Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vastuutonta toimintaa!

Maanantai 11.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysterroristit aloittavat tänään lakon, jonka he suunnittelevat kestävän kaksi viikkoa.

 

Kyse on todella terroristitoiminnasta, joka kohdistuu laillisesti valitun poliittisen päättäjän eli hallituksen toimintaan.

 

Arvostan, että Eduskunnan taannoisessa luottamuslauseäänestyksessä yksikään Keskustan edustaja ei äänestänyt työministeri Arto Satosen epäluottamuksen puolesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vastuutonta toimintaa!, Ay-terroristit, Ammattiyhdistysterroristit, ammattiyhdistys, ammattiyhdistykset, osaavatko ammattiyhdistykset hävetä?, häpeällinen ammattiyhdistysliike,

Salkuttamisen pitää olla kunnalla jatkuvaa toimintaa

Lauantai 9.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tervehdin arvostuksella, että Ylöjärven kaupunki "salkuttaa" määräajoin omistuksiaan - tekninen lautakunta salkutti kohteet 16.5.2018 ja edellinen salkutus tapahtui 3.10.2016.

Mielestäni salkutukset on ajallisesti tehty oikein.

Salkuttaminen tarkoittaa, että määräajoin kunnassa/kaupungissa laaditaan lista eri kohteista ja päätetään mitä kullekin kohteelle tehdään.

Vaihtoehtoina ovat:

  • pidetään
  • myydään
  • puretaan
  • jatkoselvitettävät
  • sote-erityistoimenpide

Viimeisimmä salkutuksen lopputulemana Viljakkalassa olivat Paijalan ja Kurjen saunat.

Molempien osalta edetään siten, että Paijalan osalta keskustellaan Mannin asukasyhdistys ry:n ja Kurjen osalta Viljakkalan Kirkonkylän Vilkku ry:n kanssa saunojen ostamisesta ja maapohjan vuokraamisesta.

Ylöjärven kaupunki on alustavasti luvannut hoitaa molempien saunojen jätevesiasiat kuntoon, mutta siinä piileekin eräs ongelma, johon myös Viljakkala-neuvosto kiinnitti huomiota.

Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat saunojen jätevesiaioiden hoitamista umpisäiliö-periaatteella ja se tulisi asukasyhdistysten kannalta olemaan kallis, jopa kestämätön ratkaisu.

Molempien saunojen käyttäjämäärät ovat niin suuret, että umpisäiliöratkaisussa jätevesiauton pitäisi käydä tyhjentämässä umpisäiliöt niin usein, että asukasyhdistysten talous ei sitä kestäisi.

Viljakkala-neuvostossa kannatimme Mannin asukasyhdistyksen esitystä, että jätevesiratkaisuna pitäisi olla kunnan jätevesijärjestelmään liittäminen ja samaa ratkaisua kannatan myös Kurjen saunan osalta!

Vaikuttaminen jatkuu!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salkuttaminen, myyntiin laittaminen, Paijalan sauna, Kurjen sauna, Mannin asukasyhdistys ry, Viljakkalan Kirkonkylän Vilkku ry, kyläyhdistykset,

Päätelmät eturauhassyövän seulontatutkimuksista ovat ristiriitaiset, mutta oma kantani on selvä

Sunnuntai 16.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä eturauhassyöpään sairastuneiden tukihenkilönä.

 

Osallistuin tukihenkilökoulutukseen kulumassa olevalla viikolla ja saimme silloin tiedon, että professori Anssi Auvinen oli saanut Syöpäsäätiön myöntämän suursapurahan tutkimukselleen, jonka nimi on

 

”Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnasta”.

 

On hyvä, että asiaa tutkitaan, mutta potilasjärjestöjen sekä myös minun kantani on, että kaikki hyötyvät eturauhassyöpäseulonnoista!

 

Tiedän tasan tarkkaan, että syöpälääkärit ja muut ”asiantuntijat” eivät ole kanssani samaa mieltä.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta eturauhassyövän seulonnoista ja ilman eturauhassyövän seulontaa en olisi näitä rivejä kirjoittamassa.

 

Myönnän, että eturauhassyövän seulonnoissa on tietty riski havaita tapauksia, jotka eivät lyhentäisi sen henkilön elinkaarta, jolta seulonnoissa havaittaisiin eturauhassyöpä.

 

Käsitän, että nämä tapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö niihin tapauksiin verrattuna, joille eturauhassyövän varhainen toteaminen on elinehto.

 

Minä kuulun niihin henkilöihin, joilla eturauhassyövän varhaistoteaminen oli elinehto!

 

PSA-tutkimus on veritesti, joka auttaa eturauhassyövän varhaistoteamisessa.

 

Vierailin tämän jutun valmistelussa Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen nettisivuilla ja huomasin, että järjestömme kanta eturauhassyövän seulontatutkimuksiin on ”laimentunut”.

 

En hyväksy eturauhassyöpäseulontojen vähättelyä, vaan kannustan 50 vuotta täyttäneitä miehiä hakeutumaan verikokeeseen, jossa tutkitaan PSA eli prostataspesifinen antigeeni.

 

Jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää, on PSA-tutkimuksiin hakeuduttava jo ennen 50 ikävuotta.

 

Olen elävä esimerkki – todellakin elävä – siitä, että eturauhassyöpäseulonnat ovat tarpeellisia.

 

On hyvä asia, että professori Anssi Auvinen työryhmineen on nyt saanut suurapurahan eturauhassyöpäseulontojen tarpeellisuudesta, mutta…

 

…minä en tarvitse euronkaan suuruista apurahaa siihen, kun totean, että eturauhassyövän seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anssi Auvinen, professori Anssi Auvinen: Kuka hyötyy etuhauhassyövän seulonnoista?, Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnoista?, Syöpäyhdistykset, Suomen eturauhassyöpäyhdistys,

Luottamushenkilöpaikoille pitää saada vaihtuvuutta

Lauantai 12.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikaa, jolloin lukemattomat yhdistykset pitävät kevätkokouksiaan.

 

Kevätkokouksissa hyväksytään edellisvuoden toimintakertomukset, käsitellään tulos- sekä taselaskelmat ja myönnetään tilivelvollisille vastuuvapaus.

 

Kevätkokouksissa ei valita yhdistyksille puheenjohtajaa ja eikä myöskään muita luottamushenkilöitä.

 

Se, että nyt ei valita luottamushenkilöitä antaa tilaisuuden pohtia luottamushenkilöpaikkojen täyttämistä.

 

Ehdin toimia liike-elämässä hieman yli 40 vuotta ja sinä aikana minulla oli seitsemäntoista (17) eri henkilöä suoranaisina esimiehinäni.

 

Suoranaisten esimiesten määrä on korrelaatiossa niiden tehtävien lukumäärän kanssa, joita sain hoitaa.

 

Seitsemäntoista esimiestä ja runsaat neljäkymmentä vuotta merkitsivät, että hoidin yhtä tehtävää keskimäärin hieman runsaat kaksi vuotta – ja tämä kaikki samassa yrityksessä.

 

On toki muistettava, että usein esimiehen vaihtuminen ei merkinnyt tehtävieni muuttumista. Esimiehen vaihtuminen kuitenkin aina piristi ja sai aikaan muutosta.

 

 

Kannatan kohtuullisen vireää vaihtuvuutta myös erilaisten yhdistysten johtopaikoilla.

 

Suomessa voidaan Tasavallan presidentiksi valita sama henkilö enintään kaksi kertaa kuuden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Yhdysvalloissa on sama sääntö, mutta siellä kertajakso kestää vain neljä vuotta. Venäjälläkin on sama käytäntö, mutta siellä yksi ”välikauden presidentti” nollaa jaksotussäännön.

 

Yhdistysten johtopaikoilla neljän vuoden kertarupeama on mielestäni kohtuullinen. Vuosi tai parikin saattaa olla liian lyhyt aika, mutta kuuden vuoden jakso on mielestäni jo ylipitkä.

 

Olen vuosien varrella seurannut monia erilaisia yhdistyksiä, joissa puheenjohtaja on nököttänyt paikoillaan lähemmäs kymmenen vuotta ja tiedän tapauksia, joissa puheenjohtajalla on takanaan jo viidentoista vuoden jakso – jopa kahdenkymmenen vuoden puheenjohtajajaksoja olen tavannut!

 

On selvää, että kymmenen vuoden puheenjohtajuus rapauttaa yhdistyksen toiminnan ja jäsenet kaikkoavat. Tuntuu joskus suorastaan surkuhupaisalta, kun kymmenen vuotta puheenjohtajana jossain yhdistyksessä toiminut vielä rehentelee pitkällä puheenjohtajakaudellaan.

 

Puheenjohtaja ei tietysti valitse seuraajaansa, mutta istuvalla puheenjohtajalla on tietty vastuu siitä, että yhdistyksen johtopaikoille saadaan vireitä voimia.

 

Seuraavan puheenjohtajan valintaprosessi pitää aloittaa riittävän varhain, sillä on surkea tilanne, jos uusia vastuuhenkilöitä aletaan pohtia vasta yhdistyksen syyskokouksessa.

 

Yhdistysten puheenjohtajapaikat merkitsevät useinkin sellaisten tehtävien saamista, jotka vievät runsaasti aikaa. Usein puheenjohtaja joutuu tekemään yhdistyksessä monet tehtävät näkyvän roolinsa ohella julkisuudessa piilossa.

 

On hyvin tavallista, että puheenjohtajan hommiin sisältyy paljon sellaista, josta tehtävää hoitavalle kertyy myös selkeitä kustannuksia.

 

Varmaa on, että useimmat yhdistysten puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit joutuvat liikkumaan omalla kustannuksellaan yhdistyksen asioilla, maksamaan ylimääräisiä parkkimaksuja sekä soittelemaan puheluita, joita ei tule perittyä yhdistykseltä.

 

 

Toivottelen yhdistyksille ”herraonnea” vastuuhenkilöiden valinnassa ja istuville vastuuhenkilöille puolestaan vastuuta siitä, että muistetaan kierrättää luottamushenkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhdistykset, yhdistysten vastuuhenkilöt, yhdistyksen puheenjohtaja, yhdistyksen varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen johtokunnan jäsenet, johtokunnan jäsen, hallituksen jäsen,

Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat jatkossakin metsäomistajien edunvalvonnasta kannolta Brysseliin!

Lauantai 7.9.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti perinteellisen metsäpäivän jo 36. kerran ja tällä kerralla eilen Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla ja sen lähimaastossa.

 

Kisapaikka sijaitsi alle kymmenen kilometrin etäisyydellä mökistäni ja kun olen Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastaja, oli luonnollista, että olin kisassa mukana.

 

Ehkä palaan varsinaiseen metsätaitokilpailuun myöhemmin, mutta nyt muutama asia tilaisuuden yhteydessä järjestetyn tilaisuuden asia-annista.

 

 

 

nisuu1

 

 

Ennen kilpailua ajankohtaisista asioista alusti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ja…

 

 

nisuu2

 

 

…kisan jälkeen Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja sekä MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

 

 

Molemmat alustajat käsittelivät alustuksissaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevaa uutta metsähoitoyhdistyslakia.

 

Molemmat alustajat totesivat, että uusi laki tuo metsäomistajille uusia vapauksia ja myös uusia vastuita.


Vapauksia mm. siinä mielessä, että uusi laki sallii eräänä metsänhoitomuotona jatkuvan kasvatuksen periaatteen.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana Pertti Hakanen vakuutti, että Keskusta ei hyväksy uusia lisäsääntelyohjeita, jotka vaikeuttaisivat metsänomistajan asemaa.


Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa metsänhoitoyhdistyksille suoritettava jäsenmaksu muuttuu vapaaehtoiseksi.


Viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu maksetaan vuodelta 2013 - maksu peritään vuonna 2014.


Viinikka toivoi, että metsänomistajat jatkaisivat uudessakin tilanteessa yhtenäisenä, vaikka metsäfirmat pyrkivätkin hajoittamaan joukkoa.

 

Metsänhoitoyhdistyslain eräs keskeinen tavoite on, että metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja edunvalvonta pitää eriyttää.

 

Asiaa on MTK:ssa puitu perusteellisesti ja päädytty siihen, että metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n organisaatioon. Näin taataan, että metsänhoitoyhdistysten jäsenkunnalle taataan suora yhteys MTK:n edunvalvontaorganisaatioon.

 

Maataloustuotantoa harjoittavien edunvalvonta kulkee edelleen paikallisten MTK-yhdistysten ja maakunnallisten MTK- liittojen kautta MTK:n ”valtakunnallisen lipun alle”.

 

Metsänomistajien edunvalvonnan osalta Mhy-liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan, joten sillä puolella organisaatio tulee virtaviivaistumaan.

 

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksista ja merkityksestä on toki kerrottu esim. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä, mutta tunnustan, että vasta nyt sain kokonaiskuvan lakiuudistuksesta – kiitokset siitä Keskustan Pirkanmaan piirin Metsäpäivän esiintyjille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsänhoitoyhdistykset, Nisun metsästysmaja, Viljakkala, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa,

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

nisu1

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

nisu2

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

nisu3

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

nisu4

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

nisu5

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Nisun metsästysmaja, Ylöjärven kyläyhdistykset, Viljakkala-neuvosto, Kuru-neuvosto, Ylöjärven asukaslautakunta, asukaslautakunta, KyläNyt-hanke, Pirkan Kylät, Tampereen Seudun Työväenopisto, Tampereen Työväenopisto, Ylöjärven kansalaisopisto,

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Tampereen kaupunkiseutu, haja-asutusalueiden rakentaminen, perustuslaki, MAL-sopimus, Tampereen seudun kyläyhdistykset,

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöt tekevät moninaista työtä syöpään sairastuneiden tukemiseksi

Keskiviikko 1.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sairastuin eturauhassyöpään vuoden 2001 lopulla.

 

Leikkaushoidon jälkeen palasin työelämään kuuden viikon sairasloman jälkeen. Nyt olen saanut hoitaa entistä "työpostiani" yhdeksän vuotta sairastumiseni jälkeen.

 

Olen onnenpekka, että selvisin näin hyvin.

 

Liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi pian tervehtymiseni jälkeen. Se oli tiettyä kiitollisuuden osoittamista siitä, että varhaistoteamisen ansiosta olen saanut palata työelämään.

 

Kaikkien Suomen maakunnallisten syöpäyhdistysten tärkeä toimintamuoto on tukihenkilötoiminta.

 

Tukihenkilö on kokenut syövän ja useimmat tukihenkilöt ovat tervehtyneet siitä. Olemme elävä esimerkki, että syöpä ei välttämättä ole kuolemaksi.

 

Tukihenkilötoimintaan lähteneet ovat sitoutuneet vaitioloon eli mitkään asiat eivät leviä tukihenkilön kautta julkisuuteen tai kenenkään tietoon. Meihin voidaan luottaa arkaluontoisimmissakin kysymyksissä.

 

Tukihenkilöä haluavan henkilön pitää olla yhteydessä maakunnalliseen syöpäyhdistykseen ja siellä tukihenkilötoiminnasta vastaava ammattilainen harkitsee, että kenen tukihenkilön puoleen tullaan kääntymään. Tukea haluava ei voi siis alkuvaiheessa olla suoraan yhteydessä tukihenkilöön, vaan se tapahtuu paikallisen syöpäyhdistyksen kautta.

 

Varsinainen toiminta on sitten tukea etsivän ja tukihenkilön valittavissa ja sovittavissa. Se tapahtuu tavallisimmin tapaamalla, mutta myös puhelinkeskustelut tai sähköpostiviestittelyt ovat mahdollisia.

 

Tukihenkilötoiminnan eräs muoto ovat erilaiset pienryhmätapaamiset.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää kahdesti vuodessa esim. eturauhassyöpä-diagnoosin saaneille henkilöille tilaisuussarjan, johon kuuluu puolisentusinaa eri aihepiirejä käsittelevää iltahetkeä. Iltahetken vetää koulutuksen saanut sairaanhoitaja sekä illan teemaan perehtynyt tukihenkilö. Nämä tilaisuudet ovat olleet antoisia ja rohkaisen osallistumaan niihin.

 

Olen tavannut tukihenkilönä vetää iltahetken, jonka teemana on "Parisuhde ja seksuaalisuus". Vaativa teema, mutta saamastani palautteesta päättelen, että olen onnistunut vaikean teeman käsittelyssä. 

 

Syöpäyhdistysten tukihenkilöt eivät saa toiminnastaan rahallista korvausta. Paras korvaus tukihenkilölle on tunne ja tietoisuus siitä, että hän on pystynyt olemaan avuksi saman kohtalon kokeneelle läheiselleen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syöpäyhdistykset, syöpä, tukihenkilö, tukihenkilötoiminta, Pirkanmaan Syöpäyhdistys, eturauhassyöpä, rintasyöpä,