29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Brassilihaa koskeva skandaali laajeneeKeskiviikko 22.3.2017 - -Esko Erkkilä- Kirjoitan näitä rivejä tiistai-iltana 21.3.2017 ja on vain tuntien kysymys, kun eri maat asettavat Brasilian lihatuotteet ostoboikottiin.
Tampereen kaupungin sekä Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin pitää nyt olla suunnannäyttäjä ja yksiselitteisesti hyväksyä elintarvikkeidensa toimittajaksi vain sellaisia tavarantoimittajia, jotka pystyvät takaamaan, että heidän myymiensä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottaminen on laillista Suomessakin.
Tampereen Voimia Liikelaitoksen toimivan johdon ja liikelaitoksen johtokunnan pitää kiireesti tehdä asiasta päätös. Liikelaitoksen johtokuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet:
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen pitää myös nopeasti tehdä samanlainen päätös, sillä emme voi sallia, että sairaanhoitopiirin alueen eri sairaaloissa tarjotaan potilaille sellaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joiden tuottaminen on Suomessa laitonta. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet ovat: Puheenjohtaja Ilpo Sirniö, Tampere, sdp Varapuheenjohtaja Elina Sirén, Tampere, kok Tuula Petäkoski-Hult, Lempäälä, sdp Pekka Järvinen, Valkeakoski, sdp Peter Löfberg, Tampere, kok Tarja Soukko, Hämeenkyrö, kok Armi Kärki, Pirkkala, ps Reijo Ojennus, Parkano, ps Tuukka Liuha, Lempäälä, kesk Jaakko Mustakallio, Tampere, vihr Sinikka Torkkola, Tampere, vas Petri Lintunen, Tampereen yliopiston edustaja Tarja Pösö, Tampereen yliopiston edustaja
Elintarvikkeet Tampereen kaupungin eri yksiköille ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirille hankkii Tuomi Logistiikka Oy, mutta ostospesifikaatioiden laatiminen kuuluu yksiselitteisesti yrityksen omistajille.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brassilihakriisi, Tampereen Voimia Liikelaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tuomi Logistiikka Oy, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hallitus, Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet, |
Yhdistysten vastuuhenkilöiden valinnatLauantai 24.10.2015 - -Esko Erkkilä- Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät syyskokouksiaan ja valitsevat uusia vastuuhenkilöitä huolehtimaan yhdistyksen asioista.
Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan ja jos yhdistyksen jäsenet elävät ajan hermolla, niin he vaihtavat yhdistyksen puheenjohtajan jos siihen on tarvetta.
Monesti yhdistyksen puheenjohtajakin valitaan ”valitaan entinen” –periaatteella ja se ei useinkaan ole yhdistyksen kannalta viisas ratkaisu.
Entinen puheenjohtaja usein vauhdittaa omaa jatkovalintaansa, kun ilmoittaa hyvissä ajoin ”olevansa käytettävissä”.
Tietty jatkuvuus puheenjohtajan pestillä on paikallaan, mutta pidän neljää vuotta maksimiaikana, jonka saman henkilön olisi viisasta toimia yhdistyksen puheenjohtajana.
On surkuhupaisaa, että veteraanipuheenjohtajat rehvastelevat sillä, että olen ollut tämän yhdistyksen puheenjohtajana vaikkapa kuusi vuotta ja jotkut jopa kymmenen vuotta.
Tiedän erään omakotiyhdistyksen, jota sama puheenjohtaja luotsasi kaksikymmentä vuotta yhteen pötköön. No, lopulta jäseniä yhdistyksessä oli vähemmän kuin puheenjohtajalla oli vuosia takanaan puheenjohtajana vaikka kyseessä olikin yli sadan omakotitalon alue!
Yhdistyksen hallituksen/johtokunnan jäsenten valintatavoissa on erilaisia tapoja.
Mielestäni ei ole hyvä, että kaikki jäsenet vaihtuvat kertaheitolla – hyvä systeemi on kahden vuoden pestit, jolloin puolet hallituksen jäsenistä vaihtuu tai ainakin voidaan vaihtaa kerralla.
Hallituksen/johtokunnan jäsenillä on vastuu yhdistyksen taloudesta ja jos jäsenenä on vain vuoden, niin vastuu yhdistyksen pitkäjänteisestä taloudenhoidosta ei toteudu. Vuoden jäsenyysaikana hallituksen jäsen kantaa huolta yhdistyksen taloudesta korkeintaan puoli vuotta, mutta loppuvuosi menee ”vaihtoa odoteltaessa”.
Oma lukunsa ovat ne yhdistykset, joiden säännöissä on pykälä, että hallituksen/johtokunnan jäsenenä voi toimia ”vain” kuusi vuotta.
Vaikka jäsenyysaika olisikin katkolla joka toinen vuosi, niin paikastaan pitävä henkilö saattaa todeta, että minulla on vielä vaikkapa kaksi vuotta aikaa olla paikallani. Myös valitettavan monet yhdistysten jäsenet käsittävät, että kun joku on yhdistyksen johtokuntaan/hallitukseen valittu, niin hän istuu siellä sen kuusi vuotta!
Yritän muistaa tässä kirjoittamani asiat, kun niihin yhdistyksiin taas valitaan vastuuhenkilöitä, joissa nyt toimin vastuullisissa tehtävissä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhdistyksen puheenjohtaja, yhdistyksen varapuheenjohtaja, yhdistyksen hallituksen jäsen, yhdistyksen johtokunnan jäsen, syyskokous, yhdistyksen vastuuhenkilöiden valinta, |
Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhujaTiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.
Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.
Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.
Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!
Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.
Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.
Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.
Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.
Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.
Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.
Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!
Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:
”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”
Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;
Se on hyvä se!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Hakanen, kansanedustaja Pertti Hakanen, MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen, Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen, Keskustan puoluehallituksen jäsen Pertti Hakanen, Seija Hakanen, Niko Pikkuaho, lähiruoka, lähipalvelut, |
Luottamushenkilöpaikoille pitää saada vaihtuvuuttaLauantai 12.4.2014 - -Esko Erkkilä- Elämme aikaa, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät kevätkokouksiaan.
Kevätkokouksissa hyväksytään edellisvuoden toimintakertomukset, käsitellään tulos- sekä taselaskelmat ja myönnetään tilivelvollisille vastuuvapaus.
Kevätkokouksissa ei valita yhdistyksille puheenjohtajaa ja eikä myöskään muita luottamushenkilöitä.
Se, että nyt ei valita luottamushenkilöitä antaa tilaisuuden pohtia luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä.
Ehdin toimia liike-elämässä hieman yli 40 vuotta ja sinä aikana minulla oli seitsemäntoista (17) eri henkilöä suoranaisina esimiehinäni.
Suoranaisten esimiesten määrä on korrelaatiossa niiden tehtävien lukumäärän kanssa, joita sain hoitaa.
Seitsemäntoista esimiestä ja runsaat neljäkymmentä vuotta merkitsivät, että hoidin yhtä tehtävää keskimäärin hieman runsaat kaksi vuotta – ja tämä kaikki samassa yrityksessä.
On toki muistettava, että usein esimiehen vaihtuminen ei merkinnyt tehtävieni muuttumista. Esimiehen vaihtuminen kuitenkin aina piristi ja sai aikaan muutosta.
Kannatan kohtuullisen vireää vaihtuvuutta myös erilaisten yhdistysten johtopaikoilla.
Suomessa voidaan Tasavallan presidentiksi valita sama henkilö enintään kaksi kertaa kuuden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Yhdysvalloissa on sama sääntö, mutta siellä kertajakso kestää vain neljä vuotta. Venäjälläkin on sama käytäntö, mutta siellä yksi ”välikauden presidentti” nollaa jaksotussäännön.
Yhdistysten johtopaikoilla neljän vuoden kertarupeama on mielestäni kohtuullinen. Vuosi tai parikin saattaa olla liian lyhyt aika, mutta kuuden vuoden jakso on mielestäni jo ylipitkä.
Olen vuosien varrella seurannut monia erilaisia yhdistyksiä, joissa puheenjohtaja on nököttänyt paikoillaan lähemmäs kymmenen vuotta ja tiedän tapauksia, joissa puheenjohtajalla on takanaan jo viidentoista vuoden jakso – jopa kahdenkymmenen vuoden puheenjohtajajaksoja olen tavannut!
On selvää, että kymmenen vuoden puheenjohtajuus rapauttaa yhdistyksen toiminnan ja jäsenet kaikkoavat. Tuntuu joskus suorastaan surkuhupaisalta, kun kymmenen vuotta puheenjohtajana jossain yhdistyksessä toiminut vielä rehentelee pitkällä puheenjohtajakaudellaan.
Puheenjohtaja ei tietysti valitse seuraajaansa, mutta istuvalla puheenjohtajalla on tietty vastuu siitä, että yhdistyksen johtopaikoille saadaan vireitä voimia.
Seuraavan puheenjohtajan valintaprosessi pitää aloittaa riittävän varhain, sillä on surkea tilanne, jos uusia vastuuhenkilöitä aletaan pohtia vasta yhdistyksen syyskokouksessa.
Yhdistysten puheenjohtajapaikat merkitsevät useinkin sellaisten tehtävien saamista, jotka vievät runsaasti aikaa. Usein puheenjohtaja joutuu tekemään yhdistyksessä monet tehtävät näkyvän roolinsa ohella julkisuudessa piilossa.
On hyvin tavallista, että puheenjohtajan hommiin sisältyy paljon sellaista, josta tehtävää hoitavalle kertyy myös selkeitä kustannuksia.
Varmaa on, että useimmat yhdistysten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit joutuvat liikkumaan omalla kustannuksellaan yhdistyksen asioilla, maksamaan ylimääräisiä parkkimaksuja sekä soittelemaan puheluita, joita ei tule perittyä yhdistykseltä.
Toivottelen yhdistyksille ”herraonnea” vastuuhenkilöiden valinnassa ja istuville vastuuhenkilöille puolestaan vastuuta siitä, että muistetaan kierrättää luottamushenkilöitä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhdistykset, yhdistysten vastuuhenkilöt, yhdistyksen puheenjohtaja, yhdistyksen varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen johtokunnan jäsenet, johtokunnan jäsen, hallituksen jäsen, |
Kauppa rohmuaa elintarvikkeiden hinnoista yhä suuremman osan!Torstai 31.5.2012 - -Esko Erkkilä- Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.
Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.
Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä. MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.
Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen. Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!
Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.
Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa. Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.
Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.
MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).
Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.
Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %! Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)! Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!
Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %! Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna! Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!
Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu. Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.
Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!
Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.
Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.
MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.
Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.
Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.
Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!
Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK-Pirkanmaa, Antero Alenius, Heidi Tanhua, Pertti Hakanen, MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen, Visa Merikoski, |