Termi SPA on lyhenne sanoista Sanitas Per Aqua eli "terveyttä veden avulla"

Lauantai 22.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tapaamme ainakin kerran vuodessa käydä virolaisissa SPA-kylpylöissä ja niin teimme taas päättymässä olevalla viikollakin.

 

Toteutimme viiden päivän mittaisen kylpyläreissun tuttavapariskunnan kanssa ja reissumme suuntautui tällä kerralla Viimsin kylpylään Virossa.

 

Viimsi on Tallinnan naapurikunta ja sinne on matkaa Tallinnan keskustasta kymmenkunta kilometriä.

 

 

 

 

”Tallinn Viimsi SPA”, kuten kylpylän virallinen nimi kuuluu, on kahdeksankerroksinen rakennus.

 

 

 

 

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta kohti etelää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja laajentaminen tapahtuu ripeästi, sillä jo huhtikuun alussa uusi saunakeskus saadaan käyttöön.

******************

Viimsin kylpylään on helppo matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä bussilinja 1A:n päätepysäkki sijaitsee kylpylän takana. Kannattaa jäädä busssista pois jo edellisellä pysäkillä, sillä silloin kävelymatka jää hieman lyhyemmäksi.

Bussit Viimsiin (siis linja 1A) lähtevät Hotelli Virun alakerrassa sijaitsevasta paikallisliikenteen terminaalista ja yhdensuuntainen matka maksaa 1,60 euroa. Matka-aika on vajaat puoli tuntia.

 

 

***************

 

Hoitojen määräämisessä on virolaisissa kylpylöissä tapahtunut muutos, sillä nyt ohjelmaan kuuluvat hoidot oli jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin.

 

Ennen kylpyläloma alkoi lääkärintarkastuksella ja asiakas pystyi neuvottelemaan hänelle sopivat hoidot lääkärin kanssa.

 

On selvää, että nykyinen systeemi on kylpylän kannalta kustannustehokas, kun asiakkaiden ei tarvitse – tai he eivät edes pysty - varaamaan haluamiaan hoitoja, vaan ne on jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin. Toki kylpylämatkaan kuulumattomia hoitoja pystyy varaamaan, mutta ne pitää maksaa erikseen.

 

No, aikakin minun kohdallani etukäteisohjelmointi oli osunut kohdalleen, sillä olisin itsekin valinnut hoidoikseni yrttiporekylvyn, parafiini-osokeriittihoidon sekä hieronnan. Nämä hoidot sain kahtena eri päivänä viisi päivää kestäneen kylpylävierailumme aikana.

 

Uintimahdollisuudet Viimsissä ovat hyvät – erityisesti pidin ulkona sijaitsevasta kylmäaltaasta, jossa kävin useitakin kertoja päivässä.

 

Viimsin saunakeskus tarjoaa yli puolentusinaa erilaista saunomismahdollisuutta, joten valinnanvaraa on.

 

 

**********

 

 

Kävin perhekuntani kanssa Viimsissä edellisen kerran kymmenkunta vuotta sitten ja silloisesta käynnistä jäi huono maku.

 

Toki petrattavaa löytyi myös nyt, mutta kokonaisvaikutelma oli varsin hyvä.

 

Pystyn mielestäni arvioimaan virolaisten kylpylöiden palvelutarjonnan kattavasti, sillä olen saanut vierailla kylpylävieraana lähes kaikissa virolaiskylpylöissä.

 

Uskallan suositella Viimsin kylpylää!

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa enemmän Viimsin kylpyläreissulla kokemiamme asioita, sillä Viimsin sijainti Tallinnan kupeessa antaa hyvät mahdollisuudet liittää kylpylämatkaan monenlaista oheisohjelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vesijuoksumahdollisuudet järvissä ovat nyt mahtavat!

Sunnuntai 12.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesijuoksu on liikuntamuoto, johon avovesissä on tavallisesti mahdollisuudet ainoastaan heinäkuussa ja elokuun alkupuoliskolla.

 

Kesäkuun hellekausi on merkinnyt, että vesijuoksumahdollisuudet järvissä ovat olleet vallan erinomaiset eli jo ennen kesäkuun puoltaväliä.

 

Olen hyödyntänyt Luojan suoman mahdollisuuden ja sitonut vesijuoksuvyön ylleni ainakin kahdesti päivittäin, kun olen ollut järven äärellä.

 

Tilanne on uusi, sillä milloinkaan aikaisemmin järvivesien lämpötila ei ole ollut näin korkea ennen kesäkuun puoltaväliä. Olen yllättynyt, että vedet ovat lämmenneet myös syvemmältä, sillä vesijuostessa kylmää vesikerrosta ei tunnu lainkaan.

 

Vesijuoksun ongelmana on se, että riittävän syvää on ainoastaan uimahalleissa ja avovesissä. Uimahallit eivät ole houkuttelevia kesäkuumalla, sillä luontoelämyksiä ne eivät pysty tarjoamaan.

 

Käymme vuoden mittaan muutaman kerran virolaisissa kylpylöissä. Niissä vesijuoksumahdollisuudet ovat rajalliset, sillä uima-altaiden syvyys ei anna mahdollisuuksia vesijuoksulle.

 

Kolme kyynärää (yksi kyynärä on 60 senttiä) pitkälle miehelle 160 sentin syväys merkitsee sitä, että jalat ottavat jatkuvasti pohjaan vesijuoksussa. Tästä minulla on kokemuksia viimeksi toukokuulta, kun majoituimme muuten laadukkaaseen Aqua Spa-kylpylään Viron Rakveressä. Sadankuudenkymmenen sentin syväys on muuten huippuja virolaisissa kylpylöissä ja siihen ei päästä missään suomalaisissa kylpylöissä!

 

Kesällä pitää päästä uimaan monta kertaa päivässä, joten siihenkään tarpeeseen uimahallit eivät pysty vastaamaan.

 

Uimahalleissa vesijuoksijoille on omat ratansa. Se on hyvä asia, mutta harmittaa, että vesijuoksijoille varatuilla radoilla monet uivat vesijuoksuvyöt päällään! Todellisen vesijuoksijan ohi mennään suurella joukolla ja tietysti uiden – ei hyvä niin!

 

Vesijuoksu merkitsee juoksemista vedessä – ei uimista vesijuoksuvyön kannattelemana.

 

Hyvien vesijuoksusäiden jatkumista toivoen

 

-Esko Erkkilä-

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaa on erilainen

Lauantai 21.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Useimmille suomalaisille Tallinna lähiseutuineen on tuttu kaupunki. Samoin Pärnu sekä Saarenmaan ovat kylpylöidensä kautta tulleet tutuksi monille suomalaisille.

 

Viro Tallinnasta itää Viimsin kylpylästä eteenpäin on aluetta, josta vain harvalla on omakohtaista kokemusta.

 

Olen kerran matkustanut Venäjältä tullessamme Narvasta Tallinnaan, mutta silloin kokemukset Itä-Vironmaasta jäivät pinnallisiksi.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa Itä-Viron kierrokselle heinä…elokuun vaihteessa. Matka oli mielenkiintoinen ja kerron kokemuksistamme näillä sivuilla lähipäivinä.

 

Onnistuneen matkan perusedellytys on hyvä opas. Meille kävi tuuria, sillä Matkapojat Oy:n matkalla oppaanamme oli Oiva Pohjaranta.

 

Oiva on kotoisin Vihdistä ja hän on asunut Virossa viitisentoista vuotta ja on siten hyvin perillä virolaisesta elämänmenosta. Tämä loi hyvät edellytykset opastoiminnalle.

 

Tapaamisiin lähipäivinä!

 

-Esko Erkkilä-

Maassa maan tavalla - kylpylöiden saunassakin

Tiistai 17.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset muodostavat kasvavan osuuden Suomen ja Viron kylpylöiden asiakaskunnasta.

 

Tilanne on kaikkien kannalta positiivinen, mutta siihen liittyy myös tietty "pimeä osuus" - venäläisten käyttäytyminen suomalaisessa saunassa.

 

Jouduin näkemään venäläisten epäasiallista käyttäytymistä viimeksi Turussa Holiday Club Caribian saunassa.

 

Puolen tusinaa venäläismiestä oli saunan lauteilla jopa nilkkoihin saakka yltävissä verryttelyhousuissa. Voi vain arvailla, että millaiset määrät suoranaista paskaa venäläismiesten epähygieninen käyttäytyminen toi Caribian kylpyvesiin!

 

Caribiassa kerrotaan kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - , että löylyhuoneeseen saa mennä ainoastaan ilman uimahousuja ja suihkun kautta. Näin pystyttäisiin kylpylän hygieninen taso pitämään kunnossa.

 

Puolen tusinan suuruinen venäläislauma ei ohjeista piitannut - oletettavasti yksikään seurueen jäsenistä ei ymmärtänyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä ohjeita.

 

Suomalaisten ja virolaisten kylpylöiden hygieninen taso on korkea ja sitä venäläiset matkaajat eivät saa nakertaa!  

 

Esitän, että venäläisten suosimissa suomalaiskylpylöissä ongelmaan kiinnitetään huomiota.

 

Helpoiten se kävisi venäjänkielistä ohjeistusta ja yleistä valvontaa lisäämällä.

 

Kylpylöiden valvojien on puututtava asioiden kulkuun, jos venäläismiehet eivät osaa peseytyä ennen kylpylään menemistään.

 

Venäläiset kylpylävieraat ovat usein suomalaisyritysten vieraita ja peräänkuulutankin, että isännät antaisivat venäläisvierailleen ohjeet kylpyläkäyttäytymiselle. Ei ole kenenkään etu, jos venäläisvieraat eivät osaa käyttäytyä Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-