

 

 

 

Olin Rouvan apupoikana, kun hän oli myymässä Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme kasvattamiamme juureksia ja muita trekoolituotteita.

 

 

 

Rouva totesi tilaisuuden jälkeen, että kerrankin saa myyjäistilaisuuden jälkeen todeta, että…

 

 

…kauppa kävi!

 

 

 

Tässä muutama kuva Rouvan osastosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu, joiden johdolla saimme kokea kaikkien aikojen parhaimman ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari pystyy käyttämään otto-oikeuttaan lautakuntien päätöksiin, mutta osakeyhtiöiden hallitusten päätöksiä hän ei pysty peukaloimaan

Tiistai 30.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään osin eilisellä teemallani eli kommentoimalla Tampereen vihreiden ja Tampereen kokoomuslaisten keskinäistä kinastelua, että kuka ryssi delfiinien siirron tai ainakin siirrosta kertomisen.

 

 

Olen kahteenkin kertaan saanut jääkiekko-ottelun kusitauolla miesten vessassa kuulla kommentin, että mitä perkelettä Kummola täällä tekee, kun kommentoija on tarkoittanut minua.

 

 

Saatan jostain kulmasta silmäiltynä muistuttaa Kalervo Kummolaa ja nyt olen erityisen tyytyväinen näköiskaimani mielipiteestä, kun hän eilen jyrähti, että Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus ja yrityksen toimitusjohtaja nauttivat hänen luottamustaan.

 

 

Kummolalla on kanttia sanoa noin, sillä hän johtaa Tampereella kaupunginhallituksen liiketoimintajaostoa, jolla on ratkaiseva rooli Tampereen kaupungin bisnesten hoitamisessa.

 

 

Aamulehti kirjoitti eilen virheellisesti, että Kummola olisi Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälän ”ylin esimies”.

 

 

Osakeyhtiön toimitusjohtajan esimies on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtajalla ei ole sen kummempaa ”ylintä esimiestä”!

 

 

Aamulehden toimittajan kanssa samoilla virhepoluilla on Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, joka jossain vaiheessa oli arvioimassa Tampereen Särkänniemi Oy:n toimia – hänellä ei ole mahdollisuuksia peukaloida yhtiön toimintaa.

 

 

Kokonaan eri asia Kummolan ja Ikosen vaikutusvallalle on silloin, kun valitaan Tampereen kaupungin edustajaa Tampereen Särkänniemi Oy:n yhtiökokoukseen, sillä yhtiökokouksessa valitaan henkilöt mm. yhtiön hallitukseen.

 

 

Kokoomuksen edustaja Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksessa oleva Erkki Axen totesi eilen ykskantaan puoluetoveristaan pormestari Ikosesta Aamulehden uutisen mukaan näin:

 

 

Vaatikoon nyt mitä tykkää, mutta tämä homma on hallituksen päätöksin tehty, ja ei Anna-Kaisalla ole hallituksen päätöksiin mitään sanomista.

 

Erkki Axen on aivan oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen selkänahasta ja kenen lompakosta?

Tiistai 9.8.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä tuli eilen ulos julkisuuteen ja kertoi tammi-kesäkuun tuloksestaan.

 

 

En tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa, kun S-ryhmän tulos kohosi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 73 miljoonasta eurosta peräti 87 miljoonaan euroon.

 

 

Liikevaihtoa S-ryhmä tahkosi puolivuotisjaksolla 5.336 miljoonaa euroa - veroton liikevaihto.

 

 

S-ryhmä kertoo maksaneensa asiakkaille bonuksia 171 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden alkupuoliskolla summa oli 165 miljoonaa euroa.

 

 

Eilen julkisuuteen kerrotut luvut herättävät lukuisia kysymyksiä ja mielipiteitä – esitän niistä tässä nyt kolme:

 

 

Kysymys 1: Kenen selkänahasta noin kova tulos on tehty?

 

 

Kysymykseen on helppo vastata ja se on tehty suomalaisen maataloustuottajan eli ruuan alkutuottajan selkänahasta.  S-ryhmän halpuuttaminen on keskeinen syy suomalaisen maataloustuottajan taloudelliseen pahoinvointiin.

 

 

Kysymys 2: Kenen lompakosta noin hyvä tulos on tehty?

 

 

Yksiselitteisesti noin hyvä tulos on tehty kuluttajan lompakon kustannuksella.

 

 

 

Toteamus: S-ryhmän bonusjärjestelmä merkitsee, että ryhmän hinnoissa on ilmaa merkittävästi.

 

 

Bonuksina puolen vuoden aikana maksetut 171 miljoonaa euroa on peritty kassoilla ylihintana kuluttajilta, sillä bonukset eivät suinkaan ole S-ryhmän rahaa, vaan kuluttajilta perittyä ylihintaa.

************

 

 

Kuten yllä totesin, niin S-ryhmä kertoo verottoman myyntinsä olleen alkuvuonna 5.336 M€.

 

 

Jos S-ryhmän myynnissä keskimääräinen arvonlisävero-% on 20, niin verollinen myynti asettuu tasolle 6,4 miljardia.

 

 

Bonuksina maksettu 171 M€ on 6,4 miljardista eurosta n. 2,6 % eli ainakin sen verran S-ryhmän laskijaekonomit joutuvat ohjeistamaan tuotteiden hinnoittelusta vastaaviaan.

Tuo 2,6 % on se bonusvara, joka tuotehinnoittelussa pitää lisätä normaalin myyntipalkkion päälle!

 

 

 

 

Olen työelämän aikana joutunut/saanut ”pelata” erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien kanssa, joten uskon tuntevani pelin faktat.

 

 

Valistunut arvaukseni on, että S-ryhmä laittaa hinnoittelussaan tuotteisiin ”bonusvaraa” 3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa kuin heinänteko

Keskiviikko 27.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut heinäntekoon alle kymmenvuotiaasta alkaen, kun hevosvetoisella heinäkoneella kaadoin kotitilani heinät - isä toki kulki perässä ja katsoi perään.

Heinänteko on säiden armoilla ja yhtään en kadehdi niitä, jotka saavat elantonsa heinänteosta ja sitä kautta kotieläintaloudesta.

Seurasin eilen nykyaikaista heinäntekoa ja mikään ei ole periaatteessa muuttunut.

Heinän niittäminen, muutamaan kertaan pöyhiminen, suurpaaleihin paalaaminen, paalien kääriminen kutistekalvoon ja valmiiden paalien ajaminen käyttöpaikalle ovat kovaa työtä ja niin armottomasti säiden armoilla.

Neljänsadan kilon painoisesta suurpaalista viljelijä saa parhaassa tapauksessa 30 euroa per paali ja "talouslaatuisesta" heinästä 20 €/paali. 

On helppo todeta, että heinänviljelijää ei naurata.

Myyntiheinää ei kannata viljellä, mutta ehkä heinänviljely jotenkin kannattaa, jos omat heinät pystyy syöttämään omalle karjalle ja sitä kautta saamaan itselleen ainakin rehellistä työtä!

Voidaan todeta, että yhä edelleen pätee sanonta "helppoa kuin heinänteko", mutta heinänviljelyn kannattavaisuus on totaalisesti kateissa!

-Esko Erkkilä-

Nuoret näyttävät tervettä suuntaa - enemmän kuin puolet alle 25-vuotiaista eivät kuulu ammattiliittoon

Tiistai 26.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto mielletään kuuluvan yhteen ja näin pääsääntöisesti onkin.

 

 

On lohdullista todeta, että Yle Uutisten eilen julkistamassa kyselyssä todetaan, että nuorten liittymisinto ammattiyhdistysliikkeeseen on hiipumassa.

 

 

 

 

Tässä pähkinänkuoressa Yle Uutisten julkistaman kyselyn tulokset.

 

 

***************

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja koko sinä aikana en tuntenut tarvetta liittyä ammattiliittoon.

 

 

Toki hoidin työttömyysturvani siten, että olin ns. Loimaan kassan eli Yleisen Työttömyyskassa YTK:n jäsen.

 

 

Harmitti, kun aikoinaan YTK nosti jäsenmaksunsa 60 eurosta 90 euroon – kaikki nekin maksut olivat jälkikäteen ajatellen turhia, sillä en työurani aikana joutunut kertaakaan työttömäksi.

 

 

Onneksi Suomessa on järjestäytymisen tai järjestäytymättömyyden vapaus ja minä hoidin aikoinaan asiani siten, että en kuulunut mihinkään ammattiliittoon!

 

 

No, se tarkennus, että olen aina ollut MTK:n jäsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyhtökaura on merkittävä askel kaurankäytön edistämisessä

Torstai 7.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki järjesti Keskustan Seinäjoen puoluekokoksen oheistapahtumana...

 

 

 

 

 

...Ruokainnovaatioilla menestykseen –keskustelutilaisuuden Seinäjoki Areenalla 10.6.2016.

 

 

Oli luonnollista, että elintarvikealan ammattilaisena ja MEP Anneli Jäätteenmäen tukijana osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

Keskustelutilaisuuden avauksessaan Anneli Jäätteenmäki toi terveiset EU-parlamentin ruokakeskusteluista, joissa...

 

 

• ruokaturvallisuus

• ruuan alkuperämerkinnät

 

sekä

 

• sitovan sääntelyn aikaansaaminen, jotta myös alkutuottajalle taattaisiin kohtuullinen osuus ruuantuottamisesta

 

...ovat nousseet keskiöön.

 

 

 

 

Keskustelutilaisuuden pääaihe oli

 

 

Nyhtökaura ja suomalaisen ruuan innovaatiot.

 

 

Nyhtökaurasta meille oli kertomassa nyhtökauran kehittäjä ja sen valmistamiseen keskittyneen yrityksen ”Golden  & Green Foods Ltd” n puuhanainen, elintarviketieteiden tohtori Reetta Kivelä, joka toimii yrityksen teknologiajohtajana.

 

 

Reetta Kivelä omaa laajan kokemuksen suomalaisesta elintarviketeollisuudesta, sillä hänen työhistoriaansa kuuluvat Atria Oyj sekä Fazer Oy – hänet valittiin joulukuussa 2015 Vuoden nuoreksi tutkijayrittäjäksi.

*************

 

 

Minulle oli pienoinen pettymys, että nyhtökaurassa on kauraa ainoastaan 15 -20 % sekä sen lisäksi ruotsalaista härkäpapua ja hernettä.

 

 

Keskustelin tilaisuudessa Kivelän kanssa ja hän totesi olevansa valmis ostamaan suomalaisia härkäpapu- ja hernefraktioita, jos niitä olisi saatavilla.  Tässä olisi mahdollisuus suomalaisille härkäpavun ja herneen jalostajille!

 

 

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja yrittäjä Reetta Kivelä olivat silminnähden tyytyväisiä nyhtökauran hyvin alkaneesta alkutaipaleesta.

 

 

 

 

 

Keskustelutilaisuuden lopuksi Anneli Jäätteenmäen kotimaan avustaja markkinointiekonomi Sari Kujala järjesti yleisölle nyhtökauran maistajaiset.

 

 

Olen rehellinen ja joudun toteamaan, että nyhtökauran maku jää selvästi jälkeen kunnon jauhelihasta, jonka korvaajaksi se on osaltaan suunniteltu.

 

 

 

Vaikka nyhtökauran raaka-ainepaletti onkin nyt ”pohjoismaalainen” ja maussakin on vielä kehitettävää, on selvä, että sen imgomerkitys kauralle on jo nyt vahvasti positiivinen. 

 

 

Toivon nyhtökauran kehittämiselle vahvaa tulevaisuutta - erityisesti toivon, että sen kaura-, härkäpapu- sekä herneosuudet saataisiin pikaisesti suomalaisiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Röyhylän kesäkimara - hulvaton musiikkikomedia Hämeenkyrön Heiskalla!

Keskiviikko 29.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin Rouvan kanssa eilen Maaseudun Taiteellisen Teatterin kesän ensimmäisessä kesäteatterinäytöksessäni.

 

 

Kyseessä oli Beni Siltalan ohjaama musiikkikomedia, joka toteutettiin yli kahdenkymmenen harrastelijanäyttelijän voimin.

 

 

En ole aiemmin ollut teatterikappaleen kantaesityksessä ja ensi-illassa, mutta eilen olin.

 

 

Suosittelen lämpimästi ja suositteluni toteuttamiseen onkin useita mahdollisuuksia, sillä Röyhylän kesäkimara esitetään Hämeenkyrön Heiskalla eilisen jälkeen vielä 21 kertaa!

 

 

 

 

 

Ohjelmalehtisen kansi näyttää tältä!

 

 

 

 

 

Musiikkikomedian päähenkilöt ovat Raija Mäensivu ja Aarre Aalto – tuttuja henkilöitä myös siviilielämästä; Aarre on ”vanha” viljakkalalainen ja tuttu jo meidän molempien lapsuudesta alkaen.

 

 

 

 

 

Kaiken takana on Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtaja Kauno Perkiömäki – Viljakkalassa asuva monitoimimies.

 

 

 

**************

 

 

 

Muutama kuva musiikkikomedian roolihenkilöistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Menkää ihmeessä katsomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea valinta - Antti Kaikkonen!

Keskiviikko 22.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi eilen uudeksi ryhmänjohtajakseen Antti Kaikkosen.

 

 

Valinta on oikea ja se merkitsee, että Keskusta katsoo tämänkin henkilövalinnan kohdalla eteenpäin.

 

 

Kaikkonen on neljännen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä Tuusulasta.

 

 

On tärkeää, että Keskustan keskeisiä henkilövalintoja kohdistuu suurten kaupunkiseutujen alueelle, sillä niillä eteneminen merkitsee Keskustalle maamme johtavan puolueen aseman vankistumista.

 

 

Toinen merkittävä seikka Kaikkosen puolesta on se, että hän on vankka ulkopolitiikan taitaja – nykyisin hän toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

 

 

Kaikkosen ryhmänjohtajuuden ansiosta Keskustan keskeisissä asemissa on nyt kaksi ulkopolitiikan taitajaa – Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen!

 

 

Puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä on nopeasti omaksunut vastuullisen ulkopolitiikan kuviot ja kun hänellä nyt on sivustoillaan henkilöt, jotka omaavat ulkopolitiikassa tarvittavat taidot, voivat suomalaiset olla luottavaisia.

 

 

***************

 

 

 

 

Tässä kuva Antti Kaikkosesta puheenjohtamassa Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 tilaisuutta, jossa Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki ja Rene Nyberg keskustelivat Suomen ulkopolitiikasta.

 

Mielenkiintoinen tilaisuus ja toivon, että voin palata sen antiin myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen yhdestä asiasta eri mieltä ministeri Juha Rehulan kanssa

Torstai 19.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla, kun Pirkkalan kunta järjesti asukastilaisuuden Pirkkalan valtuustosalissa tiistaina 17.5.2016.

 

 

Menestyvänä ja kaikin puolin asiansa hyvin hoitaneena kuntana tilaisuuteen oli hankittu todella kovan luokan esiintyjä – perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

 

Ministeri Rehula keskittyi puhumaa sote-uudistuksesta ja hyvin puhuikin.

 

 

Toki ymmärrän niitä ”epäileviä tuomaita”, jotka tilaisuuden keskusteluosuudessa kritisoivat hallituksen suunnitelmia. Pirkkala, kun on hoitanut myös sote-asiansa hyvin, niin kritiikin ymmärtää, mutta hyväksyä sitä en voi.

 

 

Yhdestä asiasta olen ministeri Rehulan kanssa eri mieltä ja se koskee PSA-seulontoja.

 

 

Juha Rehula on omaksunut syöpälääkäreiden jääräpäisen kannan, että miesten PSA-seulonnat olisivat tarpeettomia.

 

 

Viittaan omakohtaiseen kokemukseeni ja totean, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

Vuonna 2001 menin työkaverini lievän painostuksen tuloksena PSA-kokeeseen ja sen tuloksena minulla todettiin eturauhassyöpä.

 

 

Diagnoosin jälkeen minut leikattiin ja nyt leikkauksesta on kulunut lähes 15 vuotta!

 

 

Onnistunut eturauhassyöpäleikkaus oli pontimena, kun liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoimintaan.

 

 

Olen eri mieltä syöpälääkäreiden kanssa PSA-seulontojen tarpeellisuudesta sillä kantani on, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-